5 Sámepolitihka bušeahttavuđot rámmaeavttut

Máŋga stuorradiggeáigodaga badjel lea leamaš govda politihkalaš ovttamielalašvuohta das ahte stáhta ruđat sámepolitihkalaš doaibmabijuide nu guhkás go vejolaš berrejit kanaliserejuvvot Sámedikki bokte. Demokráhtalaš prinsihppan lea ahte sii geaidda politihkalaš mearrádusat gustojit, galget maiddái ieža beassat váikkuhit dan politihkkii mii guoská sidjiide. Sámiid álbmotválljen ja ovddasteaddji orgánan lea Sámedikkis máhtu das mat dat leat stuorámus hástalussan ja dárbun iešguđet sámi báikegottiin. Danne lea Sámedikkis buoremus eavttut árvvoštallat guđe sámepolitihkalaš doaibmabijut áiggis áigái berrejit vuoruhuvvot.

Sámediggi lei ásaheami rájes jagi 1999 rádjai bušeahta dáfus organiserejuvvon dábálaš hálddašanorgánan, masa jahkásaš juolludusat juhkkojedje poastadásis (doaibma- ja doarjjapoasttat).

Jagi 1993 sirdojuvvui Sámediggái hálddašanovddasvástádus máŋgga iešguđet sámi áššesuorggis, ja doarjjaortnegat maid iešguđet departemeanttat ovdal hálddašedje, čohkkejuvvojedje Gielda- ja bargodepartemeantta bušehttii ja sirdojuvvojedje Sámediggái. Dán proseassa oassin fápmuduvvui Sámediggái váldi juogadit sámegiela hálddašanguovllu gielddaide ja fylkkagielddaide guovttegielatvuođadoarjaga ja hábmet njuolggadusaid dasa.

Jagi 1999 rájes oaččui Sámediggi spiehkastaga bruttobušeterenprinsihpas, ja lea dál organiserejuvvon hálddašanorgánan sierra fápmudusaiguin bruttofievrrideapmái olggobealde stáhtabušeahta (nettobušeterejuvvon doaibma).1 Ággan spiehkasteapmái bruttobušeterenprinsihpas lei dat ulbmil ahte Sámediggi, álbmotválljen orgánan, galggai oažžut stuorát ovddasvástádusa, friijavuođa ja vejolašvuođa dahkat iežas vuoruhemiid jahkásaččat juolludemiin stáhtabušeahta bokte.

Stuorradiggi duođašta spiehkastaga juohke jagi 50-poasttaid netto juolludemiin. Dat mearkkaša ahte Sámediggi sáhttá hálddašit vejolaš olggobealde sisaboađuid ollásit doaimma ulbmiliidda ja oažžut fievrriduvvot jagi doaimma bohtosa čuovvovaš doaibmajahkái. Sámediggi hálddaša vejolaš positiiva jahkebohtosiid ja das lea seammás ovddasvástádus gokčat vejolaš negatiiva jahkebohtosa.

Ávžžuhusmearrádusas nr. 57, juovlamánu 4. b. 2017 bivddii Stuorradiggi ráđđehusa konsultašuvnnas Sámedikkiin árvvoštallat galge go buot dahje eanaš juolludusat Sámediggái jagi 2019 stáhtabušeahttaevttohusas čohkkejuvvot ovtta bušeahttapostii maid Sámediggi ieš hálddaša.

Stuorradiggi mearridii, govda eanetloguin, ođđa ruhtadanortnega Sámediggái jagi 2019 stáhtabušeahta rájes, mas eanaš juolludeamit Sámediggái jahkásaš stáhtabušeahtain čohkkejuvvojit ovtta 50-postii. Kap. 560 Sámi ulbmilat, poasta 50 Sámi giella, kultuvra ja servodateallin lea oktasaš bušeahttapoasta, dainna lágiin ahte poasta ruhtada daid surggiid main fágadepartemeanttain lea ovddasvástádus fuolahit. Ođđa ruhtadanortnega ulbmil lei addit Sámediggái álbmotválljen orgánan eanet doaibmanvejolašvuođa ieš hálddašit jahkásaš juolludemiid iežas vuoruhemiid vuođul. Ráđđehusa bealis ii leat mihkkege áigumušaid rievdadit ortnega ain eanet.

