Viesso- ja huksenossodat

Almmustahttináigodat Solberga ráđđehus

Almmustahtti: Gielda- ja ođasmahttindepartemeanta

Viesso- ja huksenossodaga ovddasvástádus lea čuovvolit ráđđehusa viesso- ja huksenpolitihka.

Viesso- ja huksenossodaga ovddasvástádus lea čuovvolit ráđđehusa viesso- ja huksenpolitihka.

Viesso- ja huksenpolitihkalaš ulbmilat galget olahuvvot ekonomiija ja juridihkalaš gaskaomiid, gealbohuksema, bagadallama ja diehtojuohkindoaimmaid bokte. Viessobáŋku, Huksenkvalitehta direktoráhtta ja Viessoláigoriidolávdegoddi leat etáhtat mat ossodahkii gullet. 

Stuoradiggi lea jagi 2012 ja 2013 meannudan guokte stuoradiggedieđáhusa mat viesso- ja huksenpolitihkkii leat mearridan bajitdási rámmaid. Dat leat huksendieđáhus, Dieđ.St.28 (2011-2012) Gode bygg for eit betre samfunn, ja  Árvl. 129 S (2012-2013), ja viessodieđáhus, Dieđ. St. 17. (2012-2013) Byggje – bu –leve, ja Arvl. 506 S (2012-2013). Viesso- ja huksenpolitihkalaš ulbmilat leat:

  • Viesut buohkaide geasuheaddji ássanbirrasis
  • Oadjebas ássan iežas dahje láigoviesus
  • Ássandilálašvuohta mii ovddida čálggu ja searvama
  • Bures ráhkaduvvon, sihkkaris, energiijaseasti ja dearvvašlaš huksehusat
  • Buorit ja njuovžilis huksenproseassat

Guovddáš viessopolitihkalaš váikkuhangaskaoamit maid Gielda- ja ođasmahttindepartemeanta hálddaša leat viessolágat (viessohuksenservviid láhka, ásodatservviid láhka, eaiggátsekšuvdnaláhka, viessoláigoláhka ja gielddaid   ovdaoastinvuoigatvuođaláhka mii guoská láigovisttiide) ja Viessobáŋkku  loanaid, doarjagiid ja doarjjaortnegiid.

Guovddáš viessopolitihkalaš váikkuhangaskaoamit leat plána- ja huksenlága njuolggadusat ja láhkaásahusat, nugo huksehusaid gáibádusat, áššemeannudeapmi ja huksenáššiid bearráigeahčču,  dohkkehit vástoriektefitnodagaid, plána- ja huksenlága bággolotnun ja refušuvdna njuolggadusat ja huksenláhka ja bággolotnun (ekspropriašuvdna) bággolonistanlága mearrádusaid  vuođul.

Ossodaga ovddasvástádussii gullá maid láhka rusttegiid dohkkeheami ja doaimmaid birra mat geavahuvvojit tivoliin ja suohtastallanpárkkain. Dasto leat diehtojuohkin ja bagadallandoaimmat dehálaš gaskaoamit ulbmiliid olaheamis.

Jos viesso- ja huksenmárkan galgá bures doaibmat, de ferte ossodat fuolahit ahte ásahuvvojit beaktilis ja buorit  juridihkalaš rámmat, njuovžilis áššemeannudeapmi, unnit huksengolut, ja buorre gelbbolašvuohta ja beaktilis bearráigeahčču huksendoaimmaid oktavuođas. Ossodat galgá maid addit dieđuid viesso- ja huksenmárkana birra ja das galgá leat ollislaš diehtu dan ektui.

Go viesuid lágida olbmuide geain leat váttisvuođat ássansaji háhkat viessomárkanis, de lea ossodat mielde eastadeamen geafivuođa ja veahkeheamen sin gávdnat ássansaji. Ossodat galgá láhčit dilálašvuođaid nu ahte ruđahisolbmot gávdnet ássansaji, nugo báhtareaddjit ja bargonávccahis olbmot. 

Ovddidettiin guoddevaš kvalitehta, sihkkarvuođa ja heivvolaš hámi huksejuvvon birrasis,  galgá ossodat fuolahit ahte huksensuorgi rievdada energiijageavaheami ja unnida ávdnasiid geavaheami mat leat váralaččat dearvvašvuhtii ja birrasii. Ossodaga ulbmil lea movttiidahttit suorggi háhkat eanet dieđuid buriid huksenvieruid ja čoahkkebáikkiid  ovddideami birra, ja geahpedit huksenmeattáhusaid ja huksenvahágiid.

Ossodat dáhtu ahte eanet viesut, huksehusat ja olgorusttegat galget leat sihkkarat, ja heivvolaš hápmi ja buorre kvalitehta galget leat guovddáš bealit huksendoaimmas, ja ahte guovddáš fágajoavkkut geat leat mielde huksenproseassain, gielddat ja geavaheaddjit galggaše šaddat diđolaččabun ja čeahpibun  hábmenáššiin.

Ossodat oassálastá riikkaidgaskasaš forain mat barget viesso- ja huksenáššiiguin, earret eará Davviriikkaid Ministerráđđi ja EO/EES.   

