3 Sámepolitihka rievttálaš rámmat

Duohtavuođa- ja soabadankommišuvdna čujuha raporttastis dasa ahte Norga álo lea leamaš máŋggakultuvrralaš servodat, dážaid ja sámiid guhkes historjjáin. Dáruiduhttinpolitihka, mii 1840-logu rájes oaččui coavcci máŋgga servodatsuorgái, sihke lágaide ja njuolggadusaide, geavatlaš politihkkii ja ideologan, váikkuhussan lei dattetge ahte ollu sámit masse gielaset, kultuvrraset ja árbevieruideaset.

Álttá-ášši sullii jagi 1980 adno dávjá jorggáldahkan sámi vuoigatvuođaid dohkkeheamis Norggas.1 Sámiid rievttálaš dili ovdáneami vuođđun lea sámi vuoigatvuođalávdegotti NAČ 1984: 18 Sámiid riektedili birri, sámi kulturlávdegotti NAČ 1985: 14 Sámi kultuvra ja oahpahus ja NAČ 1987: 34 Sámi kultuvra ja oahpahus. Sámi vuoigatvuođalávdegoddi ja sámi kulturlávdegoddi bidje vuođđun ahte eiseválddiin lea ovddasvástádus sihkkarastit sámi servodateallima ja kultuvrra lágaid ja eará doaibmabijuid bokte. Stuorradiggi čuovvulii dáid čielggadusaid earret eará dainna lágiin ahte ásahit Sámedikki ja mearridit sámelága ja Vuođđolága mearrádusa sámiid birra.

Maŋŋá geigii Sámi vuoigatvuođalávdegoddi iežas nuppi oassečielggadusa NAČ 1997:4 Sámi kultuvrra luondduvuođus. Dát čielggadus lea vuođđun Láhkii Finnmárkku eatnamiid ja luondduresurssaid riektediliid ja hálddašeami birra (Finnmárkkuláhka). Sámi vuoigatvuođalávdegoddi nammaduvvui ođđasit jagi 2001. Lávdegoddi čielggadii čielggadusas NOU 2007: 13 Den nye sameretten vuoigatvuođa sámi guovlluid eatnamiidda ja čáziide Finnmárkku máttabealde ja vuoigatvuođa daid geavaheapmái.

Álttá-ášši rájes leat sámiid vuoigatvuođat ja sajádat Norgga servodagas ovdánan mealgadit. Sámediggi lea ožžon válddi álbmotválljen orgánan, ja dakkár orgánan mii ovddida sámiid oainnu eiseválddiid ektui áššiin mat gusket sámi beroštusaide. Mii vásihit maiddái ahte sámi gielat ja kultuvra leat nannejuvvon ja loktejuvvon iešguđet sektoriin ja iešguđet servodatsurggiin. Ovdáneapmi maid Stuorradikki govda eanetlohku lea dorjon.

3.1 Vuođđoláhka § 108

Norgga eiseválddit leat Vuođđolága 108. paragráfas mearridan rievttálaš ja politihkalaš geatnegasvuođa láhčit diliid nu ahte sámit ieža galget beassat sihkkarastit ja váikkuhit sámi servodaga ovdáneapmái. Paragráfa addá sámiide Norggas vejolašvuođa aktiivvalaččat fuolahit iežaset beroštusaid. Vuođđoláhkamearrádussii gullá sihke sámi kultuvrra suodjaleapmi ja ovddideapmi, govda áddejumis.

3.2 Sámeláhka

Láhka Sámedikki ja eará sámi riektediliid birra (sámeláhka) konkretisere Vuođđolága § 108 bajimus prinsihpaid. Láhka lea rievttálaš rámma mii sihkkarastá sámiide Norggas vejolašvuođa ieža beassat suodjalit ja ovddidit sámi gielaid, kultuvrra ja servodateallima. Sámeláhka addá sámiide politihkalaš váikkuhanfámu Sámedikki bokte, addá mearrádusaid Sámedikki bargoviidodaga ja válddi birra, válgga birra Sámediggái ja Sámedikki hálddahusa birra. Sámelágas leat maiddái mearrádusat sámegielaid geavaheami birra (lága mearrádusat 3. kapihttalis) ja konsultašuvnnaid birra (lága mearrádusat 4. kapihttalis).

Sámelága ovdabargguin bijai ráđđehus ovdan prinsihpalaš oainnuid sámiid ektui minoritehtaálbmogin Norggas. Ráđđehus celkkii ahte

sámit lea sierra čearda – sierra álbmot – árbevirolaš ássamiin riikkas ja guoskevaš guovlluin ovdal go Norgga stáhta vuođđuduvvui.

Gáldu: Ot.prp. nr. 33 (1986–87) Láhka Sámedikki ja eará sámi riektediliid birra.

Cealkámušat čájehit ahte sámiid stáhtus minoritehtan ja álgoálbmogin nannejuvvui go ráđđehus evttohii ja Stuorradiggi meannudii sámelága jagi 1987.

Proposišuvnnas deattuhuvvui ahte Sámedikki váldi galgá ovddiduvvot dikki iežas áddejumi vuođul ja servodaga oppalaš oainnu vuođul sámi sajádahkii Norggas.

3.3 Olmmošvuoigatvuođaláhka

Miessemánu 21. b. 1999 mearridii Norga ja bijai fápmui lága olmmošvuoigatvuođaid sajádaga birra Norgga rievttis (olmmošvuoigatvuođalága) (Lov om styrking av menneskerettighetenes stilling i norsk rett (menneskerettsloven)). Dáinna lágain lea Norga sihkkarastán ahte riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuođakonvenšuvnnat mat namuhuvvojit lága nuppi paragráfas, leat oassin Norgga lágas. Dat konvenšuvnnat leat ON konvenšuvdna siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid birra, eurohpálaš olmmošvuoigatvuođakonvenšuvdna, ON konvenšuvdna ekonomalaš, sosiála ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid birra, ON mánáidkonvenšuvdna, ON konvenšuvdna buotlágan nissonvealahemiid heaittiheami birra ja ON konvenšuvdna doaibmavádjigiid vuoigatvuođaid birra (CRPD). Namahuvvon konvenšuvnnat leat guoskevaččat sámepolitihkkii Norgga, muhto eanemus guoskevaš sámiid kulturdoaimmaheami suodjaleapmái lea ON siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid konvenšuvnna artihkal 27.

