St.dieđ. nr. 55 (2000-2001)

Sámepolitihka birra

Sisdollui

Oassi 4
Sámi kultuvrra ávnnaslaš vuođus

13 Biras-, ealáhus- ja boaittobealpolitihka bajit prinsihpat

Norgga eiseválddiin lea rievttálaš geatnegasvuohta gáhttet sámi kultuvrra ávnnaslaš vuđđosa, ee. ON-konvenšuvnna bokte siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid birra (geahča kapihtal 3). Konvenšuvnna art. 27 bidjá ee. rájáid areálasisabahkkemiidda mat vahágahttet sámiid kultuvrra ja luondduvuđđosa.

Árbevirolaš sámi ealáhusat, ee. duodji, boazodoallu, guolásteapmi ja meahcásteapmi leat lagas oktavuođas luondduin. Danne leat birasperspektiiva ja bistevaš gárgedeapmi hui deaŧalaš bealit sámi ealáhusain ja sámi guovlluin.

Sámi kultuvra lea čadnojuvvon guovlluide maid riikkagottálaš perspektiivvas dadjet boaittobeallin dahje doaresbealbáikin. Danne leage bureslihkostuvvan boaittobealpolitihkka sámi guovlluin ovdahussan bisuhit ja viidásetfievrridit sámi kultuvrra ja giela.

Ráđđehus háliida ain veahkehit ealáhuseallima ođasmahttin- ja nuppástuhttinbargguin, maiddái guovlluin gos sámit ásset. Dát lea dárbbašlaš, sihke danne vai gárgeda sámi gilážiid ja sámi giela ja kultuvrra, ja maiddái ekologalaš beliid vuhtiiváldimis.

Ealáhuseallin ja kultuvra leat duovdagat mat guktot láhkásis duddjojit hutkáivuođa ja ovddidit servodaga. Go kulturvuđđosaš ealáhusgárgedeapmi ja čavgadit ovttasbargu ealáhusaid ja kultuvrra gaskkas dahkkojuvvo ulbmillaš nannemiin, lea deaŧalaš láhčit nu ahte lassáneaddji árvolokten adno vuđolaš perspektiivan.

Ráđđehus háliida oppalaččat dahkat buriid rámmaeavttuid ealáhusdoaimmaheapmái. Ealáhusgárgedeami nannenbarggu juksanmearrin galgá leat gárgedit gánnáhahtti fitnodagaid. Ráđđehus atná vuođđun ahte ealáhusgárgedeami láhčin lea bures vuođđuduvvan ealáhuspolitihka bajit juksanmeriide ja prinsihpaide. Dat mearkkaša maiddái ahte buohkanas almmolaš ealáhusgárgedanviggamuš guovlluguovdasaš ja báikkálaš dásis ferte biddjojuvvot gilvonávccalaš ja gánnáhahtti fitnodagaid ja ealáhusaid gárgedeapmái main lea buorit árvoloktennávccat. Dán rámma siskkabealde galgá leat luomusvuohta guovlluguovdasaš heivehemiide báikkálaš ealáhuseallima ovdehusaid ja gárgedanvejolašvuođaid ektui. Ráđđehus áigu bargat dan guvlui ahte arvvosmahttit ođđa ealáhusdoaimmaid maid vuolggasadjin lea sámi kultuvra ja árbevirolaš ealáhusat. Nana fágabirrasat ja eambbo geahččaladdan- ja gárgedanviggamuš sámi guovlluid ealáhusaid ja ealáhusgárgedeamia várás lea dán oktavuođas deaŧalaš. Ráđđehus áigu láhčit dili vai alit gelbbolašvuohta ja ođđaáigásaš teknologiija geavahuvvo eambbo sámi árbevirolaš guovlluin ja dan láhkái dahkat vuđđosa ođđaálggahemiide ja bissovaš ássamii maiddái boahtteáiggis.

