Dálkkádat- ja márkansekšuvdna

Sekšuvnna ovddasvástádus lea ovttastahttit riikkalaš dálkkádatpolitihka ja ovddidit ja fápmuibidjat ođđa váikkuhangaskaomiid unnidit  dálkkádatgássaluoitimiid earret eará surggiin vuovdi, eanandoallu, petrolea ja nannánindustriija. Sekšuvdna galgá maid ovddasvástidit departemeantta  riikkalaš dálkkádatdutkan ja –bearráigeahču  guoskevaš áššiid.

Sekšuvdna lea mielde riikkaidgaskasaš dálkkádatšiehtadallamiin, ja das lea ovddasvástádus čuovvolit ja ovddidit Norgga riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaid Dálkkádatkonvenšuvnna ja Kyoto-šiehtadusa oktavuođas. Sekšuvdna maid oassálastá riikkaidgaskasaš dálkkádatsuorggi guoskevaš ovttasbarggus earret eará ON, OECD, ICAO, Davviriikkaid Ráđi ja EO/EES bokte.

Sekšuvnna ovddasvástádus lea doaimmahit EO dálkkádatearrevuogádaga ja ovddidit riikkaidgaskasaš earregávppašanmekanismmaid, ja norgga CO2-buhtadusortnega. Sekšuvdna searvá sihke riikkalaš ja riikkaidgaskasaš proseassaide CO2-bivdo ja vurken gieđahallama dáfus (CCS).

Bajás