Olmmošvuoigatvuođa goalmmát paragráfas čuovvu ahte jus čuožžila vuostálasvuođadilli Norgga lága ja nuppi paragráfas namuhuvvon riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuođakonvenšuvnnaid gaskkas, galgá konvenšuvnnas leat ovdu.

Olmmošvuoigatvuođalága ulbmil lea nannet olmmošvuoigatvuođaid sajádaga Norgga rievttis, gč. lága vuosttaš paragráfa. Ulbmilmearrádus nanne olmmošvuoigatvuođaid Norggas oppalaččat, ii dušše daid vuoigatvuođaid mat inkorporerejuvvojit Norgga láhki olmmošvuoigatvuođalága bokte. Nu deattuha ge sátnádeapmi ahte dat olmmošvuoigatvuođakonvenšuvnnat mat eai inkorporerejuvvo lága nuppi paragráfain, galget adnojuvvot dehálaš riektegáldun. Dat guoská erret eará ILO-konvenšuvdnii nr. 169 álgoálbmogiid ja čearddalaš álbmogiid birra iehčanas stáhtain.

3.4 Norgga sámepolitihka álbmotrievttálaš rámmat

Norgga sámepolitihka vuođđun leat maiddái iešguđet álbmotrievttálaš instrumeanttat mat bidjet stáhtii geatnegasvuođaid sámiid ektui álgoálbmogin.

3.4.1 Jagi 1996 ON konvenšuvdna siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid birra

Artihkal 27 ON konvenšuvnnas siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid birra lea guovddáš mearrádus riikkaidgaskasaš rievttis minoritehtaid suodjaleamis. Mearrádusas čuožžu ahte

daid stáhtain main leat čearddalaš, oskkolaš dahje gielalaš minoritehtat, ii galgga rivvet sin vuoigatvuođa, ovttas sin joavkku eará lahtuiguin, bálvalit iežaset kultuvrra, dovddastit ja praktiseret iežaset oskku, dahje geavahit iežaset giela.

Artihkal 27 ii suodjal dušše stáhtalaš sisabahkkemiid vuostá mat ráddjejit minoritehta kulturdoaimmaheami, muhto geatnegahttá maiddái stáhtaid suodjalit minoritehta earáid sisabahkkema vuostá, ovdamearkka dihtii eará almmolaš orgánain dahje priváhta beroštusain. Viidáseappot lea dábálaš dulkojupmi ahte mearrádus vuoigatvuođavuođđuda gáibádusaid positiivva doaibmabijuide eiseválddiid bealis ollašuhttin dihtii geatnegasvuođaid.

Artihkal 27 ON konvenšuvdna siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid birra lea maŋŋágo konvenšuvdna inkorporerejuvvui Norgga lágaide, máinnašuvvon máŋga alimusriektemearrádusas mat gusket sámi diliide.

3.4.2 ILO-konvenšuvdna nr. 169 álgoálbmogiid ja čearddalaš álbmogiid birra iehčanas stáhtain

Norga ratifiserii, vuosttaš riikan, ILO-konvenšuvnna nr. 169 álgoálbmogiid ja čearddalaš álbmogiid birra iehčanas stáhtain geassemánu 19. b. 1990, maŋŋágo Stuorradiggi lei mearridan mieđihit ratifikašuvdnii. Konvenšuvdna bođii fápmui čakčamánu 5. b. 1991. Mieđihanproposišuvnnas ratifikašuvdnii čielggaduvvui ahte konvenšuvdna Norgga várás galggai gustot sámiide Norggas, masa Stuorradiggi guorrasii ášši meannudettiin.

Konvenšuvnnas leat mearrádusat álgoálbmogiid vuoigatvuođa birra ieža beassat mearridit iežaset kultuvrralaš ovdáneami, oahppat geavahit iežaset giela ja ásahit iežaset ásahusaid mat ovddastit sin eiseválddiid ektui. Viidáseappot dohkkeha konvenšuvdna álgoálbmogiid dáhtu ja dárbbu beassat hálddašit iežaset ásahusaid, iežaset eallinvugiid ja ekonomalaš ovdáneami. Dat mearkkaša ahte álgoálbmogiid dáhtu beassat bisuhit ja viidáseappot ovddidit iežaset identitehta, giela ja oskku dohkkehuvvo, daid stáhtaid rámma siskkobealde gos sii ásset. Dasto leat konvenšuvnnas mearrádusat earret eará eanavuoigatvuođaid, barggolašvuođa ja bargoeallima, oahpahusa ja oaju ja dearvvašvuođa birra. ILO-konvenšuvdna nr. 169 ásaha uhcimus standárddaid álgoálbmogiid rievttálaš suodjaleapmái.

Ratifikašuvnna geažil lea ráđđehus konvenšuvnna artihkkala 6 nr. 1 bustáva a vuođul rievttálaččat geatnegahtton

konsulteret guoskevaš álbmogiid, heivvolaš čađahanvugiiguin ja erenoamážit sin ovddasteaddji ásahusaid bokte, go árvvoštallo čađahit lágaid dahje hálddahuslaš doaibmabijuid main sáhttá leat njuolgga váikkuhus sidjiide.

Dasa lassin čuožžu artihkkalis 6 nr. 2 ahte

konsultašuvnnat mat čađahuvvojit geavahettiin dán konvenšuvnna, galget čađahuvvot buriin dáhtuin, diliide heivehuvvon vugiiguin, ja dainna ulbmiliin ahte juksat ovttamielalašvuođa dahje mieđiheami evttohuvvon doaibmabijuide.

Stuorradiggi mearridii geassemánu 7. b. 2021 konsultašuvdnanjuolggadusaid lága bokte nannet sámelágas. Sámediggi lei mieđihan láhkaevttohussii mii mearriduvvui. Ođđa láhkamearrádusat bohte fápmui suoidnemánu 1. b. 2021. Lágas čuovvu ahte konsultašuvdnageatnegasvuohta gusto buot hálddašandásiide. Seammás go láhka bođii fápmui, almmuhuvvui maiddái bagadus gielddaide ja fylkkagielddaide konsultašuvnnaid birra sámi beroštusaiguin.

