Bušeahtta dorvvolašvuođa ja vuoiggalaš juogadeapmi ovdii

Eurohpás lea dál soahti ja energiijaroassu, ja erenoamáš alla haddegoargŋun mii čuohcá dábálaš olbmuide Norggas. Ráđđehusa vástádus lea ovddidit ovddasvástideaddji ja govttolaš bušeahta, mii juogada ruđaid vuoiggaleappot ja addá oadjebasvuođa gáibideaddji áiggis.

– Mii vásihat gáibideaddji áiggi, sihke Norggas ja olgoriikkas. Ráđđehusa deháleamos bargu bušeahta oktavuođas lea duddjot álbmogii oadjebasvuođa. Oadjebasvuođa buori nationála gearggusvuođadoaimmaid bokte, ja oadjebasvuođa go buoridat dábálaš olbmuid ekonomiija. Mii áigut bargat dan maid sáhttit hehttet haddegoargŋuma ja reantolassáneami. Mii áigut bargat oadjebas bargosajiid ovdii ja unnidit sosiála erohusaid ja geográfalaš erohusaid. Mii ovddidat bušeahta mas ruđat juogaduvvojit eará láhkai,  ja mas buohkat vuhtiiváldojuvvojit Norggas. Sii, geain lea nannoseamos čielgi galget guoddit stuorimus ekonomalaš noađi, ja dábálaš olbmot dábálaš sisaboađuin galget fas oažžut vearrogeahpádusaid. Mii nannet nationála gearggusvuođa ja vuoruhat dehálaš čálgobálvalusaid nugo skuvllaid, boarrásiidfuolahusa ja dearvvašvuođasuorggi Norggas, dadjá ruhtadanministtar Trygve Slagsvold Vedum (Gb).  

Stáhtabušeahtta lea heivehuvvon ekonomalaš buorredillái mii Norggas lea dál.  Barggolašvuohta lea sakka lassánan maŋimuš jagi, ja bargguhisvuohta Norggas ii leamaš nu vuollin jagi 2008 rájes. Jos vel leaktu Norgga ekonomiijas orru bisánan veaháš, de leat hattit lassánan hirbmadit, ja nu alla hattit eai leamaš 1980-logu rájes. Danne lea dárbbašlaš čavget bušeahta, ja vuolidit oljoruhtageavaheami.

– Dorvvolaš ekonomiijastivrejumis lea sáhka das ahte unnidit oljogeavaheami stáhtabušeahtas. Guhkit áiggi leat oljoruđat geavahuvvon čoavdit eanaš politihkalaš hástalusaid Norggas. Dat áigi lea meaddil. Badjelmearálaš ruhtageavaheapmi addá stuora váttisvuođaid, ja sáhttá mielddisbuktit bálká- ja haddelassánemiid, mat sáhttet dagahit ahte guovddášbáŋku lasiha reanttuid johtileappot go dárbbašlaš. Dat váikkuha eanemusat dábálaš olbmuid ruhtabursii go viessoreanttut badjánit ja hattit gorgŋot ja vejolaččat sáhttá ekonomalaš ovdáneapmi bissánit oalát, mii dagahivčče ahte ollugat masset bargguset. Ráđđehus háliida dan garvit, ja unnida danne oljoruhtageavaheami stáhtabušeahtas, dadjá ruhtadanministtar. 

Jagi 2023 stáhtabušeahtas lea oljoruhtageavaheapmi meroštallojuvvon 316,8 miljárdda ruvdnui. Dat dahká 2,5 proseantta foandaárvvus jagi 2023 álggus. Oljoruhtageavaheapmi unniduvvo 0,6 proseantta Nannán-Norgga Bruttonationála-buktagis, mii mearkkaša ahte bušeahttaimpulsa lea negatiivvalaš.