Go Sámedikki ođđa ruhtadanortnet ásahuvvui jagi 2019, mearridii ráđđehus seammás njuolggadusaid ortnegii.2 Njuolggadusaid ulbmil lei dustet daid hástalusaid maid dakkár oktasaš poasta sáhttá vuolggahit departemeanttaid ovddasvástádusjuogadeami oktavuođas. Dehálaš vuolggasadjin lea ahte juohke departemeanttas ain lea ovddasvástádus sámi áššiin iežas suorggi siskkabealde. Njuolggadusat gieđahallet eavttuid mat leat biddjon dasa ahte sáhttit doallat juolludemiid olggobeallái oktasašpoastta, dat oainnusmahttet fágastáhtaráđiid ovddasvástádusa juolludusdásis iežaset suorggis ja dain lea čuoggát Sámedikki ja departemeanttaid gaskasaš gulahallama birra Sámedikki bušeahta oktavuođas. Njuolggadusain lea vierru doallat jahkásaš čoahkkima gaskal gielda- ja guovloministara, finánsaministara ja sámediggepresideantta jotkojuvvon. Njuolggadusaid dehálaš ulbmil lea ahte dat galget váikkuhit dássádahkii ja ovttavásttolašvuhtii gaskal Sámedikki bargamušaid ja daid resurssaid maid Sámediggi hálddaša. Sámedikki ekonomiijahálddašeami rámmat mearriduvvojit sámelága § 2-1 goalmmát lađđasa vuođul, mas čuožžu ahte

Sámediggái sáhttá fápmuduvvot váldi hálddašit juolludusaid, mat juolluduvvojit sámi ulbmiliidda jahkásaš stáhtabušeahta bokte.

Viidáseappot čuožžu ahte

Departemeanta mearrida njuolggadusaid Sámedikki ekonomiijahálddašeapmái.

Sámedikki ekonomiijahálddašeami njuolggadusain čuožžu ahte Sámedikki ekonomiija- ja doaibmastivren galgá čuovvut Finánsadepartemeantta Njuolggadusaid ekonomiijastivrema várás stáhtas, Mearrádusaid ekonomiijastivrema birra stáhtas ja Finánsadepartemeantta johtočállagiid, daid lasáhusaiguin ja aiddostahttimiiguin maid departemeanta lea mearridan njuolggadusain.

Stuorradiggi dovddaha iešguđet fágalávdegottiid bušeahttaevttohusaid eanetlohkomearkkašumiin ja Stuorradikki bušeahttamearrádusain eavttuid dan bušeahttarámma geavaheapmái mii lea juolluduvvon Sámediggái kap. 560 Sámi ulbmilat, poasttas 50 Sámi giella, kultuvra ja servodateallin. Go Stuorradiggi lea mearridan Sámedikki bušeahttarámma, addo juolludus Sámedikki hálddašeapmái sierra juolludusreivves Gielda- ja guovlodepartemeanttas.

Jagi 2021 rájes lea juolludus sámi ulbmiliidda ja Sámediggái lassánan sakka. Juolludus oktiibuot sámi ulbmiliidda lea lassánan su. 1,2 mrd. ruvnnus jagi 2021 lagabui 2 mrd. ruvdnui jagi 2026. Sámedikki bušeahttarámma lea seamma áigodagas lassánan 239,9 milj. ruvnnuin. Sámediggi hálddašii 782,9 milj. ruvnnu jagi 2026. Buohtastahttin dihtii lei jagi 2026 evttohuvvon stáhtabušeahtta 2165 miljárdda ruvnnu sturrosaš. Nominála lassáneapmi jagi 2021 stáhtabušeahta rájes lea 640,6 miljárdda ruvnnu jagi 2021 stáhtabušeahta rájes. Sivvan maŋimus jagiid lassáneapmái lea earret eará áŋgiruššan suodajalusain, lassánan golut álbmotodjui, lassánan juolludeamit gielddasuorgái ja hadde- ja bálkálassáneapmi.