Sámelága § 4-6 vuosttaš lađđasa vuosttaš cealkagis čuožžu ahte:

Konsultašuvnnat galget čađahuvvot vuoiggalaš jáhkuin ja dainna ulbmiliin ahte olahit ovttaoaivilvuođa.

Sátnádeapmi lea hui ovttalágan sátnádemiiguin ILO-konvenšuvnna 6. artihkkalis, maiddái ON julggaštusa 19. artihkkalis álgoálbmogiid vuoigatvuođaid birra. Nu čuovvu ge sámelága sátnádeamis ahte eiseválddit buot dásiin galget oččodit ovttamielalašvuođa dahje mieđideami konsultašuvnnain. Gáibádus ii leat ahte galgá juksat ovttaoaivilvuođa dahje mieđiheami buot áššiin mat gusket sámi vuoigatvuođalaččaide.

Alimusriekti lea cealkán ahte jus eiseválddi sisabahkken ollásit njeaidá minoritehta birgenlági, de dat gáibida friija ja dieđihuvvon ovddalgihtii mieđiheami.2

3.4.3 ON julggaštus álgoálbmogiid vuoigatvuođaid birra

ON váldočoahkkin mearridii čakčamánu 13. b. 2007 julggaštusa álgoálbmogiid vuoigatvuođaid birra, maŋŋágo dat lei hábmejuvvon stáhtaid ja iešguđet álgoálbmotjoavkkuid lagas ovttasbarggus.

Norgga eiseválddit oassálaste árjjalaččat bargui álgoálbmotjulggaštusain álggu rájes jagi 1984. Sámediggi oassálasttii oppa áiggi bistevaš áirrasin Norgga sáttagoddái go ON meannudii julggaštusa.

Vaikke vel julggaštus iešalddis ii leat rievttálaččat čatnevaš, de leat julggaštusas dehálaš standárddat. Julggaštus bidjá dehálaš láidestusaid dasa mo áddet guđe vuoigatvuođat álgoálbmogiin leat, earret eará dakkár vuođđodárbbuid birra go dearvvašvuođa ja oahpahusa, ja mearrádusat árbevirolaš resurssaid ja eatnamiid birra ja vuoigatvuođa birra daidda.

Nu mo Alimusriekti lea cealkán (HR-2018-456-P (Unjárga)), de adno julggaštus guovddáš dokumeantan álgoálbmotrievttis, earret eará dannego dat dávista álbmotrievttálaš prinsihpaid suorggis ja go hui ollu stáhtat leat dan dorjon. Julggaštusa iešguđet mearrádusat eai oro gustomin guhkkelebbui go dan mii čuovvu čatnevaš konvenšuvnnain, vuosttamuččas ILO-konvenšuvnnas nr. 169.3

Mearrideami oktavuođas jagi 2007 ledje julggaštusa váldooasit jo čađahuvvon Norgga riektái, erenomážit sámeláhkii, Finnmárkkuláhkii ja dalá konsultašuvdnaprosedyraide.4

Sámedikki mearkkašupmi

ON julggaštus álgoálbmotvuoigatvuođaid birra (UNDRIP) dávista daid rievttálaš geatnegasvuođaid mat čatnasit ON-lihtu olmmošvuoigatvuođamearrádusaide, iešguđet multilaterála olmmošvuoigatvuođasoahpamušaide ja vieruiduvvanriektái. Julggaštusa vuođđun leat stáhtaid oppalaš olmmošvuoigatvuođageaskkut ja čatnasa dakkár vuđolaš olmmošvuoigatvuođaprinsihpaide go eahpevealaheapmái, iešmearrideapmái ja kultuvrralaš integritehtii, mat leat mielde govdadit ratifiserejuvvon olmmošvuoigatvuođasoahpamušaide. Dasa lassin čatnasa julggaštus jearggalaš dáhpái riikkaidgaskasaš ja stáhtalaš riektegeavadis.

Norgga Alimusriekti nanne Unjárga-duomus (HR-2018-456-P) ahte ON julggaštusa álgoálbmotvuoigatvuođaid birra ferte atnit guovddáš dokumeantan álgoálbmotrievttis, earret eará dannego dat dávista álgoálbmotrievttálaš prinsihpaid dan suorggis ja go dan leat hui ollu stáhtat dorjon.

Julggaštusa leat stáhtat ja álgoálbmotáirasat ovttas soahpan, earret eará sámi áirasat, ja danne dat dovddaha álgoálbmogiid iežaset áddejumi sin iežaset vuoigatvuođain ja stáhta dohkkehan geatnegasvuođaid, sihke álbmotrievttálaččat ja politihkalaččat.

3.4.4 Eurohpáráđi rámmakonvenšuvdna nationála minoritehtaid suodjaleami birra

Eurohpáráđi ministtarlávdegoddi mearridii Eurohpáráđi rámmakonvenšuvnna nationála minoritehtaid suodjaleami birra jagi 1994 ja Norga ratifiserii konvenšuvnna jagi 1999. Rámmakonvenšuvdna lea vuosttaš juridihkalaččat čatnevaš multilaterála šiehtadus nationála minoritehtaid suodjaleami birra. Proposišuvnnas ratifikašuvnna mieđiheami birra boahtá ovdan ahte sámit ollašuhttet eavttuid sáhttit adnojuvvot nationála minoritehtan konvenšuvnna vuođul, gč. St.prp. nr. 80 (1997–98) kapihttala 3.4.

Danne lea Norga álbmotrievttálaččat čadnon rámmakonvenšuvnna geatnegasvuođain, maiddái sámiid ektui. Dainna čujuhusain ahte sámiid vuoigatvuođat ILO-konvenšuvnna nr. 169 vuođul gustojit guhkkelebbui, lei Sámedikki oaidnu, viđat raporterenvuoru rádjai jagi 2020, ahte sámit eai háliidan ahte Norgga politihkka nationála minoritehtaid ektui galggai gustot sámiide. Go sámit ja sámi dilit vuosttaš geardde namuhuvvojedje Norgga raporttas rámmakonvenšuvnna čuovvuleami birra jagi 2020, deattuhuvvui ahte dat ii mielddisbuktán rievdadusaid sámi vuoigatvuođaide álgoálbmogin ja Norgga stáhta álgoálbmotrievttálaš geatnegasvuođaid čuovvuleapmái.