Stáhta golut lassánit mealgadit seammás go oljoruhtageavaheapmi unniduvvo. Gollolassáneapmi lea eanemusat earret eará surggiin nu go álbmotoadju (34,7 miljárdda), báhtareddjiid vuostáiváldin ja integreren, erenoamáš Ukraina báhtareaddjit (13 miljárdda), álggahuvvon huksenprošeavttat (6,5 miljárdda) ja elrávdnjedoarjjaortnet dállodoaluide (44,7 miljárdda). Dušše dán njealji suorggis lassánit golut oktiibuot sullii 100 miljárdda ruvnnuin jagi 2023, buohtastahttojuvvon jagi 2022 salderejuvvon bušeahtain.  

– Dainna bušeahtain háliidat geahpedit dábálaš olbmuid eallingoluid. Sii, geain lea vuollegis ja dábálaš sisaboađut, galget máksit unnit vearu, seammás go sii geat bures dinejit ja eaiggáduššet stuora opmodagaid galget máksit eanet. Mii evttohat historjjálaš juogadeami dainna lágiin ahte badjebáza min oktasaš luondduresurssain galgá boahtit servodahkii buorrin.  Dat čuovvu guhkes árbevieruid Norggas, mainna sáhttit čevllohallat. Nie sáhttit buoridit  álbmoga juohkebeaivválaš ekonomiija, sihkkarastit nationála gearggusvuođa, áimmahuššat dárbbašlaš čálgobálvalusaid Norggas, hukset ruoná industriija ja fuolahit ahte Norga bissu nanusin stáđismeahttun áiggis, dadjá ruhtadanministtar.   

Jagi 2023 Stáhtabušeahta deháleamos doaibmabijut

Ráđđehus almmustahtii čakčamánu 28.beaivve doaibmabijuid maiguin govttoleappot juohkit badjebáhcaga min oktasaš luondduresurssain.  Jagi 2023 bušeahtas evttohuvvo ásahit vuođđoreantovearu mearraresurssaide ja bieggafápmui, lasihit vuođđoreanttu vearromeari čáhcefápmui ja čáhce- ja bieggafápmui alla hattiid máksomeari. Stáhta ja gielddasuorggi vearrosisaboađut meroštallojuvvojit lassánit sullii 33 miljárdda ruvnnuin jahkásaččat. Dasa lassin evttoha ráđđehus čavget petroleumsuorggi gaskaboddosaš vearronjuolggadusaid, go unnida friddjaboađuid meari sullii 30 proseanttain.  

Stáhtabušeahtta mii juohká ruđaid govttolaččat ja addá dorvvolašvuođa álbmoga juohkebeaivválaš ekonomiijadillái

Ráđđehus evttoha:

  • Vearromáksomearri bálkásisaboađus vuoliduvvo sidjiide geat dinejit vuollel 750 000 ruvnnu jahkái. Bearaš mas goappašagat dineba 550 000 kruvnnu jahkái máksiba ráđđehusa evttohusa mielde sullii 7 800 ruvnnu uhcit vearu 2023:s go 2021-vearronjuolggadusaid mielde. Gáibádus lea ahte bálkásisaboahtu lea áidna sisaboahtu, ja ahte sudnos leat dušše standárda gessosat, nu go personvuoládus ja vuolimus geasus.
  • Sisaboahtu lassána eanemusat 11 500 ruvnno jahkái oktofuolaheddjiide geain lea vuollegis sisaboahtu. Sisaboahtu lassána 9 600 ruvnnuin boahtte jagi, danne go njuolggadusat eai rievdaduvvo ovdal njukčamánu 1.beaivve.
  • 44,7 miljárdda ruvnnu evttohuvvo joatkit elrávdnjedoarjjaortnega dállodoaluide ja ásodatservviide 2023:s. Ovdamearkka dihte meroštallojuvvo ahte dállodoalut mat geavahit 22 000 kWh elrávnnji Østlánda-guovllus ožžot sullii 33 000 ruvnnu 2023:s.
  • Joatkit RNB 2022 áigumuša ahte bajidit rávvejeaddji sosiálaveahkkedoarjaga.
  • Guhkidit buohcuvuođabeaiveruđa doarjjaáigodaga sidjiide geat dárbbašit guhkit áiggi dearvvasmuvvat, ja lasihit luopmoruđa beaiveruđaide.
  • Lasihit stipeandda 660 ruvnnuin mánnui ohppiide geat eai čađat oahpu ruovttubáikkis ja lasihit dávvirstipeandda joatkkaskuvlla ohppiide
  • Ásahit ortnega mii dáhkida barggu vuollel 30 jahkásaš nuoraide geat leat bargoeallima olggobealde, ja sierra barggahus- ja kvalifiserenpáhka.
  • Lasihit fágasearvegessosa 7 700 ruvnnu rádjai – geasus duppalastojuvvo 2021 gessosa ektui, ja geasus ii leat oppanassiige rievdaduvvon gaskal 2013 – 2021.
  • Lohkandoarjja lasihuvvo erenoamážit. Lohkandoarjja lassána 1 500 ruvnnuin skuvlajagi 2023-2024.
  • Luoddadivat geahpeduvvo lagabui 1,9 miljárdda ruvnnuin, mii mielddisbuktá ahte ollislaš boaldámušdivadat geahpeduvvojit.
  • Feargabileahtat hálbbiduvvojit beliin 1.1.2021 hattiid ektui, ja sii geat ásset sulluin gos eai leat geainnut besset nuvttá johtit fearggain.