13.1 Riikkaidgaskasaš láidestusat biraspolitihkas

13.1.1 Konvenšuvdna biologolaš eatnatgeardáivuođa birra (CBD)

Norga nannii (ratifiserii) jagis 1993 ON konvenšuvnna biologalaš eatnatgeardáivuođa birra. Dát lea nannejuvvon sullii 170 riikkas. Konvenšuvdna lea málmmeviidosaš šiehtadus mii gohčču oassálasti riikkaid gárgedit strategiijaid, plánaid ja prográmmaid vai olahivččeii biologalaš eatnatgeardáivuođa bistevaš geavaheami. Biologalaš eatnatgeardáivuođa vuhtiiváldima galgá nu guhkás go vejolaš goarrut suorgeplánemii ja suorgedoaimmaide, ja riikkagottálaš mearridanproseassaide.

Artihkal 8 (j) geatnegahttá stáhtaid seailluhit ja bisuhit dieđu ja máhtu ee. eamiálbmogiid ja báikkálašservodagaid birra riikkagottálaš lágain. Dieđáhus st.meld. nr. 58 (1996–97) Miljøvernpolitikk for en bærekraftig utvikling (Birasgáhttenpolitihkka guoddinnávccalaš gárgedeami várás) ovdanváldá hástalusaid mat čadnojuvvojit ekologalaš dimenšuvdnii bistevaš gárgedeami oktavuođas. Bistevaš gárgedeamis leat dattege eambbo dimenšuvnnat. Ekonomalaš dimenšuvdna čájeha ekonomalaš gárgedeami dárbbu jeavdašuhttit erohusaid regiovnnaid gaskkas ja álbmogiid gaskkas. Biraslaš dimenšuvdna deattuha ahte ekonomalaš gárgedeapmi galgá dáhpáhuvvat siskkabealde rámmaid maid luondduvuođus addá. Bistevaš gárgedeami prinsihpain lea maiddái ovdehussan váfistit kultuvrralaš girjáivuođa.

Boksa 13.22 Dát lea bistevaš gárgedeapmi

Bistevaš gárgedeamis leat golbma dimen-šuvnna: birasgáhtten, ekonomalaš gárgedeapmi ja sosiála vuhtiiváldimat. Biras ja gárgedeami máilmmekommišuvdna meroštalai ja-gis 1987 bistevaš gárgedeami dakkár gárgedeapmin mii deavdá dálá dárbbuid almmá billiskeahttá boahttevaš buolvvaid vejolašvuođa gokčat dárbbuideaset.

Valljodatvuđđosa galgá seailluhit dakkár vugiin mii dahká ekonomalaš ja sosiála gárgedeami vejolažžan. Dasa lassin leat demokratiija ja mieldeváikkuheapmi bistevaš gárge-deami guovdilis bealit.

Sámediggi lei dárkojeaddjin Norgga sáttatgotti fárus ON konfereanssas birrasa ja gárgedeami birra jagis 1992 ja maiddái ráhkkanahtti lávdegottis ovdal konfereanssa. Sámediggi oassálasttii maiddái Norgga sáttatgoddái čoahkkimis biologalaš eatnatgeardáivuođa konvenšuvnnas Sevillas, Espánnjas njukčamánus 2000. Dán čoahkkimis hábmejuvvui bargoprográmmaevttohus konvenšuvnna § 8j čuovvoleapmái, man čujuhusat leat eamiálbmogat. Prográmma gieđahallojuvvui ja vuoruhuvvon nannen mearriduvvui konvenšuvnna áššeoasálaš-čoahkkimis, masa maiddái Sámediggi bovdejuvvui searvat, miessemánus 2000. Sámediggi bovdejuvvo maiddái oassálastit norgga sáttatgotti fárus buot áigeguovdilis čoahkkimiidda biologalaš eatnatgeardáivuođa konvenšuvnnas.

Dieđáhusas st.meld. nr. 42 (2000–2001) Om biologisk mangfold (Biologalaš eatnatgeardáivuođa birra) válddahuvvo sihke biologalaš eatnatgeardáivuođa konvenšuvdna ja sámi dilálašvuođat. Sámediggi ráhkadii sierra mildosa namahuvvon stuorradiggedieđáhussii.

