6 Ráđđehusa vuoruheamit sámepolitihkas

Ráđđehussii lea dehálaš čađahit dakkár sámepolitihka mii fuolaha ahte sámi gielat ja sámi kultuvra lea olámuttus eanebuidda, ja mii váikkuha soabadeapmái, áddejupmái ja ovddideapmái sámi servodagain. Stuorradikki Duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna raportta meannudeami čuovvuleapmi galgá vuoruhuvvot. Ráđđehus áigu maiddái vuoruhit sápmelaččaid cielaheami ja vealaheami vuostálastima. Doaibmabijut Doaibmaplánas sápmelaččaid cielaheami ja vealaheami vuostá 2025–2030 lea dán barggu dehálaš vuolggasadji.

Sámi álbmot orru čuovvumin soju muđui Norggas. Eanet ja eanet nuorra sámit válljejit fárret stuorát čoahkkebáikkiide ja gávpogiidda ja eret smávva sámi gilážiin, gos leat sierra báikkálaš sámi suopmanat ja kulturdovddaheamit. Demográfalaš rievdamat čuhcet sámegielaide ja sámi kultuvrii, ja váikkuhit sámegielaid ja sámi kultuvrra gaskkusteapmái ja ovddideapmái buolvvas bulvii. Maiddái guovllut olggobealde árbevirolaš sámi ássanguovlluid fertejit ráhkkanit váldit ovddasvástádusa sámegielain ja sámi kultuvrras.

Ássamis, aktivitehtas ja ealli báikegottiin lea strategalaš mearkkašupmi Norgii, erenoamážit davvin. Dakkár áiggis go mii leat duođaleamos sihkkarvuođadilis nuppi máilmmisoađi rájes, vuoruha ráđđehus hukset dakkár Norgga mii lea eanet vuostálastinvuoimmálaš.

Davviguovlostrategiijas Norge i Nord deattasta ráđđehus ahte gánnáhahtti ja máŋggabealat ealáhuseallin lea dehálaš ássamii, árvoháhkamii, gearggusvuhtii ja sihkkarvuhtii davvin. Rikkes luondduresurssat nannámis ja mearas leat Norgga stuorámus ovdun, ja leat vuođđun sihke árbevirolaš ja ođđa ealáhusaide. Fápmo- ja industriijalokten Finnmárkkus ja historjjálaš suodjalusáŋgiruššan galgá addit regionála oalgeváikkuhusaid ja bidjat vuođu eanet ealáhusdoaimmahemiide davvin. Ođasmuvvui energiija, ealáhusdoaimmaid ja infrastruktuvrra huksen lea mearrideaddjin dasa ahte ovddidit báikkálaš servodagaid davvin, ja sihkkarastit dássidis ja guoddevaš ássama. Das lea maiddái dehálea vuhtiiváldit luonddu, sámi beroštusaid ja eará eareálageavaheami. Danne fertet fuolahit buriid ja beaktilis mearrádusproseassaid buriin gulahallamiin guoskevaš áššebeliiguin čalmmustahttin ja vihkken dihtii iešguđet beroštusaid ja vuhtiiváldimiid areálageavaheami ektui. Buorit ja vuorddehahtti proseassat leat mearrideaddjin investerenmillii davvin. Konkrehta áššiin main sámi vuoigatvuođat dahje beroštusat váikkuhuvvojit njuolgga, áigu ráđđehus čađahit konsultašuvnnaid dábálaš vuogi mielde, sámelága kapihttala 4 njuolggadusaid vuođul.