Viessobáŋku
Viessobáŋku lea stáhta guovddáš orgána man doaibma lea čađahit ássanviessopolitihka. Ekonomalaš gaskaomiid bokte galgá báŋku nu guhkás go  vejolaš veahkehit juksat ássanviessopolitihkalaš ulbmiliid. Deháleamos ekonomalaš gaskaoamit leat vuođđoloatna, álggahanloatna, ássandoarjja ja ruhtadoarjja ássanviesuide. Dasa lassin hálddaša Viessobáŋku stáhtalaš buhtadusortnegiid mat galget geavahuvvot gielddalaš skuvllaid ja girkuid ođasmahttimiidda. Viessobáŋku juolluda maid loanaid mánáidgárddiide ja studeantaviesuide doarjagiid.

Dasto galgá Viessobáŋku doaibmat ássanpolitihkalaš gealboguovddážin, man váldu lea diehtojuohkin, bagadallan ja máhtolašvuođaovddideapmi.

Viessobáŋkku váldokantuvra lea Drammen gávpogis ja das leat regiovdnakantuvrrat Oslos, Arendalas, Bergenis, Troandimis, Bådådjos ja Hámmarfeasttas. Viessobáŋkkus lea maid váiddalávdegoddi.

Geahča www.husbanken.no gos gávnnat eanet dieđuid.

Huksenkvalitehta direktoráhtta
Huksenkvalitehta direktoráhtta (ovddeš Stáhtalaš huksenteknihkalaš etáhta) lea eiseválddiid váldo fuolaheaddji huksenteknihkalaš njuolggadusáššiin, ja das lea bearráigeahččanváldi njuolggadusaid ektui mat gusket huksenávdnasiid iešvuođaid dokumentašuvdnii, ja jođiha fitnodagaid vástevaš almmolaš dohkkehanortnega  plána- ja huksenlága gáibádusaid vuođul.  Mihttomearri lea ahte huksehusat galget heivvolaččat juohkehažžii ja servodahkii. Ođđa huksehusaid dahje divodemiid olis gáibiduvvo ge ahte dearvvašvuohta, biras, sihkkarvuohta ja heivvolašvuohta deattuhuvvojit. Olahan dihte mihttomeriid Huksenkvalitehta direktoráhtta ovttasbargá eará eiseválddiiguin, huksensurggiin, geavaheddjiiguin ja organisašuvnnaiguin.

Direktoráhtta ovttasbargá maid davviriikkalaš eiseválddiiguin ja EES-orgánaiguin.

Váikkuhangaskaoamit leat ođđa láhkaásahusárvalusat mat ovddiduvvojit departementii, bagadallandoaimmat, diehtojuohkindoaimmat, oahpahus ja máhttoviidáneapmi, maid ieža doaimmahat dahje earáiguin ovttas. Dehálaš doaibmasuorggit leat fitnodagaid dohkkeheapmi ja čuovvoleapmi. Guovddáš doaibma lea bearráigeahččat ahte njuolggadusat doibmet ja geavahuvvojit, ja direktoráhtta veahkeha báikkálaš eiseválddiid váttis áššiin. Direktoráhtta doaibmá Gielda- ja ođasmahttindepartemeantta ráđđeaddin ja meannuda uhcán huksenáššit; gielddain lea váldi daid meannudit ja fylkkamánne lea fas váiddaásahus.

Huksenkvalitehta direktoráhta kantuvrrat leat Oslos ja Gjøvikas.

Geahča www.dibk.no gos gávnnat eanet dieđuid.

Viessoláigoriidolávdegoddi
Viessoláigoriidolávdegoddi lea duopmostuollosullasaš riidočoavdinorgána mii sáhttá meannudit buotlágan riidoáššiin mat gusket ássanviesu láigoheapmái, Oslos, Akershusas, Hordalánddas, Lulli- ja Davvi-Trøndelágas 1939 ja 1999 viessoláigolágaid vuođul. Lávdegoddi lea vuosttasceahkkefálaldat riidoáššiin, meannuda áššiid oanehis áiggis ja lea govttolaš. Lávdegotti riidočovdiin lea erenoamáš gelbbolašvuohta viessoláigoriektegažaldagain  ja riidduidsoabadeamis. Viessoláigoriidolávdegoddi sáhttá sihke soabahit ja mearridit riidoáššiin. Sihke láigoheaddji ja láigolaš sáhttiba ovddidit iežaska ášši lávdegoddái. Son gii ovddida ášši lávdegoddái ferte máksit áššemeannudandivada mii lea seammá go riektedivat, mii dál lea 860 kruvnnu.  Oasehasat ožžot álggos soabatfálaldaga. Jos oasehasat soabadit, de ášši heaittihuvvo ja oasehasat ožžot veahki ráhkadit šiehtadusa. Jos oasehasat eai soabat, de áššejođiheaddji gii lea jurista ja guokte lávdegotti miellahtu geat ovddastit láigoheaddji ja láigolačča mearridit ášši. Soabat ja mearrádusat doibmet nugo riektefámolaš duopmu jos áššit eai leat fievrriduvvon diggegoddái  dohkkehuvvon áigemearis mii lea mánnu.  Viessoláigoriidolávdegoddi lea vuosttas instánsa viessoláigoriidoáššiin Oslos, Akershusas, Hordalánddas ja Lulli- ja Davvi-Trøndelágas. Eará fylkkain lea vuosttas instánsa soabatráđđi.

Viessoláigoriidolávdegoddi fállá buohkaide bálvalusaid mat gusket sin áššesuorgái. Viessoláigolávdegotti kantuvrrat gávdnojit Oslos, Bergenis ja Troandimis.

Geahča www.htu.no gos gávnnat eanet dieđuid.