13.1.2 Rio-deklarašuvdna birrasa ja gárgedeami birra

Rio-deklarašuvdna artihkal 22 birrasa ja gárgedeami birra julggašta ahte eamiálbmogiin ja sin servodagain lea eallinfámolaš rolla birrasa hálddaheamis ja gárgedeamis sin dieđu ja árbevirolaš geavada vuođul. Viidáseappot daddjojuvvo das ahte stáhtat berrejit dovddastit ja doarjut eamiálbmogiid identitehta, kultuvrra ja beroštusaid, ja dahkat sin doaibmilis oassálastin bistevaš gárgedeami viggamušaiguin.

13.1.3 Agenda 21 – bistevaš gárgedeami ofelaš

Agenda 21 lea ON-konfereanssa deaŧalaš loahppaáššegirji birrasa ja gárgedeami birra Rio de Janeiros jagis 1992. Agenda 21 lea doaibmaplána mii galgá veahkkin oččodit servodatgárgedeami sosialalaččat, ekonomalaččat ja ekologalaččat guoddinnávccalažžan. Doaibmaplána ávžžuha buot ráđđehusaid ráhkadit riikkagottálaš strategiijaid guoddinnávccalaš gárgedeami várás. Agenda 21 bidjá njuolggadusaid dasa mo sáhttá olahit bistevaš dássedeattu golaheami ja veahkadatlassáneami gaskkas ja eatnama ekologalaš cuokka gaskkas.

Kap. 26, čuokkis (č.) 3 Guovddáš oassádalliid nannen máinnaša eamiálbmogiid rolla. Das daddjojuvvo ee. ahte ráđđehusat berrejit dovddastit ahte eamiálbmogiid eatnamat dárbbašit gáhttejuvvot birasvahágahtti doaibmabijuid vuostá. Eamiálbmogiid vuoigatvuođat ja geatnegasvuođat berrejit lahttuduvvot riikkagottálaš lágaide. Riikkat sáhttet maiddái mearridit lágaid ja njuolggadusaid vai seailluhuvvojit vieruiduvvan vuoigatvuođat ja eamiálbmogiid ráđđenvuoigatvuohta eatnamiid, jurdagiid ja dieđu badjel. Mearrádus deattuha sakka álbmotlaš govdadis oassálastima ja joavkkuid oassalastinvuoigatvuođa dakkár proseassain mat váikkuhit sin iežaset dili. Dát mearkkaša ahte eiseválddit vuordimis váldet fárrui guovdilis servodatjoavkkuid, ja ásahit gulahallangaskaoami singuin. Dát guoská maiddái eamiálbmogiid fárrui váldimii ja singuin gulahallamii.

Kapihttalis 28 daddjojuvvo ahte báikkálaš eiseválddit berrejit ráhkadit báikkálaš Agenda 21 (LA 21), ovttasráđiid ássiiguin ja ealáhusaiguin ja organisašuvnnaiguin. Norggas leat sullii 250 gieldda ja buot fylkkagielddat ovdanbuktán dáhtu bargat dákkár gažaldagaiguin dan bokte go servet «Fredrikstaderklæringen»-nammasaš julggaštussii. Birasgáhttendepartemeanta lea áigodagas 1997–2001 ovddasvástidan sierra movttiidahttinprográmma mas doarju ja movttiidemiin duvdá gielddaid, organisašuvnnaid ja ealáhusaid sin LA 21 bargguin. Dán prográmma olis lea maiddái dahkkojuvvon golmmajagáš ovttasbargošiehtadus Sámedikkiin geahččaladdat sámi čuolbmadusbáikki LA 21.

Sámediggi lea mearridan strategiijaplána iežas LA 21 bargui, ja dáinna lágiin háliida leat mielde doaibmevaččat gávnnahit geainnuid bistevaš gárgedeapmái fylkkain ja gielddain. Sámi čuolbmadusbáikki geahččaladdama galgá Norsk institutt for by- og regionforskning (NIBR – Norgga gávpot- ja guovlodutkama instituhtta) loahppaárvvoštallat. Loahppaárvvoštallan álggahuvvui jagis 2000 ja bistá jagi 2002 lohppii. Loahppaárvvoštallan huksejuvvo sihke dan viiddis dutkamii mii máŋggaid jagiid lea dahkkojuvvon sámi servodatdilálašvuođaid birra ja eará dutkamii báikkálaš Agenda 21 vuođul NIBR olis.