Ráđđehusa doaibmabidjopáhkka boazodoalu ja energiija várás galgá láhčit dili fápmohuksemii seammás go boazodoalu beroštusat fuolahuvvojit. Doaibmabijut galget váikkuhit buoret vihkkedallamiidda iešguđet beroštusaid gaskkas, nannet mielváikkuheami, buhtadit hehttehusaid, buoridit váikkuhusčielggadusaid ja buoridit konsešuvdnaproseassaid ja doaibmabijuid johtilat rievttálaš čielggademiid várás. Dasa gullet doaibmabijut mat galget nannet orohagaid vejolašvuođa čuovvulit areálaáššiid, buoridit visogova das mo boazodoalloareálat geavahuvvojit ja ovddidit vugiid mo árvvoštallat boazodoalu váikkuhusčielggadusaid.

Ráđđehussii lea dehálaš sihkkarastit buriid ja dássidis rámmaeavttuid árbevirolaš sámi ealáhusaide. Ollu ealáhusdoaimmaheaddjit dadjet ahte uhccán investerenkapitála lea stuorra hehttehussan ealáhusovddideapmái sámi guovlluin. Ráđđehusa evttohusa vuođul juolludii Stuorradiggi 7 milj. ruvnnu álginkapitálan ođđa sámi ealáhusfondii jagi 2026 stáhtabušeahtas.

Norgga Boazosápmelaččaid Riikkasearvi (NBR) álggahii jagi 2022 prošeavtta boazodolliid cielaheami ja rasismma vuostá. Boazodoallošihetadusa 2025/2026 rájes dat bargu jotko oassin NBR dábálaš doaimmas. Prošeakta lea máinnašuvvon ráđđehusa áigodaga 2025–2035 doaibmaplánas sámiid cielaheami ja vealaheami vuostá, ja lea veahkehan nannet boazodoalu máhttovuođu. Prošeakta lea earret eará ovddidan sierra diehtojuohkinlávddi, Reinfakta.no, ja diehtojuohkinfilbmaráiddu mii čilge boazodoalu mearkkašumii ja hástalusaid.

Boazodoalloláhka ja boazodoallošiehtadus leat boazodoallopolitihka deháleamos reaiddut. Dáid váikkuhangaskaomiid geavahemiin lea áigumuš joatkit ja nannet boazodoalu ovddideami guoddevaš ealáhussan. Deattuhettiin ealáhusláhčima sin várás geain boazodoallu lea váldodoaibman lea vuoruhuvvon. Boazodoalli lea dat ealáhusdoaimmaheaddji gii čielgaseappot ja garraseappot vásiha dálkkádatrievdamiid. Ovddasguvlui lea ain dehálaš árvvoštallat doaibmabijuid mat dorjot ealáhusa dálkkádatrievdamiid ektui. Ealáhusas lea vejolašvuohta lasihit gánnáheami. Sihke bierggu viidásat muohkadeami ja lasseealáhusaid ovddideami oktavuođas, muhto maiddái lasihit njuovvama. Eanet njuovvan lea maiddái hui dehálaš boazologu heiveheami oktavuođas guohtunresurssaide. Boazodoallu lea oassi Norgga biebmogearggusvuođas. 150 000 sturrosaš dálveealuin (ovdal guotteha) Finnmárkkus váikkuha boazodoallu báikkálaš biebmosihkkarvuhtii davveguovlluin. Láhčin dihtii stuorát gánnáheapmái ja buvttadeapmái ja ahte boazodoallu galgá sáhttit leat mielde váikkuheamen biebmosihkkarvuhtii davvin, fertejit boazodoalus leat rámmaeavttut mat láhčet dili guoddevaš ealáhussii. Dasa gullet buot bealit guoddevaš boazodoalus: ekologalaš, ekonomalaš ja kultuvrralaš guoddevašvuohta. Areálat leat dehálaš eaktun dasa ahte ealáhus sáhttá juksat mihtu eanet buvttadeapmái ja gánnáheapmái. Ráđđehus vuoruha nuoraid rekrutterema boazodoallopolitihkas, dakko bokte ahte sihkkarastit rámmaid mat dahket vejolažžan nuoraide ásahit ealáhusa guoddevaš eavttuid vuođul ja bissut ealáhusas.

