Kulturdepartemeantta historjá

Kulturdepartemeanta ásahuvvui 1982:s Kultur- ja dieđadepartemeantan. Dassážii lei Girko- ja oahpahusdepartemeanttas nationála váldoovddasvástádus kulturáššiin Norggas. Das rájes lea departemeanta rievdadan nama ja bargosuorggi máŋgii. Erenoamážit girkoáššit leat sirdašuvvan departemeanttas departementii.

Kulturdepartemeanttas lea dál ovddasvástádus kultuvrras, dahkkivuoigatvuođain, mediaáššiin (filbma, áibmomedia ja preassa), valáštallamis, eallinoainnus ja lassin spealuin ja vuorbespeallodoaimmain. Máŋga eará departemeantta meannudit maiddái kulturáššiid. 2005 rájes oaččui departemeanta ovddasvástádusa koordineret stáhtalaš politihka eaktodáhtolaš sektora ektui.

Departemeantanamat

Kulturdepartemeanta (KUD) 2010– 
Kultur- ja girkodepartemeanta (KKD) 2002–2010
Kulturdepartemeanta (KD) 1991–2002
Girko- ja kulturdepartemeanta (KD) 1990–1991 
Kultur- ja dieđadepartemeanta (KD) 1982–1990

(Ođđajagimánu 1.b. 2013 biddjui Girkoossodat fas Kulturdepartemeantta vuollái, muhto namma ii rievdan.)

Departemeantta stáhtaráđit

Linda Cathrine Hofstad Helleland 16.12.2015–
Thorhild Widvey 16.10.2013–16.12.2015
Hadia Tajik 21.09.2012–16.10.2013 
Anniken Huitfeldt 20.10.2009–21.09.2012
Trond Giske 17.10.2005–20.10.2009 
Valgerd Svarstad Haugland 19.10.2001–17.10.2005
Ellen Horn 17.03.2000–19.10.2001
Åslaug Marie Haga 08.10.1999–17.03.2000
Anne Enger Lahnstein 17.10.1997–08.10.1999
Turid Birkeland 25.10.1996–17.10.1997
Åse Kleveland 03.11.1990–25.10.1996
Eleonore Bjartveit 16.10.1989–03.11.1990
Hallvard Bakke 09.05.1986–16.10.1989
Lars Roar Langslet 14.10.1981–09.05.1986

Kultuvra

70-logus lei «lávdadeapmi» dehálaš čoavddasátni. Kulturstivrrat ásahuvvojedje riikka eanaš gielddain, ja gielddat virgádedje dađistaga kulturhoavddaid ja kulturčálliid. Vástideaddji vuogádat ásahuvvui fylkkagielddalaš dásis. Ođđa ekonomalaš doarjjaortnegat maiddái bohte.

Muhto maiddái kulturealáhusa árbeviroleabbo bealit ožžo eanet almmolaš doarjagiid. Bođii ođđa girjerájusláhka (1971), ođđa doarjjaortnet ásahusteáhteriidda (1972), ja ođđa, lávdaduvvon doarjjaortnet museaide (1975). Sierra dáiddárdieđáhus dat dagahii ahte dáiddárat ožžo šiehtadallanvuoigatvuođa stáhtain (1978) ja buoret ásahuvvon doarjjaortnegiid.

1970-logu kulturdieđáhusat ledje ođđa almmolaš kulturpolitihka geađgejuolgi. Dieđáhusat nannejedje ahte kulturpolitihkka lei almmolaš ovddasvástádus ja galggai leat mielde huksemin kvalitatiivalaš valljábu servodaga. Dán váldodoahpaga leat viiddidan das rájes, nu maiddái departemeantta ovddasvástádussuorggi.

Kulturráđđi ásahuvvui 1965:s ja juolluda doarjagiid dáidagii ja kultuvrii miehtá riikka. Kulturráđđi láidesta ođđa dáidda- ja kulturprošeavttaid, jođiha ovdánahttinbargguid ja lea stáhta ráđđeaddi kulturáššiin.