Sámedikki mearkkašupmi

Sámedikki motivašuvdna deaivvadit Eurohpáráđi áirasiiguin jagi 2020 minoritehtaid suodjaleami birra lei erenoamážit dat go konvenšuvdna geatnegahttá lahttoriikkaid suodjalit minoritehtaid gielaid, dás maiddái sámegiela. Eurohpáráđi ráđđeaddi lávdegotti raporta dađibahábut bidjá sámi giellagažaldagaid menddo garrasit vuostálagaid nationála minoritehtaid vuoigatvuođaiguin. Dat dagahii unohas sehkkema gaskal álgoálbmogiid vuoigatvuođaid ja minoritehtaid vuoigatvuođaid. Sámedikki bealis dat vásihuvvui uhccán konstruktiivan go das lea sáhka goappatlágan riektedilis.

Sámedikki oaidnu lea ain ahte Norgga politihkka nationála minoritehtaid ektui ii galgga gustot sámiide, ja ahte Eurohpáráđi rámmakonvenšuvdna nationála minoritehtaid suodjaleami várás ii guoskka njuolgga sámi álbmogii Norggas.

3.4.5 Eurohpá lihttu regiovdna- dahje minoritehtagielaid várás

Eurohpáráđđi dohkkehii Eurohpá lihtu regiovdna- dahje minoritehtagielaid várás (minoritehtagiellalihtu) jagi 1992 dainna ulbmiliin ahte suodjalit minoritehtagielaid, gáhtten dihtii Eurohpá kultuvrra ovttastahtton ja máŋggabealat kultuvran. Norga ratifiserii lihtu skábmamánu 10. b. 1993, ja dat bođii fápmui njukčamánu 1. b. 1998.

Minoritehtagiellalihttu geatnegahttá nationálastáhtaid čađahit konkrehta doaibmabijuid gáhtten dihtii regiovdna- ja minoritehtagielaid, vai dat bohtet oidnosii sihke politihkas, lágain ja geavadis.

Go riika ratifisere minoritehtagiellalihtu, galgá lihtu oassi II gustot buot regiovdna- dahje minoritehtagielaide riikkas. Norga lea defineren davvisámegiela, máttasámegiela ja julevsámegiela, kvenagiela ja romanes ja romani gielaid regiovdna- dahje minoritehtagiellan.

Dasa lassin sáhttá stáhta válljet geatnegahttit iežas oasi III mearrádusaide. Dát mearrádusat leat viidábun ja dain leat bienaleappo njuolggadusat earret eará oahpahusa, riektelágádusa, almmolaš hálddašeami, media ja kultuvrra várás. Norggas guoská oassi III davvisámegillii, máttasámegillii ja julevsámegillii. Minoritehtagiellalihtu oassi III lea guoskan davvisámegillii dan rájes go Norga ratifiserii minoritehtagiellalihtu. Máttasámegiela ja julevsámegiela oktavuođas sáddejedje Norgga eiseválddit golggotmánu 14. b. 2021 julggaštusa Eurohpáráđđái ahte Norga geatnegahttá iežas oassái III maiddái dáid gielaid ektui.

Minoritehtagiellalihtus leat bienaleappo ja viiddit njuolggadusat giellavuoigatvuođaid birra go rámmakonvenšuvnnas nationála minoritehtaid suodjaleami birra.

Sámedikki mearkkašupmi

Sámediggi deattuha ahte álgoálbmotgielaid ja minoritehtagielaid stáhtusa ja vuoigatvuođasuodjalusa gaskkas leat stuorra erohusat. Eurohpá lihttu regiovdna- dahje minoritehtagielaid várás gusto dattetge sámegielaide, dannego Eurohpáráđis ii leat sierra konvenšuvdnavuđot rámmavuogádat mii erenoamážit gusto álgoálbmogiidda ja sin gielaide.

Sámediggi lea duhtavaš go giellalihtu oassi III dál gusto maiddái máttasámegillii ja julevsámegillii. Sámediggi deattuha ahte lihtu oasi III suodjalus berre maiddái gustot bihtán-, ubmi- ja nuortalašgillii, mat maiddái leat sámegielat Norgga bealde Sámis. Dál ii leat oktage bihtán-, ubmi- dahje nuortalašgielda mielde sámegielaid dálá hálddašanguovllus, muhto dáid gielain leat maiddái giellaguovllut Norgga bealde Sámis.

3.4.6 ON mánáidkonvenšuvdna

Norga ratifiserii ON konvenšuvnna mánáid vuoigatvuođaid birra jagi 1991. Dat váldui mielde olmmošvuoigatvuođaláhkii jagi 2003 ja danne lea das stáhtus Norgga láhkan. Vuostálasvuođa oktavuođa lea konvenšuvnna mearrádusas ovdu eará lágaid ektui. Mánáidkonvenšuvnnas leat máŋga artihkkala mat geatnegahttet stáhta fuolahit sámi mánáid vuoigatvuođa gáhttet iežaset identitehta ja doaimmahit iežaset kultuvrra, giela ja oskku, dás maiddái artihkal 2, artihkal 8, artihkal 12, artihkal 20 ja artihkal 30.

3.4.7 ON nállevealahankonvenšuvdna

ON váldočoahkkin mearridii ON nállevealahankonvenšuvnna jagi 1965 ja dat bođii fápmui jagi 1969. Norga ratifiserii konvenšuvnna jagi 1970. Konvenšuvdna lea mielde Norgga lágain dásseárvo- ja vealahanlága bokte. Konvenšuvdna geatnegahttá Norgga heaittihit buot earromeannudeami náli, liikeivnni, šaddanvuolgaga dahje čearddalaš vuolgaga geažil. Nállevealahanlávdegoddi, mas konvenšuvnna vuođul lea ovddasvástádus čuovvulit mo stáhtat čuovvulit konvenšuvnna mearrádusaid, lea máŋgga oktavuođas ávžžuhan Norgga nannet doaibmabijuid mat fuolahit sámiid ja sámi vuoigatvuođaid.