13.1.4 Bern-konvenšuvdna

Bern-konvenšuvdna, mii fátmmasta eurohpalaš meahccešattuid ja -elliid ja daid lunddolaš eallinguovlluid suodjaleami (the Convention on the Conservation of European Wildlife and Natural Habitats), lea deaŧalaččamus riikkaidgaskasaš konvenšuvdna mii gusto fuođđohálddaheapmái. Konvenšuvdna ráhkaduvvui jagis 1979 ja Norga nannii dan jagis 1986. Konvenšuvdna bidjá gáibádusaid sihke norgga luondduhálddaheapmái oppalaččat ja fuođđo-/boraspirehálddaheapmái sierra. lájat mat lunddolaččat gávdnojit Norggas, galget seailluhuvvot sin lunddolaš eallinguovlluin, vai eatnatgeardáivuohta váfistuvvo.

Artihkkalis 2 gáibiduvvo ahte vuolláičállistáhtat dahket dárbbašlaš mearrádusaid dan várás ahte suodjalit meahcceelliid ja -šattuid šládjaeatnatgeardáivuođa, ja heivehit daid dakkár dássái mii lea oktiisoahpavaš ekologalaš, dieđalaš ja kultuvrralaš gáibádusaiguin. Artihkal 3 bidjá gohččosa stáhtaide ovddidit riikkagottálaš politihka dan várás ahte seailluhit šládjaeatnatgeardáivuođa ja šlájaid lunddolaš eallinguovlluid, ja erenoamážit vuhtiiváldit áitojuvvon ja rašis šlájaid («endangered and vulnerable species»).

Artihkal 7(1) geatnegahttá stáhtaid bidjat heivvolaš ja dárbbašlaš doaibmabijuid láhkaaddima ja hálddaheami bealis dan várás ahte váfistit suodjalusa daidda meahccešlájaide mat sierra namahuvvojit konvenšuvnna mildosis. Bern-konvenšuvnnas leat 4 mildosa, mas mildosat fátmmastit šlájaid nu mo šattut (I) ja meahcceeallit (II), mas eaktuduvvo garrasit suodjalit gumppe, guovžža ja geatkki šlájaid ja mielddus III fátmmasta elliid mas eaktuduvvo vuhtiiváldit erenoamážit albasa.

Konvenšuvnna ulbmil lea oktiisoahpavaš fuođđolága juksanmeriin váfistit eallinfámolaš boraspiremáddodagaid, seailluhit eatnatgeardáivuođa ja váfistit bistevaš gárgedeami.

13.2 Riikkagottálaš juksanmearit

Distrikta- ja regiovdnapolitihka bajit juksanmearrin lea seailluhit ássanmálliid váldosašvugiid ja dáhkidit ovttaárvosaš eallindiliid juohke sajis riikkas. Gilvonávccalaš guovlluguovdasaš ealáhusat leat boaittobealbáikkiid ássama mearrideaddji vuođusin. Lassin dasa ahte bargomárkanis lea dihto govdodat ja maiddái iešguđetlágan oahppo- ja čálgofálaldagat leat deaŧalaš ovdehusat dáid juksanmeriid olaheapmái.

Boaittobealbáikkiid rámmaeavttuin oppalaččat lea maiddái mearkkašupmi sámi ássanguovlluid árvoráhkadeapmái ja ealáhusaid gárgedeapmái. Ráđđehus atná deaŧalažžan gárgedit ealáhuspolitihka mii heivehuvvo erenoamážit sámi ássanguovlluide. Boaittobealbáikkiid ealáhusat leat álohii leamaš sakka vuođđoávnnasvuođđosaččat ja eksportaguvllogat. Guhkes gaskkat ja bieđgguid ássamat mielddisbuktet ahte doaibma- ja infrastruktuvrainvesteremat eai sáhte vurdojuvvot addit seammá vuoittu go dain guovlluin riikkas mat leat lagabus guovdilis guovlluid.