Bušeahtta mii vuoruha min oktasaš čálgobálvalusaid

Ráđđehus evttoha:

  • Gielddasuorggi friddja sisaboađut lasihuvvojit sihkkarastin dihte dárbbašlaš čálgobálvalusaid.
  • Eanet doaimmat buohcceviesuin, oktan doaimmaid mat čuvvot demográfalaš ovdáneami.
  • Doaimmaid álggahit vai nagodat doalahit ja virgádit eanet fástadoaktáriid
  • Doaibmabidjopáhka psyhkalaš dearvvašvuođa- ja gárrenvuođasuorgái
  • Lasihit doarjaga mánáid ja nuoraid doaimmaid várás
  • Geahpedit alimus hatti mánáidgárddiin 3000 ruvdnui mánnui. Borgemánu rájes ožžot buot mánát nuvttá mánáidgárdesaji Finnmárkku ja Davvi-Romssa doaibmaguovllus, ja muđui riikkas oažžu bearaš jos leat golbma máná mánáidgárddis, nuvttá mánáidgárdesaji goalmmát máná ovddas.
  • Bajidit Loatnakássa oahppoloana sihkkuma buohkaide geat ásset ja barget Finnmárkku ja Davvi-Romssa doaibmaguovllus.
  • Ain vuoruhit boahkuhandoaimmaid ja covid-19-boahkuid – ja gearggusvuođavuorkká dálkasiid ja njoammudávddaid eastadandoaimmaid várás.

Bušeahtta mii unnida nuoskideami ja láhčá ruoná bargosajiid

Ráđđehus evttoha:

  • Lasihit divada dálkkádatgássa luoitimis 21 proseanttain, 766 ruvnnus 952 ruvdnui juohke  CO2 tonna ovddas.
  • Lasihit gávppašangáibádusa bioboaldámuššii mii geavahuvvo almmolaš johtolagas, ja ásahit ođđa gávppašangáibádusa mašiinnaide mat eai geavahuvvo almmolaš johtolagas.
  • Lasihit doarjaga čađahit demonstrašuvdnaprošeavtta Langskip – CO čatnan ja vurken.
  • Enovai lasihit doarjaga 500 miljovnna ruvnnuin. Dasa lassin evttohuvvo 1,2 miljárdda ruvnno sturrosaš energiijadoarjjaortnet ealáhuseallimii.
  • Lassi doarjagat vai áhpemillut, ođasmahtti fápmu ja neahtta huksejuvvojit johtileappot.
  • Ođđasis almmuhit prográmma Ruoná lávdi, mii gáibida oktiibuot 600 milj.ruvnnu áigodagas 2023-2025. Prográmma vuoruha dutkan- ja innovašuvdnaprošeavttaid mat ovddidit ruoná nuppástuhttima.
  • 600 miljovnna sturrosaš juolludus Nysnø Klimainvesteringer AS fitnodahkii, dálkkádatseasti investerendoaimmaid várás.
  • 100 miljovnna ruvdnosaš juolludus Sivas opmodatdoaimmaide, ovdánahttin dihte ruoná industriija- ja opmodatprošeavttaid.
  • 10 miljovnna sturrosaš lassidoarjja Innovašuvdna Norgga bargui ovddidit “Hele Norge eksporterer” strategalaš eksportaáŋgiruššama.