3.5 Oppalaš nationála riekti mas lea erenoamáš mearkkašupmi sámi álbmogii

Stáhta ovddasvástádus sihkkarastit sámi álbmoga vuhtiiváldima fuolahuvvo earret eará lágain, láhkaásahusain ja jahkásaš bušeahttamearrádusain. Láhka Sámedikki ja eará sámi riektediliid birra (sámeláhka), láhka mánáidgárddiid birra (mánáidgárdeláhka), láhka vuođđoskuvlaoahpahusa ja joatkkaoahpahusa birra (oahpahusláhka), láhka gielddalaš dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusaid jna. birra (dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusláhka) ja láhka almmolaš orgánaid ovddasvástádusa birra geavahit dulkka jna. (dulkaláhka) leat ovdamearkkat lágaide main leat mearrádusat mat muddejit daid geatnegasvuođaid mat stáhta eiseválddiin, gielddain ja fylkkagielddain leat sámi álbmoga ektui.

3.5.1 Láhka vuođđoskuvlaoahpahusa ja joatkkaoahpahusa birra (oahpahusláhka)

Buot ohppiin lea oahpahuslága § 3-2 vuosttaš lađđasa vuođul vuoigatvuohta oahpahussii sámegielas beroškeahttá gos riikkas sii ásašit.

Oahpahuslága § 3-2 nuppi lađđasa vuođul lea buot ohppiin geat ásset giellaovddidangielddain dahje giellaealáskahttingielddain vuoigatvuohta oahpahussii sámegielas ja sámegillii. Go uhcimusat logi oahppi eará gielddas go giellaovddidangielddain dahje giellaealáskahttingielddain háliidit oahpahusa sámegielas dahje sámegillii, lea sis oahpahuslága § 3-2 goalmmát lađđasa vuođul vuoigatvuohta dasa. Gáibádus ahte galget leat uhcimusat logi oahppi gusto oktiibuot logi oahppái buot luohkáin olles gielddas. Vuoigatvuohta lea gustojeaddjin nu guhká go leat vel uhcimusat guhtta oahppi geat háliidit dakkár oahpahusa.

Oahpahuslága § 6-2 vuosttaš lađđasa vuođul lea joatkkaoahpahusa ohppiin vuoigatvuohta oahpahussii sámegielas. Dat vuoigatvuohta gusto vaikke vel oahppis ii leat ge leamaš oahpahus sámegielas vuođđoskuvllas, ja beroškeahttá gos riikkas oahppi ásaš. Oahppi vállje guđe sámegielas sus galgá leat oahpahus – davvisámegielas, julevsámegiela dahje máttasámegielas. § 6-2 nuppi lađđasa vuođul lea buot ohppiin (beroškeahttá leš dal sis sámi duogáš vai ii) geain lea leamaš oahpahus sámegielas dahje sámegillii vuođđoskuvllas, vuoigatvuohta oahpahussii sámegielas joatkkaoahpahusas. Ohppiin ii leat vuoigatvuohta válljet eará sámegiela joatkkaoahpahusas go dan sámegiela mas sis lei oahpahus vuođđoskuvllas.

Sámedikki mearkkašupmi

Sámediggi oaivvilda ahte sámi ohppiid vuoigatvuođat eai fuolahuvvo doarvái bures oahpahuslágas. Sámediggi ovddidii konsultašuvnnain ođđa oahpahuslága birra rievdadus-/lasseevttohusa máŋgga paragráfii oahpahuslágas.

Konsultašuvnnain moittii Sámediggi dan ahte láhkaevttohus ii rahpan vejolašvuođa viiddidit Sámedikki válddi mearridit sámi oahppoplánaid sámi sisdoalu, nu mo Sámediggi dál mearrida nationála oahppoplánaid sisdoalu. Ii ge mieđihuvvon Sámedikki evttohussii ásahit vuoigatvuođa oahpahussii sámegielas ja sámegillii vel guovtti fágas ohppiide geain lea sámegiella sámegielaid hálddašanguovllu olggobealde.

Sámediggi oaivvilda ahte oahpahuslágas galgá leat dakkár njuolggadus ahte buot oahpponeavvut galget leat girjedárogillii, ođđadárogillii, davvisámegillii, julevsámegillii ja máttasámegillii seamma áiggi. Sámedikki oainnu mielde galgá lágas leat vuoigatvuohta hospiterenorrumii go oahppi oažžu gáiddusoahpahusa sámegielas. Sámedikki oainnu mielde berre maiddái vuoigatvuohta oahpponeavvuide sámegillii fuolahuvvot lágas.

Sámediggi oaivvilda ahte vai sámi oahppit geain leat erenoamáš dárbbut, galget oažžut dan oahpahusa masa sis lea vuoigatvuohta, ferte viiddidit oahpahuslága § 11-8 árvvoštallanvuođu maiddái gustot giella- ja kulturduogážii. Sámediggi ii leat ožžon mieđáhusa dakkár oidnui.

3.5.2 Láhka mánáidgárddiid birra (mánáidgárdeláhka)

Mánáidgárdelága § 2 goalmmát lađđasis čuovvu ahte mánáidgárdi galgá

vuhtiiváldit máná agi, doaibmadási, sohkabeali, sosiála, čearddalaš ja kultuvrralaš duogáža, dás maiddái sámi mánáid giela ja kultuvrra.

Láhkaásahusas rámmaplána birra mánáidgárddi sisdollui ja bargamušaide lea 1. čuoggás nannejuvvon ahte mánáidgárddi sámi mánát galget oažžut doarjaga gáhttet ja ovddidit iežaset giela, máhtu ja kultuvrra beroškeahttá gos riikkas sii orošit.

Sámi mánáid mánáidgárdefálaldat, sihke siskkabealde ja olggobealde hálddašanguovlluid, lea muddejuvvon mánáidgárdelága § 10 goalmmát lađđasis:

Gielddas lea ovddasvástádus das ahte sámi mánáid mánáidgárdefálaldat sámi guovlluin lea vuođđuduvvon sámi gillii ja kultuvrii. Eará gielddain galget dilit láhččojuvvot nu ahte sámi mánát sáhttet sihkkarastit ja ovddidit gielaset ja kultuvrraset.