Sámedikki oaivila mielde lea sámi servodatgárgedeapmái áibbas mearrideaddjin oažžut dakkár hálddahanvugiid mas báikegotti álbmogat sáhttet oažžut ávkki buohtastahtti 1 ovdduin, nu mo valljodagaid lahkavuohta, ja bivdu ja báikkálaš valljodagaid ávkin atnin. Sámedikki politihka vuođusin lea sámi guovlluid guhkesáiggi ealáhus- ja servodatgárgedeapmi, mas luondduvalljodagaid ávkkástallan ii galgga badjelmannat luonddu gierdannávcca. Sámedikki oaivila mielde lea vuođđojuolgin dat ahte birasperspektiiva doaibmá oktiičadni báddin ja lea ovdehussan buot servodatlaš doaimmaide. Viidáseappot oaivvilda Sámediggi ahte sámi beroštusaide lea mearrideaddji mearkkašupmi das mii dáhpáhuvvá huksemiid ja servodathábmemiid dáfus, ja mo láhččojuvvo dilli vai sámi beroštusat váldojuvvojit mielde doaibmabijuid árvvoštallamis nu mo geaidnohuksemiid, čážádathuksemiid, mássavieččahagaid, minerálaroggamiid jna. oktavuođas.

13.2.1 Sámi mieldedoaibman ja váikkuhanfápmu

Sámediggi lea sámepolitihka vuosttamuš eavttuidbiddji, ja nu galgá ge dán rolla speadjalastojuvvot sihke politihkkahábmemis ja sámi beroštusaid hálddaheamis biras-, ealáhus- ja boaittobealbáikepolitihkas. Sámedikkis lea viiddis ovttasbargu eará almmolaš instánssaiguin, sihke riikkagottálaš ja guovlluguovdasaš dásis, gč. kap. 4. Sámediggi áigu mieldedoaibmat Plánalávdegotti 2. muttus 2 , vrd. kap 15.

Sámediggi lea, eandalii Sámi ovddidanfoandda bokte, deaŧalaš oassádalli sámeguovlluid ealáhus- ja boaittobealbáikepolitihkas. Sámedikkis lea deaŧalaš ja guovdilis diehtu sámi kultuvrra ja ealáhusaid birra. Dát diehtu dárbbašuvvo vai sáhttá láhččojuvvot positiiva gárgedeapmi sámeguovlluide.

Ráđđehus áigu bargat dan ala ahte Sámediggi galgá oažžut stuorát váikkuhanfámu ja ovddasvástádusa ealáhuspolitihkas, vuosttažettiin dan bokte ahte veahážiid mielde viiddida ja gárgeda Sámi ovddidanfoandda ja dasto eambbo bálddalastá daid eará boaittobealbáike- ja ealáhuspolitihkalaš váikkuhangaskaomiiguin.

Boksa 13.23 Sámi ovddidanfoanda

Sámi ovddidanfoandda (SOF) ulbmilin lea ovddidit doaibmabijuid main lea erenoamáš kultuvrralaš, sosiála ja ekonomalaš mearkka-šupmi sámi veahkadahkii ja sámi ássanguvlui. Foandda geográfalaš doaibmaviidodat lea ráddjejuvvon 20 gildii, dahje osiide gielddain Finnmárkkus, Romssas ja Nordlánddas ja sámi veahkadahkii oarjelsámeguovllus. SOF sáhttá maiddái ruhtadit doaibmabijuid mat erenoamážit nannejit sámi giela ja kultuvrra muđui riikkas. Foanda ásahuvvui jagis 1975 duogŋat sámi guovlluid ieškapitála váilevašvuođa. Raporttas gohčo-duvvon «ka kan æ få pæng til?» (1999), man Agderforskning ráhkadii Gielda- ja guovlodepartemeantta ovddas, boahtá ovdan ahte SOF lea dat váik­kuhangaskaoapmi sámi guovlluid ealáhusdoaluid várás mainna geavaheaddjit leat eanemus duhtavaččat, go dán veardádallá SND ja gielddaid ealáhusfoanddaiguin.

