Ođđa ja vuoiggaleappot rievdadusat olles Norgii

Vejolašvuođat miehtá riikka, eanet olbmot barggus oadjebas bargomárkanis, buoret juogadeapmi ja vuoiggaleabbo dálkkádatpolitihkka leat váldoáŋgiruššansuorggit ráđđehusa jagi 2022 Stáhtabušeahttaárvalusas.

– Dábálaš olbmot gal bohtet fuomášit ahte Norggas lea ođđa ráđđehus, dál juo vuosttaš bušeahtas. Divadat galget vuoliduvvot, dábálaš olbmot galget oažžut buoret árgabeaivvi ja buohkat galget fuomášit ahte Norggas lea dál ráđđehus mii oaidná olles Norgga. Dat váldá áiggi jorgalahttit heajos servodatovdáneami maid ovddit ráđđehus álggahii, muhto dál galget ođđa ja vuoiggaleabbo rievdadusat čađahuvvot miehtá riikka, dadjá ruhtadanministtar Trygve Slagsvold Vedum (Gb).   

Bušeahttaárvalusas ovddiduvvojit ođđa rievdadusat vearro- ja divatpolitihkas. Sii geat eanemus tinejit dahje eaiggáduššet stuora opmodagaid, galget máksit eanet searvevuhtii, muhto sii geat tinejit vuollel 750 000 kruvnnu galget beassat geavahit eanaš tietnasa juohkebeaivválaš birgejupmái. Ráđđehus vuolida divadiid 2,3 miljárdda kruvnnuin buohtastahttojuvvon Solberg-ráđđehusain.   

– Mii dárbbašat vearro- ja divatsisaboađuid vai sáhttit addit olbmuide buriid bálvalusaid miehtá riikka, ja dál lea áigi ahte rehket juogaduvvo govttolaččat. Sii geat tinejit eanemusat  galget váldit eanet ovddasvástádusa, ja dábálaš olbmuin gálgá šaddat buoret dilli. Mii geahpedat eldivada, bajidat mátkegessosa, geahpedat feargahattiid ja vuolidat alimusmávssu mánáidgárddiin. Seammás lasihat opmodatvearu, vearu vuoitosisaboađus ja ceahkkevearu sidjiide geat tinejit eanemusat, dadjá ruhtadanministtar.  

Gielddasuorggi friddja sisaboađut lassánit 2,5 miljárdda kruvnnuin, ja ráđđehus áigu láhčit ain buoret bálvalusaid buorrin Norgga álbmogii. Lassáneapmi boahtá lassin guokte miljárdda kruvnnu, maid ovddit ráđđehus evttohii iežas jagi 2022 bušeahttaárvalusas. Dan lassin mii juolludat 300 miljovnna kruvnnu gielddaide main leat resursagáibideaddji bálvalusat.  Lassi ruhtadoarjagat ee. buohcceviesuide, politiijasuorgái ja mánáidsuodjalussii leat mielde ovddideamen oadjebasvuođa ja buriid bálvalusaid doppe gos olbmot orrot.  

– Báikkálaš skuvla, buohcceviessu ja vuođđobálvalusat leat oassin gieldda ekonomiijas. Namuhuvvon vuoruhemiiguin háliidat nannet báikkálaš čálgofálaldagaid, muhto maiddai addit stuorit doaibmanmuni báikkálaš politihkkariidda. Báikki olbmot dihtet buoremusat mo hukset buori báikkálaš servodaga, ja dáinna bušeahtain mii addit báikki olbmuide vejolašvuođa eanet mearridit iežaset árgabeaivvi badjel, dadjá ruhtadanministtar. 

Bargguhisvuođalogut leat fas hui vuollin, muhto seammás leat ollugat geat leat guhká leamaš barggu haga, ja muhtun nuorat rahčet beassat bargoeallimii. Mii vuoruhat doaimmaid maid ulbmil lea gealbudit ja veahkehit olbmuid bargoeallimii, ja ráđđehus bargá dan ovdii ahte eanet olbmot ožžot barggu, ja ahte fitnodagain lassánit bargit.  

Ráđđehus áigu dan lassin nannet Norgga bargoeallinvuogádaga, ja evttoha doaibmabijuid maiguin movttiidahttit bargiid organiseret iežaset ja bargoeallima dahkat oadjebasabun ja  nuppástuhttinnávccalažžan.