Mánáidgárdeláhka ii atte sámi mánáide vuoigatvuođa sámi mánáidgárdefálaldahkii, muhto deattasta gieldda ovddasvástádusa addit hálddašanguovlluid sámi mánáide mánáidgárdefálaldaga mii lea vuođđuduvvon sámi gillii ja kultuvrii. Sámi mánáide hálddašanguovllu olggobealde galgá gielda láhčit diliid nu ahte sámi mánát besset ovddidit iežaset giela ja kultuvrra.

Sámedikki mearkkašupmi

Lea stuorra hástalussan ahte mánáidgárdeláhka lea eahpečielggas go guoská sámi mánáid vuoigatvuhtii sámegielat mánáidgárdái. Dillečilgehus dieđáhusas Dieđ. St. 13 (2022–2023) Sámi giella, kultuvra ja servodateallin – Gelbbolašvuohta ja rekrutteren mánáidgárddis, vuođđooahpahusas ja alit oahpus čujuha dasa ahte sámi mánáidgárdesuorgi rahčá iešguđet hástalusaiguin. Sámedikki oainnu mielde lea stuorra hástalus ahte mánáidgárdeláhka ii leat čielggas mánáid vuoigatvuođa ektui sámegielat mánáidgárdái. Sámediggi oaivvilda ahte mánáidgárdeláhka ferte oainnusmahttit ja čielggasmahttit sámi mánáid vuoigatvuođa sámegielat mánáidgárdefálaldahkii ja ahte sámi sisdoallu ja gáibádus ahte sámi mánáidgárddiid bargiin lea sámi giellagelbbolašvuohta, čielggasmahtto mánáidgárddi rámmaplánas.

3.5.3 Láhka universitehtaid ja allaskuvllaid birra (universitehta- ja allaskuvlaláhka)

Jagi 2024 universitehta- ja allaskuvlaláhkii lea sámegiella váldon mielde čielga dásseárvosaš giellan dárogielain. Boares mearrádus dárogiela birra fágagiellan lea viiddiduvvon gustot maiddái sámegillii, dainna lágiin ahte §:s 2-3 lea njuolggadus mii dadjá ahte ásahusain main lea erenoamáš ovddasvástádus sámi dutkamis ja alit oahpus, lea ovddasvástádus geavahit, ovddidit ja nannet sámi fágagiela. Maiddái lea ásahuvvon gáibádus ahte universitehtaid ja allaskuvllaid oahpahusgiella galgá váldonjuolggadussan leat dárogiella dahje sámegiella. Geahča máinnašumi dokumeanttas Prop. 126 L (2022–2023) Láhka universitehtaid ja allaskuvllaid birra, čuoggá 6.3.

Váikkuhusain borgemánu 1. b. 2025 rájes rievdaduvvui universitehta- ja allaskuvlalága láhkaásahus nu ahte daid ásahusaid studeanttain mat leat ožžon erenoamáš ovddasvástádusa sámi dutkamis ja alit oahpus, lea vuoigatvuohta geiget iehčanas barggu (nu go bachelor- ja masterčállosiid) sámegillii, muhto ahte ásahusat sáhttet spiehkastit jus leat fágalaš ákkat. (Geahča láhkaásahusa § 5-3)

Čuovvuleapmin dieđáhussii Meld. St. 20 (2023–2024) Opptak til høgare utdanning, mearriduvvui jagi 2025 ođđa sisaváldinláhkaásahus mas jagi 2028 rájes lea ásahuvvon okta lassečuokkis ohcciide geain lea sámegiella vuosttašgiellan joatkkaoahpahusas. Ulbmilin lea ahte dat galgá váikkuhit eanebuid válljet sámegiela vuosttašgiellan (láhkaásahusa § 5-7).

Maiddái leat mearriduvvon rievdadusat das geat sáhttet gilvvohallat earis ohcciid várás geain lea giellagelbbolašvuohta, ja sámi eari earrevuorus. Áigumuššan lea sihkkarastit ahte earri geavahuvvo ohcciid várás geat leat doaibmi sámegielagat, ja eastadit ahte earri šaddá duohta bajimuš rádján. (Geahča láhkaásahusa § 5-10)

3.5.4 Láhka mánáidsuodjalusa birra (mánáidsuodjalusláhka)

Mánáidsuodjaluslágas leat máŋga mearrádusa mat galget veahkehit fuolahit mánáid kultuvrralaš, gielalaš ja oskkoldatlaš duogáža. Mearrádusain lea erenoamáš mearkkašupmi sámi mánáide. Ođđa mánáidsuodjaluslágas mii bođii fápmui ođđajagimánu 1. b. 2023, lea dát geatnegasvuohta čielggasmahtton ođđa mearrádusain §:s 1-8 Mánáid kultuvrralaš, gielalaš ja oskkoldatlaš duogáš. Láhkamearrádusas čuožžu ahte:

Mánáidsuodjalus galgá barggustis vuhtiiváldit máná čearddalaš, kultuvrralaš, gielalaš ja oskkoldatlaš duogáža buot muttuin áššis. Sámi mánáid erenoamáš vuoigatvuođat galget fuolahuvvot.

Dat mielddisbuktá ahte mánáidsuodjalusas lea ovddasvástádusa doarvái bures vuhtiiváldit sámi mánáid gielalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid buot dásiin ja muttuin mánáidsuodjalusáššis, mii mearkkaša buot áššemeannudemiin, daguin ja mearrádusain mánáidsuodjalusas, ii dušše biebmoruovttu ja ásahusa válljemis. Nu galgá ge vuhtiiváldit máná duogáža sihke iskkadeamis, veahkkedoaibmabijuid válljemis ja doaibmabijuid válljemis olggobealde ruovttu, orruma oktavuođas ásahusas dahje biebmoruovttus, ja mánáidsuodjalusa čuovvulanbarggus. Mánáidsuodjalusláhka lea ođđajagimáu 1. b. 2026 rájes maiddái sámegiillii.