Sámedikki juolludusat ledje oktiibuot 228 milj. ruvnnu jagi 2006. Dat vástida 392,2 milj. ruvdnui juovlamánu 2025. Sámedikki juolludus jagi 2026 lea 783 milj. ruvnnu. Go dan mudde haddegoargŋuma ektui, de leat duohta lassáneamit Sámedikki juolludusas 2006 rájes 2026 rádjai 390,6 milj. ruvnnu, go mihtida 2025-ruvnnuiguin, nappo sullii duohta juolludusdási duppalastin. Sivvan oassái lassáneamis lea ahte eanet gielddat leat searvan sámegielaid hálddašanguvlui.

Sámedikki juolludusat leat áiggi badjel leamaš vuorddehahttit, almmá mearkkašahtti geahpádusaid haga jagis jahkái. Sámedikki bušeahtta lea lassánan 233,94 milj. ruvnnuin dan rájes go Støre ráđđehus álggii jagi 2021. Ráđđehusa ulbmil lea leamaš nannet rámmaeavttuid sámegielaid ja sámi kultuvrra ovddideapmái. Álbmotválljen orgánan juogada Sámediggi Stuorradikki mearridan eavttuid vuođul jahkásaš bušeahttarámmaid iežas vuoruhemiid vuođul.

Gáldu: Gielda- ja guovlodepartemeanta

Gáldu: Gielda- ja guovlodepartemeanta

Sámedikki mearkkašupmi

Sámedikki vásáhus jahkásaš dieđáhusaiguin lea ahte dat uhccán leat leamaš mielde nannemin Sámedikki daid surggiin maid dieđáhusat leat meannudan. Maŋimus golmma jagis lea Sámediggi ožžon lasáhusaid bušeahttasoahpamuša vuođul stáhtabušeahta meannudeami oktavuođas Stuorradikkis. Dát lassáneamit leat addojuvvon friijaruhtan nu mo Sámediggi lea jearahan máŋga jagi. Dat lea positiiva ovdáneapmi, muhto seammás dat čájeha ahte otná bušeahttaortnet ii doaimma.

Sámedikki ekonomalaš eavttut sorjájit dál jahkásaš juolludemiin stáhtabušeahtas, ovttabeallásaččat mearriduvvon stáhta bealis. Vaikke vel leat ge jagi 2019 rájes ožžon eanet friijavuođa vuoruhit ruđaid siskkáldasat ovtta čohkkejuvvon bušeahttapoastta bokte, de ii leat Sámedikkis duohta váikkuhanfápmu ekonomalaš rámmaid dássái. Bušeahttagažaldagat leat sámelágas spiehkastuvvon konsultašuvdnageaskkus, mii mearkkaša ahte Sámedikkis ii leat formálalaš mielmearridanváldi gažaldagain mat leat mearrideaddjin dasa ahte sáhttit doaimmahit Sámedikki mandáhta. Danne bivdá Sámediggi evalueret jagi 2019 ásahuvvon bušeahttaortnega, ja ahte ásahuvvo ortnet mii sihkkarastá duohta bušeahttaproseassaid.

Sámedikki bušeahttadárbbu ja duohta addojuvvon juolludusaid gaskkas lea bistevaš ja systemáhtalaš erohus. Sámediggi lea máŋggaid jagiid dieđihan dárbbuid mat eai leat ollašuhtton, seammás go bušeahta duohtalassáneapmi lea leamaš heittot. Seammás lea stuorát ja stuorát oassi ruđain sámi ulbmiliidda addon Sámedikki bušeahta olggobealde, nu ahte Sámedikki oassi juolludemiin oktiibuot sámi ulbmiliidda lea njiedjan sullii 40 proseantan. Stáhtabušeahta ektui oppalohkái lea Sámedikki rámma jagi 2025 sullii seamma dásis go guoktelogi jagi dás ovdal, vaikke vel bargamušat ja vuordámušat leat lassánan.