Oassin soabadanbarggu čuovvuleamis vuoruha ráđđehus barggu mii lokte sámi kulturealáhusaid, dáiddáriid ja riikkaidgaskasaš barggu. Jagi 2026 stáhtabušeahtas lasihuvvui doarjja Internašunála Sámi Filbmainstituhttii (ISFI) 3 miljon ruvnnuin, dainna ulbmiliin ahte addit ISFI:i nationála mandáhta erenoamáš ovddasvástádusain sámi filmmas Norggas.

Dáiddárkollektiiva Dáiddadállu ja Riddu Riđđu Festivála leat ožžon 1,2 milj. ruvnnu ásahit eksportakantuvrra/Agency sámi dáidaga várás, ja Sámediggái lea juolluduvvon 2,3 milj. ruvnnu boahtte oassái sámi-duiskka ovttasbargoprošektii Dávvirat Duiskkas. Ulbmilin lea oažžut visogova duiskka museaid sámi čoakkáldagain ja dahkat sámi kulturárbbi olahahttin sámi álbmogii. Dasa lassin juolluduvvui 7 milj. ruvnnu čielggadit dáruiduhttima ja vearrivuođa nationála gealboguovddáža.

Kultur- ja dásseárvodepartemeanta lea mearridan ođđa láhkaásahusa doarjagiid birra sámi ođas- ja áigeguovdilismediaide mii lea gustojeaddjin ođđajagimánu 1. b. 2026 rájes. Láhkaásahus galgá leat mielde nannemin sámegielaid ja sihkkarastimin sámi ođas- ja áigeguovdilismediaid máŋggabealatvuođa digitála mediaárgabeaivvis. Doarjjaortnega ulbmil lea láhčit dili demokráhtalaš digaštallamii ja oaivilhábmemii sámi servodagas ja movttiidahttit govda journalisttalaš sisdoalu buvttadeami sámi álbmoga várás. Doarjjaortnet galgá maiddái leat mielde ovddideamen sámegielaid.

Ráđđehusa dehálaš ulbmilin lea movttiidahttit sámegieloahpahussii buot dásiin vuođđooahpahusas. Hábmeris leat máŋga jagi garrasit áŋgiruššan ásahit sámi profiilaskuvlla. Ráđđehus lea čuovvulan dan barggu. Ráđđehusa evttohusa vuođul juolluduvvui jagi 2026 stáhtabušeahtas oktiibuot 1 milj. ruvnnu sturrosaš doarjja Nordlándda fylkkasuohkanii (Davvi-Sáltto joatkkaskuvlii) ja Hábmera suohkanii (Ájluovtta skuvlii).

Sámegielain váilot dulkkat. Bistevaš ruđat maid Sámi allaskuvla oaččui jagi 2024 bušeahtas earret eará sámi dulkaoahpu ásaheapmái, lea dehálaš vuođđu dán dili buorideapmái. Sámi allaskuvla lea čuovvulan dán juolludusa ja álggahan 2025 čavčča álgofáttáid 30 oahppočuoggáin dulkomis gaskal dárogiela ja davvisámegiela, ja lea 2026 čavčča várás almmuhan seammalágan fálaldaga 30 oahppočuoggáin dulkomis gaskal julevsámegiela ja dárogiela ja máttasámegiela ja dárogiela. Fálaldagat addojit oasseáigin jagi badjel.

Duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna raporta lea vuđolaš bargu. Das leat persovnnalaš muitalusat. Buot dat dahket midjiide vejolažžan oaidnit dáruiduhttinpolitihka váikkuhusaid ovttaskasolbmuide, báikegottiide ja Norgii našuvdnan.