– Dát ráđđehus áigu bargat dan ovdii ahte dábálaš bargit galget dovdet erohusaid, leš dal industriijabargi, politiija, buohccedivššár dahje biebmobuvttadeaddji. Mii áigut fuolahit ahte bargoeallin galgá leat buorre ja čorgat. Mii vuoruhat hukset oadjebas ja buriid bargosajiid miehtá riikka, joatká ruhtadanministtar.

Dálkkádathástalusat galget meannuduvvot áŋgiris ja vuoiggalaš politihkain. Ráđđehus lea mearridan dálkkádatdivadiid loktet veahážiid mielde ii-earregeatnegas suorggi CO2 luoitimiid ovddas, sullii 2 000 kruvnnu juohke tonna ovddas jagi 2030 rádjai. Seammás geahpedat johtolatdáhkádusdivada ja geaidnodivada amas biilaeaiggádat eai dárbbaš vástidit eanaš divatlassáneami, muhto dat čađahuvvo nu ahte dat galgá leat eanet gánnáhahtti válljet bioboaldámuša.  Rievdadusat maid ráđđehus dál lea mearridan mearkkašit, ahte diesel hálbu 0,31 kruvnnu lihtteris ja bensiidna fas 0,28 kruvnnu lihtteris, buohtastahttojuvvon Solberg-ráđđehusain.

Ráđđehus áigu ovddidit Norgga máilmmi buoremus ja guoddevaččamus industriijaservodahkan ja evttoha ge danne lassi doarjagiid dálkkádatdoaimmaide ja ruoná nuppástuhttimii, earret eará Enovai ja Innovašuvdna Norgii. Ráđđehus lasiha maid doarjaga dálkkádatheiveheapmái ja doaimmaide mat geahpedit luoitimiid, ja mihttomearri lea duppalastit Norgga dálkkádatruhtadeami ovdal 2026.

Norgga ekonomiija ovdána bures, ja bargguhisvuohta njiedjá. Doaimmat orrot maid ollu lassáneamen boahttevaš jagiid. Ráđđehus ovddida stáhtabušeahta lassinummiriin evttohusa ahte oljoruđaid geavaheapmi galgá leat 322,4 miljárdda kruvnnu 2022:s, mihtiduvvon struktuvrralaš oljomuddejuvvon bušeahttavuolláibáhcagis, seamma go ovddit ráđđehusa stáhtabušeahttaevttohusas. Dat vástida 2,6 proseantta Stáhta olgoriikka penšuvdnafoandda navdojuvvon kapitálas jagi 2022 álggus, vuoliduvvon 3,6 proseanttas dán jagi ektui.  

– Dát bušeahtta váldá ovddasvástádusa ja vuoruha deháleamos doaimmaid. Mii oaivvildat ahte dáinna bušeahtain mii sáhttit hukset norgga industriija, sihkkarastit bargosajiid miehtá riikka ja báikkálaččat ásahit buriid čálgobálvalusaid boahttevaš jagiid, dadjá ruhtadanministtar.

Deháleamos vuoruheamit ja áŋgiruššamat mat ovddiduvvojit Stáhtabušeahta 2022 lassinummiris:

  • Gielddasuorggi friddja sisaboađut lassánit (2,5 mrd. kruvnnu)
  • Dálkkádatpáhkka, masa gullá
    • Lassi energiijadoarjja (500 milj.kruvnnu)
    • Ruoná teknologiijaovdáneapmi ja johtilis láddenrusttegat – Enova (300 milj.kruvnnu)
    • Ruoná ealáhusovdáneapmi (300 milj.kruvnnu)
  • Eanadoalu lassišiehtadus (754 milj.kruvnnu)
  • Lassi ruhtadoarjja buohcceviesuide (700 milj.kruvnnu)
  • Biebmosihkkarvuohta ja dálkkádatheiveheapmi vuoruhuvvojit (500 milj.kruvnnu)
  • Feargahattit vuoliduvvojit 30 proseanttain buohtastahttojuvvon 1.1.2021 hattiiguin (nettobeaktu: 490 milj.kruvnnu)
  • Guhkidit doarjjaáigodaga sidjiide geat ožžot bargočielggadanruđaid (490 milj.kruvnnu)
  • Vuolidit alimusmávssu mánáidgárddiin (311 milj.kruvnnu, ollesjagiváikkuhus: 689 milj.kruvnnu)
  • Lassi doarjja resursagáibideaddji bálvalusaide (300 milj.kruvnnu)
  • Lassi investerendoarjja jođihit eanadoalu mas šibihat eai leat hiŋgalis (200 milj.kruvnnu)
  • Lassi ruhtadoarjja politiijasuorgái, earret eará nannet bearráigeahču báikkálaččat (200 milj.kruvnnu)