14 Ealáhusgárgedeapmi ja eallindilit guovlluin gos lea sámi veahkadat

Sámi ealáhusdoaibma leat árbevirolaččat vuođđuduvvan vuođđobuvttadeapmái (guolásteapmái, meahcásteapmái, boazodollui ja eanadollui). Go leat oalle muddui ovttabeallásaš ealáhuseallin, earret eará Sis-Finnmárkkus, ja vuođđoealáhusain dáhpáhuvvá struktuvrralaš earáhuvvan, de dahká dát dárbbašlažžan giddet fuomášumi molssaevttolaš ealáhusvugiid gárgedeapmái. Stuorámus hástalussan lea bargosajiid oččodeapmi ja ássan sámi guovlluin, ja dasto bisuhit ja gárgedit eallasis sámi giela ja kultuvrra. Valljodatvárit ja deatta luondduvuđđosii gártet vuođđobuvttadeami dáfus leat dettolaš hástalussan.

14.1 Barggahus ja eallindilit sámi guovlluin

14.1.1 Sis-Finnmárku

Juos váldá ovdamearkka dihtii ovdan Sis-Finnmárkku, de leat muhtun ealáhusain eanemusat smávva doaibmit geain eai leat návccat dahje mokta bargat gárgedemiin. Gávdnojit maiddái ealáhusat mat leat hejot organiserejuvvon. Sis-Finnmárkku ealáhuseallima deaŧalaš mihtilmasvuođat leat:

  • ollu smávva fitnodagat/viessodoallodoaibmit, dávjá unnán dienas

  • eanašeanas árbevirolaš fitnodagat mii guoská buktagiidda, buvttadanneavvuide ja gávpemárkanii

  • ollu «ovttaskas» fitnodagat main leat hárve vejolaš, guovlluguovdasaš ovttasbargoguoimmit

  • ollu eahpeformála gelbbolašvuohta (árbevirolaš giehtaduodji ja «oahppan barggu čađa») ja iige nu alla formála gelbbolašvuohta omd. ekonomiijas ja fitnodatdoalus

  • nana kultuvrralaš identitehtta

Boksa 14.24 Sis-Finnmárkku ealáhuseallima guorahallan

Sámedikki olis lea Agderforskning jagis 2001 guorahallan Sis-Finnmárkku ealáhuseallima guovtti gieldda vuođul, namalassii Guovdageainnu suohkana ja Unjárgga gieldda. Raporttas boahtá ovdan ee. ahte leat soames oktasaš juksanmearit fitnodagaid ásaheamis. Máŋ-gasii sis, geat leat gažaduvvon, lei bargguhisvuohta molssaeaktun. Go álggahedje iežaset fitnodaga, leat sii ráhkadan bargosaji alcceseaset, ja nu garván bargguhisvuođa dahje eretfárrema báikkis. Regiovdnii fárren ja ássat sámi guovllus lei deaŧalaš máŋgasii sis, geat álggahedje iežaset fitnodaga. Nubbi eará duogášággan lei hukset doaimma gaskaoapmin olahit eará juksanmeari. Dát sáhttá omd. leat sámi kultuvrra gilvit, diinet ruđaid, čájehit ahte iežas doaimmain lea vejolaš eallit ja oažžut friddjavuođa mearridit iežas bargobeaivvi. Sis-Finnmárkkus ádjána dábálaččat guhká (5–8 jagi) ovdal go fitnodat sáhttá daddjojuvvot nanusin ja buressajáiduvvan. Raporttas čájehuvvo maiddái ahte kultuvra sáhttá sihke ovddidit ja hehttet ealáhusgárgedeami, ja duogášdiehtun adnojuvvojedje gávdnosat Guovdageainnu silbarávdebirrasis. Nuorra olbmot leat sakka eambbo ovdánanáŋggirdeaddjit go boarraset olbmot (badjel 50 jagi) ja sis lea buoret formála gelbbolašvuohta. Dat sáhttá, Agderforskning oaivila mielde, čujuhit dan guvlui ahte lea dáhpáhuvvamin buolvamolsašupmi das mii guoská ovdánanjuksanmeriide, dat meark-kaša ahte dađistaga lassánit ovdánandoaibmit ja geahppána viessodoallodoibmiid lohku guovllus. Raporttas ávžžuhuvvo Sámediggi doaibmevaččabut bargat ealáhusaid guvlui, čohkket váikkuhangaskaoapmegeavaheami buriide ovttaskasfitnodagaide ja deattuhit gu-ovlluguovdasaš ealáhusčohkkehusaid bajáshuksema.