Muhtun dehálaš hálddašanbarggut leat fápmuduvvon doaimmaide mat gullet Kulturdepartemeantta vuollái. Stuorámusaid searvvis leat Norgga kulturráđđi, Nationálagirjerájus, Arkiivadoaimmahat, Mediabearráigeahčču ja Norgga filbmainstituhtta.

Almmolaš doarjagat kulturpolitihkalaš ásahusaide ja doaimmaide leat juhkkojuvvon stáhta, fylkkagielddaid ja gielddaid gaskii. Váldonjuolggadussan lea ahte stáhtas lea ovddasvástádus nationála ja riikkaviidosaš doaimmaide, ja fylkkagielddain ja gielddain lea ovddasvástádus guovllulaš ja báikkálaš doaimmaide. 1990-logus válddii stáhta badjelasas ekonomalaš ovddasvástádusa muhtun stuorát kulturásahusaide, ja earáide fas ásahedje juogadančoavdagiid stáhta ja guovlluid ossodagaide almmolaš doarjagiin.

Dahkkivuoigatvuohta

Departemeanttas lea maiddái ovddasvástádus dahkkivuoigatvuođas. Dahkkivuoigatvuohta galgá sihkkarastit dáiddáriid vuoigatvuođaid ja dinenvejolašvuođaid ja galgá loktet innovašuvnna ja ovdánahttima ođđa kultuvrralaš ovdanbuktimiin.

Dahkkivuoigatvuođa reguleremis lea dehálaš fuolahit govttolaš balánssa gaskal vuoigatvuođaeaiggáda beroštumi dinet iežas doaimmas ja servodaga ja geavaheddjiid beroštumi sáhttit geavahit vuoigŋaduoji ja olámuddui oažžut kulturárbbi. Dahkkivuoigatvuohta lea regulerejuvvon vuoigŋaduodjelágas.

Mediat

Mediasuorgi lea sakka ovdánan das rájes go departemeanta ásahuvvui 1982:s. Mediaáššit ovdal dan lei eanaš NRK buvttadan. Mediapolitihka liberaliseren 1980-logus, priváhta máinnusruhtaduvvon áibmomediadoaimma rahpan ja beassat sáddet satellihtta-tv jođasneahtas dagahii eanet reguleren- ja hálddašandárbbu.

1990-logus sirdašuvve eanet hálddašanbarggut mediasuorggis Stáhta mediahálddašeapmái, ja Eaiggátvuođabearráigeahčču ásahuvvui sierra láhkavuođuin. 2005:s Stáhta mediahálddašeami, Eaiggátvuođabearráigeahču ja Stáhta filbmabearráigeahču ovttastuvvui Mediabearráigeahččun.

Valáštallan

Stáhta valáštallankantuvra ásahuvvui 1946:s stáhta ja valáštallanbirrasa gaskalađasin. Norsk Tipping AS ásaheapmi 1947:s lei vuođđun dasa ahte stáhta doarjagat valáštallamii lassánedje sakka.

Stuorra oassi almmolaš doarjagis valáštallamii ruhtaduvvo speallanruđaid bokte, mat bohtet Norsk Tippinga badjebáhcagis. Speallanruđat galget vuosttažettiin leat buorrin eaktodáhtolaš, miellahttovuđot valáštallamii. Speallanruđaid juhket iešguđet ulbmiliidda mearriduvvon čoavdaga vuođul, nu gohčoduvvon tihppenčoavdda. Dálá tihppenčoavdda mielddisbuktá ahte 64 proseantta Norsk Tipping AS’ badjebáhcagis juhkkojuvvojit valáštallanulbmiliidda, 18 proseantta kulturulbmiliidda ja 18 proseantta servodatávkkálaš ja humanitára organisašuvnnaide.