Dieđ. St. 17 (2024–2025) Sámi giella, kultuvra ja servodateallin – Gielddalaš bálvalusfálaldagat sámi ássiide lea gielddaid ruhtadanortnet máinnašuvvon. Sámediggi oaivvilda ahte ruhtadanortnegat eai dávis gielddaid ja fylkkagielddaid duohta lassigoluid. Dat dagaha ekonomalaš vealaheami gaskal giellahálddašangielddaid ja eará gielddaid, dannego lassigolut eai boađe ovdan sisaboahtovuogádagas, mii lea nationála rámmavuogádat ruhtajuolludemiid várás gielddaide ja fylkkagielddaide. Sámediggi oaivvilda ahte ruhtadanortnegiid ferte buoridit, vai bálvalusat sámi geavaheddjiide buorránit.

Vaikke vel nominála logut čájehit lassáneami bušeahtas, de fere váldit vuhtii ahte Sámedikki bargamušat ja ovddasvástádussuorggit leat lassánan mealgadit seamma áigodagas, earret eará dannego ollu eanet gielddat leat laktojuvvon sámegiela hálddašanguvlui. Go mudde hadde- ja bálkágoargŋuma ektui, de boahtá ovdan ahte duohta reálagoargŋun lea mealgat eanet mearálaš go dan maid nominála bušeahttalogut iešalddiset orrot čájeheamen.

Sámi juolludemiid ferte maiddái geahččat stáhtabušeahta lassáneami ektui muđui. Stáhta oppalaš goluid guorahallan čájeha ahte dat oassi mii várrejuvvo sámi ulbmiliidda oktiibuot, duohtavuođas lea bisánan seamma dássái dahje njiedjan maŋimus guoktelogi jagi. Dan ektui go sámi ulbmilat dahke 0,97 promilla ollislaš stáhtabušeahtas alimus dásis jagi 2007, de dat oassi njiejai 0,72 promillan jagi 2016. Jagi 2025 lea oassi gorgŋon fas veaháš 0,89 promillan, muhto lea ain vuolábealde alimusdási mii lei 18 jagi dás ovdal.

Go geahččá erenoamážit Sámedikki iežas bušeahttarámma oassin stáhtabušeahtas, oaidná ain stuorát bissáneami. Sámedikki oassi lei 0,34 promilla jagi 2004 ja juvssai alimusdásis 0,40 promilla jagi 2008. Jagi 2025 lea Sámedikki oassi fas njiedjan sullii 0,36 promillan, mii lea aiddo seamma dássi go badjel guoktelogi jagi dás ovdal. Dat čájeha ahte vaikke vel stáhta juolludusat sámi ulbmiliidda oktiibuot leat gorgŋon veaháš maŋimus jagiid, de eai leat Sámedikki iežas rámmat nagodan doarridit stáhta oppalaš gollogoargŋuma.

Sámediggi čujuha maiddái dan unohas ovdáneapmái ahte stuorát ja stuorát oassi juolludemiin oktiibuot sámi ulbmiliidda boahtá olggobealde Sámedikki. Dan ektui go stáhta čujuha lagabui 2 miljárdda ruvdnosaš oppalašrámmii sámi ulbmiliidda jagi 2026, hálddaš Sámediggi dušše 782,9 miljon ruvnnu das. Dat mearkkaša ahte Sámedikki oassi sámi juolludusain oktiibuot lea njiedjan sullii 41 proseantan. Dat mearkkašahtti lassáneapmi masa departemeanta čujuha, lea eanaš boahtán lassi juolludussan stáhta iežas etáhtaide ja doaibmabijuide, ii ge friija ruhtan sámi álbmotválljen orgánii. Dat goarida Sámedikki autoritehta ja vejolašvuođa duohtavuođas stivret sámi servodaga ovdáneami politihkalaččat.

«Sámi ulbmiliid» mearkkašahtti oassi stáhtabušeahtas mánná stáhta iežas ásahusaid ja hálddašanorgánaid doaimmaheapmái. Ovdamearkka dihtii lea Boazodoallohálddahus (Eanadoallodirektoráhta ja Stáhtahálddašeaddji vuollásažžan) mielde sámi ulbmiliid meroštallamis, vaikke vel dat lea stáhta váldedoaimmaheapmi ja hálddahus.