Maŋŋá dáruiduhttinpolitihka lea geavahuvvon ollu áigi oažžut máhcahuvvot massima. Dehálažžan, muhto maiddái gáibideaddjin, lea leamaš fas loktet oktasaš diehtomielalašvuođa ja áddejumi das mii lea sámevuođa dovdomearka. Ráđđehussii lea dehálaš deattuhit ahte ovttaskasain ii leat ovddasvástádus das ahte sámi giella ja kultuvra lea massojuvvon. Dattetge diehtit ahte ollugat moraštit ja heahpanaddet go sii leat massán sámegiela eai ge dovdda iežaset doarvái buori sápmelažžan. Sámi giellaguovddážiid, kulturskuvllaid, sámi mánáidgárddiid, vuođđooahpahusa ja alit oahpu bargu báikkálaččat lea dehálaš dasa ahte eanebut dustet oassálastit sámi servodahkii ja váldit ruovttoluotta sámegielaid ja sámi kultuvrra.

Sámi giella ja kultuvra lea integrerejuvvon oassi Norgga historjjás ja kulturárbbis. Máhttu min oktasaš historjjás, kulturárbbis, árvvuin ja árbevieruin lea dehálaš dasa ahte duddjot luohttámuša, oadjebasvuođa ja searvadahttima.

Sámedikki mearkkašupmi

Ráđđehus ii konsulteren Sámedikkiin doaibmabidjopáhka ásaheami oktavuođas boazodoalu ja energiija várás. Sámedikki oainnu mielde dat lea konsultašuvdnageaskku rihkkun. Maŋŋá lea dattetge konsulterejuvvon doaibmabidjopáhka doaibmabijuid čađaheami birra.

6.1 Luohttámuš ja demokratiija

Luohttámuš almmolašvuhtii lea stuoris Norggas. OECD ovddeš kártemat čájehit ahte sullii 8 ássis 10 ássis Norggas lea luohttámuš almmolašvuhtii. OECD iskkadeapmi áigodagas 2021 – 2023 čájeha dattetge ahte máŋga riikka vásihit njiedjama luohttámušas eiseválddiide ja almmolaš ásahusaide. Iskkadeapmi čájeha maiddái ahte Norggas lea njiedjan leamaš stuorámus dan 18 OECD-riikkas.

Raporttas Hets og diskriminering av samer – en systematisk hurtigoversikt lea Álbmotdearvvašvuođainstituhtta kárten dálá dutkama sámiid cielaheami ja vealaheami birra Norggas, Ruoŧas ja Suomas áigodagas 2014–2024. Kártema bohtosat čujuhit seamma háltti. Dat orrot čájeheamen ahte dáruiduhttinpolitihkka lea leamaš mielde legitimeremin sámiid vealaheami, ja sámiid vealaheapmi ain lea stuorra čuolbman ollu servodatarenain. Kárten čájeha ahte stuorraservodagas lea uhccán máhttu sámi giela ja kultuvrra birra. Orru maiddái leamen ahte skuvla- ja oahpahussuorggis ja dearvvašvuođa- ja fuolahussuorggis váilu doarvái gelbbolašvuohta gokčat dán máhttováilli, dahje fállat kultursensitiiva dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusaid sámi álbmogii. Sámiid vásáhusat historjjálaš ja dálá struktuvrralaš vealahemiin leat raportta mielde váikkuhan negatiivvalaččat sámi luohttámuššii almmolaš bálvalusaide vel dál ge.

Amnesty International jagi 2023 raporta negatiiva guottuid ja stereotiippaid birra sámiid ektui Facebookas čájeha ahte juohke njealját kommeanta sámi áššiid birra Facebookas leat negatiiva. Miellačájeheamit bieggaturbiinnaid vuostá Fovses dagahedje ahte negatiiva kommeanttat lassánedje sakka. Norgga olmmošvuoigatvuođaidásahusa (NIM) raporttas guottuid birra sápmelaččaide ja nationála minoritehtaide Norggas bođii maiddái ovdan ahte nuorra sápmelaččat dieđihit mealgat eanet vealaheami sosiála mediain go eará nuorat. Iskkadeapmi čájeha ahte vašuheapmi ja/dahje cielaheapmi dáhpáhuvvá miehtá riikka, ja lea dábáleamos Gaska- ja Davvi-Norggas.