Speallan ja vuorbespeallu

Kulturdepartemeanttas lea váldoovddasvástádus hálddašit ruhta- ja vuorbespealuid Speallo- ja vuođđudusbearráigeahčuin sierra hálddašan- ja dárkkistanorgánan. Leat leamaš stuorra rievdadusat norgga speallanmárkanis. Stuorradiggi mearridii stuorra automáhtaođastusa 2003:s mii mielddisbuvttii ahte priváhta jođihan vuoitoautomáhtat gildojuvvojedje, ja ahte Norsk Tipping AS oaččui oktorievtti jođihit speallanautomáhtaid. Duogáš lei go olu olbmot ledje ožžon heajos speallandábiid go spelle vuoitoautomáhtain. 2007’ giđa dorjo sihke EFTA-duopmostuollu ja Alimusriekti stáhta oktoriektemodealla. Priváhta jođihan vuoitoautomáhtaid gielddus fápmuibođii suoidnemánu 1.b. 2007 ja mearkkašii ahte badjel 12 000 vuoitoautomáhtaid jávkadedje. Geassemánu 10.b. 2010 fápmuibođii máksingielddus Norggas olgoriikkalaš speallanserviide norgga lobi haga. Gielddus mearkkaša ahte báŋkkuin, finánsaásahusain ja sullasaččain ii leat lohpi gaskkustit sisabijuid ja vuoittuid norgga spelliide ii ge sullasaš servviide.

Eaktodáhtolašvuohta

Kulturdepartemeanttas lea 2007 rájes leamaš ovddasvástádus ovttastahttit stáhta oktavuođa eaktodáhtolaš sektorii. Dása gullá hálddašit oppalaš doarjjaortnegiid, nugo lassiárvodivatbuhtadusa, eaktodáhtolaš guovddážiid ja Frifonda, ja eaktodáhtolašregistara ásaheami ja hálddašeami. Dasa lassin leat ee. barggut nugo kultuvra ja ealáhus, kultuvra ja dearvvašvuohta ja kulturvuoruheapmi davviguovlluin.

Girko-, osku- ja eallinoaidnu

Norgga Girku lea Norgga stuorámus oskuservodat. 2012’ vuođđoláhkarievdademiin rievdaduvvui stáhta ja Norgga Girku oktavuohta dainna go Vuođđolága ovddeš stáhtagirkoortnega mearrádusaid fámohuhtte. Deháleamos rievdadeamit ledje ahte Gonagasa erenoamáš girkostivra heaittihuvvui, ja ahte girkolaš orgánat virgádit bismmaid ja proavásiid. 2012’ vuođđoláhkarievdadeamit attii vejolašvuođa dahkat Norgga Girku iešheanalažžan.

Ođđajagimánu 1. beaivvi 2017 fápmuibiddjojuvvui láhkarievdadus mii mearkkaša ahte Norgga girku lea šaddan iešheanalaš riektesubjeaktan. Girkolaš doaimmat leat sirdojuvvon dan ođđa riektesubjektii. Dat mielddisbuktá ahte sullii 1700 girkolaš bargit leat ožžon Norgga girku bargoaddin. Dát guoská báhpaide, proavástiidda, bismmaide ja bismagoddekantuvrraid bargiide ja Girkoráđi čállingoddái.

Departemeanttas lea maiddái ovddasvástádus stáhta ja iešguđet osku- ja eallinoaidnoservodagaid dialogain, ja hálddašit áigeguovdilis doarjjaortnegiid dán suorggis. Osku- ja eallinoaidnoservodagaid doarjjaortnegat Norgga Girku olggobealde galgá buori muddui sihkkarastit Norgga osku- ja eallinoaidnoservodagaide ekonomalaš seammaárvosaš meannudeami. Jahkásaš doarjja galgá vástidit stáhta ja gieldda bušehttii čállon goluide Norgga Girku juohke miellahtu nammii.

Departemeantta dálá fágaossodagat leat:

  • Dáidda- ja museaossodat
  • Hálddahusossodat
  • Mediaossodat
  • Oskku, eallinoainnu ja kulturgáhtten ossodat
  • Siviilaservodat- ja valáštallanossodat

Soames dehálaš dieđáhusa ja čielggadeami