Bušeahtta mii vuoruha min buohkaid oadjebasvuođa ja čájeha solidaritehta stáđismeahttun áiggis

Ráđđehus evttoha:

  • Dálá hattiid mielde lasihat suodjalusbušeahta 6,8 miljárdda ruvnnuin, buohtastahttojuvvon jagi 2022 salderejuvvon bušeahta ektui. Evttohusa mielde leat ráđđehusas eanet áigumušat go dat mat Suodjalusa guhkesáiggeplánas leat namuhuvvon.
  • Sullii 420 miljovnna ruvnnu juolluduvvo siviila gearggusvuođadoaimmaide, Pro 78 S (2021-2022) áigumušaid mielde.
  • Eanet doarjja gokčat politiija, UDI, IMDi gearggusvuođagoluid hálddašit eanet báhtareddjiid geat bohtet Ukrainas.
  • Joatkit gearggusvuođavuorkká dálkasiid ja njoammudávddaid easttadanrusttegiid várás
  • Norgga borramušgearggusvuođa nannet biebmogortniid gearggusvuođavuorkká ásahemiin
  • Vuostáiváldit ja integreret Ukraina báhtareddjiid.
  • Ovddidanbušeahtta lea ain oalle stuoris, ja das juolluduvvo ollu humaniteara doarjja

Tabealla 1 Norgga ekonomiija váldologut. Proseanttalaš volumarievdadus ovddit jagi ektui, jos eará ii leat almmuhuvvon.

 

Mrd. ruvnno1

 

 

 

 

 

2021

2021

2022

2023

2024

  Priváhta geavahus

1 616,0

4,9

5,9

1,4

2,3

  Almmolaš geavahus

968,3

3,8

0,0

1,3

..

  Bruttoinvesteremat bistevaš kapitálas

960,5

-0,9

2,3

0,3

3,5

Das: Oljobohkan ja bohccefievrredeapmi

178,7

-2,7

-4,5

-2,2

7,8

              Nannán-Norgga fitnodagat

353,5

2,2

6,8

0,3

4,1

              Ásodagat

206,5

0,6

-0,7

1,6

0,3

              Almmolaš hálddašeapmi

219,5

-4,0

3,2

0,8

..

  Nannán-Norgga jearru2

3 363,8

3,4

3,7

1,3

2,1

  Eksporta

1 721,9

4,7

2,1

5,6

2,3

  Das: Luondduolju ja luonddugássa

861,7

2,8

1,6

8,3

2,0

              Nannán-Norgga gálvvut ja bálvalusat

717,7

4,9

1,5

4,1

3,5

  Importa

1 214,2

2,3

8,3

1,1

3,2

  Bruttonationálabuvtta  

4 141,9

3,9

2,7

2,8

1,9

  Das: Nannán-Norga

3 267,4

4,1

2,9

1,7

2,0

Eará váldologut:

 

 

 

 

 

  Barggahus

 

1,2

3,3

0,8

0,3

  Bargguhisvuođalogut, AKU (dássi)

 

4,4

3,2

3,2

3,4

  Bargguhisvuođalogut, registrerejuvvon (dássi)

 

3,1

1,7

1,7

1,9

  Jahkebálká

 

3,5

3,9

4,2

..