Norstat čađahii oaiviliskkadeami 1001 olbmo gaskkas geat ledje Sámi jienastuslogus. Oaiviliskkadeapmi čájehii ahte 58 proseantta oassálastiin lea viehka uhccán dahje hui uhccán luohttámuš dasa ahte ráđđehus ja Norgga eiseválddit vuhtiiválde sámi beroštusaid ja vuoigatvuođaid.1

Luohttámuš lea mearrideaddjin buresdoaibmi demokratiijii, ja duođalaš lea ahte sámit dovddahit uhccán luohttámuša ráđđehussii, almmolaš eiseválddiide ja ásahusaide.

Ahte sámit eai oza veahki lea servodatčuolbma, dannego go ii leat luohttámuš dasa ahte eiseválddiin lea buorredáhtolašvuohta, dahje ahte bálvalusfálaldagain ii leat dárbbašlaš sámi gelbbolašvuohta, nappo buorre sámi giellahálddašeapmi ja kulturáddejupmi.2 Dárbu sámi gelbbolašvuhtii lea stuoris ollu surggiin servodagas nu go oahpahusas, dearvvašvuođas, riektelágádusas ja almmolaš hálddašeamis. Ráđđehus oaivvilda ahte dakkár áŋgiruššansurggiid vuoruheapmi mat sáhttet veahkehit rekrutterema sámi mánáidgárdái ja skuvlii, sámi giella- ja oahpaheaddjioahpuide ja dearvvašvuođa- ja sosiálafágalaš oahpuide, šaddá hui dehálaš boahttevaš jagiid. Ráđđehus vuoruha maiddái eastadit ja vuosttaldit sámiid cielaheami ja vealaheami. Okta ráđđehusa bargamušain lea láhčit rabas proseassaide ja buori gulahallamii. Mii galgat guldalit ja vuhtiiváldit sámi vuoigatvuođaid iežamet servodaga ovddideamis, mas boahttevaš jagiid lea erenoamáš dárbu láhčit dili máŋggabealat, guoddevaš ja gilvovuoimmálaš ealáhuseallimii.

Sámelága kapihtal 4 konsultašuvnnaid birra gullá daid deháleamos sámepolitihkalaš reaidduide mat mis leat luohttámuša duddjomii. Konsultašuvdnaortnegis lea goabbatbeallásaš vuordámuš ahte áššebealit galget deaivvadit konsultašuvnnaide buoremus áigumušain, ja dainna ulbmiliin ahte juksat ovttamielalašvuođa. Ortnet láhčá dili strukturerejuvvon gulahallamii, ja duddjo guhkitáigásaš ovttasbargogaskavuođaid. Departemeanttaide, direktoráhtaide ja gielddaide sáhttá orrut gáibideaddjin láhčit dili buriid konsultašuvnnaid čađaheapmái. Danne vuoruha Gielda- ja guovlodepartemeanta diehtojuohkima ja bagadanmateriála ortnega birra.

6.2 Ráđđehusa vuoruheamit soabadanpolitihkas

Duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna raporta Duohtavuohta ja soabadeapmi – vuođđu čielggadit dáruiduhttinpolitihka ja vearrivuođa sápmelaččaid, kvenaid/norggasuopmelaččaid ja vuovdesuopmelaččaid vuostá meannuduvvui Stuorradikkis skábmamánu 12. b. 2024. Stuorradiggi dagai 17 mearrádusa. Vuosttaš lea Stuorradikki čiekŋalis šállošeapmi daid vearrivuođaid geažil maid dáruiduhttinpolitihkka lea čuozahan sámiide, kvenaide/norggasuopmelaččaide ja vuovdesuopmelaččaide. Stuorradiggi lea sádden dan eará 16 mearrádusa ráđđehusa čuovvuleapmái. Ávžžuhusmearrádusain lea eanaš sáhka gielas ja kultuvrras.