3.5.5 Láhka gielddalaš heahteguovddášfálaldagaid birra (heahteguovddášláhka)

Heahteguovddášlága § 3 rievdaduvvui váikkuhusain ođđajagimánu 1. b. 2026 rájes, ja ođđa nuppi lađđasis lea nannejuvvon ahte sámiid erenoamáš vuoigatvuođat galget fuolahuvvot heahteguovddášfálaldagas. Mearrádus ii atte ođđa vuoigatvuođaid sámi veahkaváldegillájeddjiide, muhto čielggasmahttá dan ovddasvástádusa mii gielddain lea addit oktagaslaš fálaldaga sámiide. Ulbmilin lea loktet fuomášumi sámiide sihke joavkun ja indiviidan, ja nu addit buoret heahteguovddášfálaldaga sámi nissoniidda, albmáide ja mánáide, daid nationála lágaid ja riikkaidgaskasaš konvenšuvnnaid vuođul mat geatnegahttet Norgga.

Riikkas leat stuorra erohusat das man stuorra oasis álbmogis lea sámi duogáš, ja danne molsašuddá heivehandárbu iešguđet gielddaid ja heahteguovddážiid gaskkas. Gielddat árvvoštallet ieža mo fálaldat buoremusat galgá organiserejuvvot, ja makkár gelbbolašvuođa sii dárbbašit dasa ahte addit buori fálaldaga sámi álbmogii. Dat mearkkaša ahte láhka ii bija láidestusaid dasa makkár organiserema dahje struktuvrra gielda galgá válljet, muhto dat čielggasmahttá lága gáibádusaid mat gusket bálvalusa sisdollui ja kvalitehtii.

Sámi mánáid ektui ferte heahteguovddášlága § 3 nuppi lađđasa geahččat goalmmát lađđasa oktavuođas gielddaid geatnegasvuođa birra fuolahit mánáid dakkár buori vugiin mii lea heivehuvvon sin erenoamáš dárbbuide, ja fuolahit ahte mánáid vuoigatvuođat eará njuolggadusaid vuođul leat ollašuhtton. Dat ahte sámiid erenoamáš vuoigatvuođaid láhkavuođusteapmi galgá fuolahuvvot, mearkkaša lassi čielggasmahttima das ahte gielddat galget bidjat fuomášumi dasa ahte láhčit diliid sámi mánáid erenoamáš vuoigatvuođaide, earret eará giellaláhčimii.

3.5.6 Láhka gielddalaš dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusaid jna. birra (dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusláhka)

Dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvaluslága § 3-1 geatnegahttá gielddaid fuolahit ahte olbmuide geat orodit gielddas, galget fállojuvvot dárbbašlaš dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusat. Gieldda ovddasvástádus gusto buot buhcciid- ja geavaheddjiidjoavkkuide, maiddái olbmuide somáhtalaš dahje psyhkalaš dávddaiguin, vahágiiguin dahje gillámušaiguin, gárrenmirkováttisvuođaiguin, sosiála váttisvuođaiguin dahje doaibmavádjitvuođaiguin. «Dárbbašlaš dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusat» mearkkaša dohkálaš bálvalusfálaldat mii addo oktagaslaš dárboárvvoštallama vuođul. Ollislaš, árvvolaš ja oktiiordnejuvvon dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusfálaldat dohkálaš fágagelbbolašvuođain galgá addot. Viidáseappot geatnegahttá dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusláhka, paragráfa 3-10, sámegielaid hálddašanguovllu gielddaid fuolahit ahte sámi buhcciid dahje geavaheddjiid dárbbut heivehuvvon bálvalusade deattuhuvvojit bálvalusa hábmema oktavuođas.

3.5.7 Láhka buhcciid- ja geavaheddjiidvuoigatvuođaid birra (buhcciid- ja geavaheddjiidvuoigatvuođaláhka)

Buhcciid- ja geavaheddjiidvuoigatvuođaláhka addá buot ássiide vuoigatvuođa dárbbašlaš dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusaide oktagaslaš árvvoštallama vuođul, gč. lága § 2-1 ja § 2-2. Lága § 3-2 dadjá ahte buhcciin ja geavaheddjiin lea vuoigatvuohta dieđuide mat čilgejit sin dearvvašvuođadili ja sisdoalu dearvvašvuođaveahkis dahje bálvalusfálaldagas. Lága § 3-5 aiddostahttá ahte dieđut galget leat heivehuvvon vuostáiváldi oktagaslaš eavttuide, nu go ahkái, rávesvuhtii, vásáhusaide ja kultur- ja gielladuogážii. Dieđut galget addot deasttalaččat ja bargit galget nu guhkás go vejolaš sihkkarastit ahte vuostáiváldi lea ádden dieđuid sisdoalu ja mearkkašumi. Mearrádusa erenoamáš mearkkašumiin, gč. Ot.prp. nr. 12 (1998–99) Láhka buhcciidvuoigatvuođaid birra (buhcciidvuoigatvuođaláhka) siiddu 131 daddjo earret eará ahte

mearrádus gusto buot buhcciide, muhto sii geat erenoamážit dárbbašit heivehuvvon dieđuid leat dábálaččat mánát, olbmot geain lea vuoliduvvon dahje váilevaš návccat fuolahit iežaset beroštusaid ja olbmot minoritehtakultuvrrain ja sii geain lea váilevaš máhttu dárogielas. Sus gii addá dearvvašvuođaveahki lea ovddasvástádus heivehit dieđuid, dahje oažžut dan dahkkot. Jus buohcci lea minoritehtagielat ja mearrideaddjin lea ahte son ádde dieđuid sisdoalu, galgá háhkat dulkka. Dat guoská maiddái álbmoga sámegielat oassái.

Mearrádusa galgá geahččat sámelága § 3-3 oktavuođas vuoigatvuođa birra oažžut vástádusa sámegillii ja § 3-5 oktavuođas viiddiduvvon vuoigatvuođa birra geavahit sámegiela dearvvašvuođa- ja fuolahusásahusain sámegielaid hálddašanguovllus.

3.5.8 Láhka sosiála bálvalusaid birra bargo- ja čálgohálddašeamis (sosiálabálvalusláhka)

Sosiálabálvaluslága § 42 vuođul lea Bargo- ja čálgohálddahus geatnegahtton ráđđádallat bálvalusvuostáiváldiin. Mearrádus dadjá:

Bálvalusfálaldat galgá nu guhkás go vejolaš hábmejuvvot ovttas bálvalusvuostáiváldiin. Su oaidnu galgá deattuhuvvot.

Dat guoská maiddái sámi bálvalusvuostáiváldiide.