  Konsumhaddelassáneapmi (KPI)

 

3,5

4,8

2,8

2,4

  KPI-JAE lassáneapmi

 

1,7

3,2

3,1

2,8

  Oljohaddi, ruvnno juohke lihtis (dálá hattit)

 

609

986

912

845

  Oljohaddi, USD juohke lihtis (dálá hattit)

 

71

103

91

85

  Golmmamánnosaš ruhtamárkanreantu, pst.3

 

0,5

2,1

3,7

3,6

  Importabuohtastahttojuvvon kursindeaksa,

 jahkásaš rievdadus pst.4

 

-5,7

1,5

1,7

0,0

1 Gaskaboddosaš nationálarehketdoallologut, dálá hattit.

 2 Earret vuorkárievdadusa.  

 3 Meroštallojuvvon mearreáigehattiid ektui.

4 Positiivvalaš logut almmuhit heajos ruvdnoárvvu.

Gáldot: Statistihkalaš guovddášbyrå, OECD, IMF, riikkaidgaskasaš guovddášbáŋkkut, nationála gáldot, Norgga Báŋku, NAV, Reuters ja Ruhtadandepartemeanta.

Tabealla 2 Stáhtabušeahta ja Stáhta penšunfoandda váldologut. Mrd. ruvnno.

 

2021

2022

2023

Sisaboađut oktiibuot

1 502,7

2 521,1

2 875,0

1 Sisaboađut petroleumdoaimmain

312,2

1 195,5

1 412,6

     1.1 Vearut ja divadat

91,8

580,2

854,9

     1.2 Eará petroleumsisaboađut

220,4

615,3

557,7

2 Sisaboađut earret petroleumsisaboađut

1 190,5

1 325,6

1 462,4

     2.1   Vearut ja divadat Nannán-Norggas

1 099,5

1 219,8

1 355,6

     2.2   Eará sisaboađut

91,0

105,9

106,8

Golut oktiibuot

1 584,2

1 656,8

1 747,8

1 Golut petroleumdoaimmaide

24,7

26,7

28,3

2 Golut earret petroleumdoaimmaide

1 559,4

1 630,1

1 719,5

 Badjebáza stáhtabušeahtas ovdal sirdima Stáhta olgoriikka penšunfondii
Stáhta  olgoriikka penšunfoanda

-81,5

864,4

1 127,3

- Netto ruhtaboahtin petroleumdoaimmain

287,5

1 168,8

1 384,3

= Oljomuddejuvvon badjebáza

-369,0

-304,4

-257,0

+ Sirdojuvvon Stáhta olgoriikka penšunfoanddas

390,1

304,4

257,0

= Stáhtabušeahta badjebáza

21,1

0,0

0,0

+ Netto várrejuvvon Stáhta olgoriikka penšunfoanddas

-102,6

864,4

1 127,3

+ Stáhta penšunfoandda reantoboađut ja vuoitu1

223,7

252,8

287,8

= Stáhtabušeahta ja Stáhta penšunfoandda badjebáza oktiibuot1

142,2

1 117,2

1 415,0

Memo:

 

 

 

Stáhta olgoriikka penšunfoandda márkanárvu2

10 907

12 340

12 500

Stáhta penšunfoandda márkanárvu 2

11 199

12 673

12 848

Álbmotoaju geatnegasvuođat ahkepenšunisttaide2,

9 242

9 644

10 208

Struktuvrralaš oljomuddejuvvon vuollebáza, mrd. ruvnno

350,4

323,7

316,8

     Foandakapitála proseantan

3,2

2,6

2,5

     Nannán-Norgga BNB-logut proseantan

10,5

9,3

8,8

Bušeahttaindikáhtor, proseantaovttadat4

-0,8

-1,2

-0,6

Duohta, vuollásaš gollolassáneapmi, pst

-1,3

1,5

1,3

1 Sihke Stáhta olgoriikka penšunfoanda ja Stáhta penšunfoanda. Das eai leat mielde kursavuoittut dahje -massimat.

2 Jagi álggus.

3 Čohkkejuvvon ahkepenšuvnna vuoigatvuođaid dáláárvu maid álbmotoadju lea geatnegahttojuvvon máksit.

4 Positiivva logut govvidit ahte bušeahtta lea ekspansiiva. Das ii vuhtiiváldojuvvo ahte sisaboahto- ja gollopoasttat sáhttet ekonomiijadillái mearkkašit iešguđet láhkai.

Gáldut: Ruhtadandepartemeanta ja Statistihkalaš guovddášbyrå.