Ráđđehus čuovvula Stuorradikki mearrádusa. Mearrádusat gusket máŋgga departemeantta fágasurggiide. Gielda- ja guovlodepartemeanta oktiiheiveha čuovvuleami. Mearrádusaid čuovvuleami oktavuođas galget leat konsultašuvnnat Sámedikkiin. Kvena/norggasuopmelaš ja vuovdesuopmelaš organisašuvnnat galget maiddái searvvahuvvot bargui.

Ráđđehus áigu juohke jagi stáhtabušeahta ovdanbidjama oktavuođas dieđihit Stuorradiggái mo bargu čuovvuluvvo. Ráđđehusa vuosttaš raporta čuovvuleamis boahtá ovdan guoskevaš fágadepartemeanttaid jagi 2026 bušeahttaproposišuvnnain. Stuorradiggi lea maiddái bivdán ahte galgá ovdanbiddjot ollislaš dieđáhus soabadanpolitihka ja čuovvulanbarggu stáhtusa birra oktii juohke stuorradiggeáigodagas. Vuosttaš dieđáhus biddjo ovdan jagi 2027.

Ráđđehusa áigumuš soabadanpolitihkain manná guhkkelebbui go Stuorradikki ávžžuhusmearrádus. Ovddit stuorradiggeáigodagas bijai ráđđehus ovdan njeallje stuorradiggedieđáhusa sámi giela, kultuvrra ja servodateallima birra. Vuosttaš dieđáhus lei oba oanehis čoahkkáigeassu ráđđehusa áigumušain ja ulbmiliin sámepolitihkain. Čuovvovaš jagi biddjojedje čuovvovaš dieđáhusat ovdan:

• Dieđ. St. 13 (2022–2023) Sámi giella, kultuvra ja servodateallin– Gelbbolašvuohta ja rekrutteren mánáidgárddis, vuođđooahpahusas ja alit oahpus

• Dieđ. St. 12 (2023–2024) Sámi giella, kultuvra ja servodateallin – Sámi álbmoga álbmotdearvvašvuohta ja eallindilit

• Dieđ. St. 17 (2024–2025) Sámi giella, kultuvra ja servodateallin – Gielddalaš bálvalusfálaldagat sámi ássiide

Dasa lassin almmuhii ráđđehus ođđajagimánus 2025 doaibmaplána Doaibmaplána sámiid cielaheami ja vealaheami vuostá 2025–2030. Doaibmaplánas leat 32 doaibmabiju. Juovlamánus 2023 bijai ráđđehus ovdan Prop. 36 S (2023–2024) Buoridanplána vuosttaldit veahkaválddi ja illastemiid mánáid vuostá ja veahkaválddi lagas gaskavuođain (2024–2028) – Oadjebasvuohta buohkaide. Buoridanplánas lea sierra oassi veahkaválddi ja illastemiid birra sámi servodagain. Sisdoallu stuorradiggedieđáhusain, doaibmabijuin doaibmaplánas sápmelaččaid cielaheami ja vealaheami vuostá ja doaibmabijuin buoridanplánas veahkaválddi ja illasteami birra mánáid vuostá ja veahkaválddi birra lagas gaskavuođain lea ain guoskevaš ja dehálaš vuolggasadjin ráđđehusa soabadanpolitihkkii.

Sámediggi lei dehálaš ovttasbargo- ja konsultašuvdnaguoibmi barggus dieđáhusaiguin, doaibmaplánain ja buoridanplánain. Ráđđehus láhčá diliid dasa ahte Sámediggi maiddái čuovvuleamis searvvahuvvo heivvolaš vuogi mielde ja daid geatnegasvuođaid mielde mat čuvvot sámelága konsultašuvdnanjuolggadusaid.