3.5.9 Láhka almmolaš orgánaid ovddasvástádusa birra dulkageavaheamis jna. (dulkaláhka)

Stáhta galgá fállat gielalaččat ja kultuvrralaččat heivehuvvon dearvvašvuođa- ja čálgofálaldagaid, vai sámi álbmot beassá geavahit iežas giela rašis diliin. Dulkaláhka ásahuvvui ođđajagimánu 1. b. 2022. Dulkaláhka gáibida ahte almmolaš orgánat galget geavahit gelbbolaš dulkka go lea dárbu vuhtiiváldit riektesihkarvuođa, dahje addit dohkálaš veahki ja bálvalusaid. Láhka addá vejolašvuođa spiehkastit gáibádusas geavahit gelbbolaš dulkka juovlamánu 31. b. 2026 rádjai. Lassin geatnegasvuhtii almmolaš orgánaide geavahit gelbbolaš dulkka, bidjá láhka maiddái gáibádusaid dulkii, nu go buori dulkonvieru, bealátkeahtesvuođa ja jávohisvuođageaskku. Mánáid ii leat lohpi geavahit dulkan.

Sámi allaskuvllas Guovdageainnus lea ovddasvástádus sámegielat dulkkaid gealbudeamis. Bargo- ja searvadahttindepartemeantta bušeahta, kap. 671, poastta 72 bokte lea jagi 2025 juolluduvvon 1,2 miljon ruvnnu dulkkaid gealbudeapmái sámegielain. IMDi hálddaša dáid ruđaid. Jagi 2024 bušeahttasoahpamušas lasihuvvui rámmajuolludus Máhttodepartemeantta bušeahtas Sámi allaskuvlii 7 miljon ruvnnuin nannen dihtii doaimma, viiddidan dihtii álgooahpahusa ja ásahan dihtii dulkaoahpu sámegielas.

Sámedikki mearkkašupmi

Sámediggi čujuha dasa ahte dulkaláhka galgá sihkkarastit ahte sámi álbmogii leat olámuttus dearvvašvuođa- ja čálgobálvalusat mat leat giella- ja kultursensitiiva, ja deattuha ahte eaktun dasa lea ahte leat doarvái gelbbolaš dulkkat olámuttus buot sámegielain. Sámediggi oaivvilda ahte dálá rekrutteren ja oahpahuskapasitehta ii govčča bálvalusapparáhta dárbbu, ja vuorjašuvvá go dulkaváili sáhttá raššudit sihke riektesihkarvuođa ja almmolaš bálvalusaid kvalitehta.

Sámediggi deattuha ahte ovddasvástádusa mii lea biddjon Sámi allaskuvlii gealbudan ja oahpahan dihtii sámegielat dulkkaid, ferte čuovvulit vuorddehahtti ja doarvái ekonomalaš rámmaiguin. Dárbu lea nannejuvvon ja guhkeáigásaš áŋgiruššan dulkaoahpuin, joatkkaoahpuin ja rekrutterendoaibmabijuiguin, vai lea geavadis vejolaš ollašuhttit dulkalága gáibádusaid olles sámi giellaguovllus.

3.5.10 Láhka dásseárvvu ja vealahangildosa birra (dásseárvo- ja vealahanláhka)

Dásseárvo- ja vealahanláhka gieldá vealaheami sohkabeali, áhpehisvuođa, riegádahttin- dahje adopšuvdnavirgelobi, fuolahusbargamušaid, čearddalašvuođa, oskku, eallinoainnu, doaibmavádjitvuođa, seksuála soju, sohkabealeidentitehta, sohkabealedovddaheami dahje agi geažil dahje daid ovttastemiid geažil. Čearddalašvuohta mearkkaša earret eará riikkalaš ruohttasat, šaddanvuolgga, liikeivdni ja giella. Vealahanlávdegoddi giehtaguššá lága. Lávdegotti váldi giehtaguššat lága čuovvu vealahanáittardeaddjilágas.

3.5.11 Láhka boazodoalu birra (boazodoalloláhka)

Sámi boazoguohtunguovllus galgá boazodoalloláhka láhčit diliid ekologalaš, ekonomalaš ja kultuvrralaš guoddevaš boazodollui sámi kultuvrra, árbevieruid ja virolašvuođa vuođul ávkin boazodoalloálbmogii alcceseaset ja servodahkii muđui. Juksan dihtii dáid mihtuid galgá láhka bidjat vuođu boazodoalu heivvolaš organiseremii ja hálddašeapmái. Boazodoallu galgá bisuhuvvot dehálaš vuođđun sámi kultuvrii ja servodateallimii.

Láhka galgá leat mielde sihkkarastimin sámi boazoguohtunguovllu boazodoalloareálaid boazodoalu deháleamos resursavuođđun. Ovddasvástádus areálasihkkarastimis gullá sihke boazodoallovuoigatvuođa eaiggádiidda, eará vuoigatvuođalaččaide ja eiseválddiide.

Sámi boazoguohtunguovllu olggobealde galgá láhka láhčit diliid ekologalaš ja ekonomalaš guoddevaš ávkkástallamii boazoguohtunresurssaiguin báikkálaš kultuvrra ja árbevieruid vuođul daid guovlluin gos lea lohpi doaimmahit boazodoalu § 8 njuolggadusaid vuođul.

Sihke sámi boazoguohtunguovllu siskkabealde ja olggobealde galgá láhka leat mielde sihkkarastimin dohkálaš elliidčálggu bohccuide.

3.5.12 Láhka báikenamaid birra (báikenammaláhka)

Báikenammalága ulbmil lea fuolahit báikenamaid kulturmuitun ja addit oktasaš njuolggadusaid báikenamaid čállinvuohkái almmolaš geavaheami várás. Láhka galgá sihkkarastit dáža, sámi ja kvena báikenamaid vuhtiiváldima nationála lágaid ja riikkaidgaskasaš šiehtadusaid ja konvenšuvnnaid vuođul. Lága mielde lea Språkrådet nammasaš ráđđi báikenammabálvalus dáža ja kvena báikenamaid várás ja Sámediggi fas báikenammabálvalus sámi báikenamaid várás. Báikenammabálvalus galgá bagadit ja rávvet mearridanorgána (Kártadoaimmahaga dahje gielddaid) go báikenama čállinvuohki galgá mearriduvvot.