Sis-Finnmárkku oahppodási mihtilmasvuohta lea ahte ollugiin lea alit oahppu, muhto seammás leat ollugat geain ii leat mangelágan oahppu. Nissoniin lea oppalaččat alit oahppu go dievdduin.

Govus 14.1 Proseantalohku – olbmot geain lea alit oahppu, sohkebealit
 earuhuvvon sámegiela hálddahanguovllus (1999)

Govus 14.1 Proseantalohku – olbmot geain lea alit oahppu, sohkebealit earuhuvvon sámegiela hálddahanguovllus (1999)

Ráđđehusas leat dihtosis eallindiliid dilálašvuođat muhtun guovlluin gos lea sámi veahkadat. Omd. lea Sis-Finnmárkkus bargguhisvuohta ain badjelis go fylkka- ja riikkadásis lea gaskamearálaččat. Erenoamáš allat lea bargguhisvuohta Guovdageainnu suohkanis, gos dat guhká lea leamaš bures badjel 10|SLIS}%. Dárbbašuvvo gárgedit eambbo iešguđetlágan ealáhusaid ja loktet veahkadaga gelbbolašvuođa.Váttisvuođaid galgá dattege čoavdit ee. nannemiin bargomárkanetáhta, oadjoetáhta ja sosiálabálvalusa doaibmabijuid ovttaidahttima. Dárbbašuvvojit maiddái ee. oktagaslačča ektui buoret čovdosat heivehuvvot, mat erenoamážit jukset olbmuid geain lea váilevaš formála gelbbolašvuohta. Dákkár čovdosat gártet mielddisbuktit gáibádusaid oktagassii, dan seammás go doaibmabijut leat miellagiddevaččat geavaheddjiid dovddiidusaid vuođul. Kultur- ja luonddusuodjaleapmi sáhttet leat guovdilis bealit dákkár strategiijas. Erenoamážit berre hukset strategiija mas báikkálaš veahkadat oažžu govttolaš oasi ávkeárvvuin ja ovdduin mat luovvanit. Sosiála- ja dearvvasvuođadepartemeanta ja Gielda- ja guovlodepartemeanta leat juolludan ruđaid jođánitbargi projeaktajovkui, mas lea báikkálaš gullevašvuohta, mii galgá válddahallat Sis-Finnmárkku dili, dovdáhit deaŧalaččamus hástalusaid ja vuoruhit doaibmabijuid. Finnmárkku fylkkagielda jođiha projeavtta masa Sis-Finnmárkku gielddat oassálastet. Sierra bargobijut boazodoalu ektui válddahuvvojit kapihttalis 14.2.

Ráđđehus čujuha muđui eallindiliid buorideami oppalaš doaibmabijuide mat válddahuvvojit Guhkesáiggeprográmmas áigodahkii 2002–2005 (Langtidsprogrammet for 2002–2005), kap. 11, «Plan for økonomisk og sosial trygghet» (Ekonomalaš ja sosiála dorvvolašvuođaplána), ja dieđáhusas st.meld. nr. 50 (1998–1999) Utjamningsmeldinga. Om fordeling av inntekt og levekår i Norge (Dássádahttindieđáhus. Boađuid juogadeapmi ja eallindilit Norggas).

Tabealla 14.1 Proseantalogut – logahallojuvvon bargguhis olbmot gaskal 25–66 jagi ja olbmot geain lea lámisvuođapenšuvdna juohke 1000 olbmo nammii sámegiela hálddahanguovllus ja riikkas.

  GuovdageaidnuKárášjohkaPorsáŋguDeatnuUnjárgaGáivuotnaNorga
Reg. bargguhis 25–66 jagi – % (geassem. 2000)12,15,44,54,45,47,82,5
Lámispenš. 16–66 jagi – pr. 1000 ássi(1999)8510912514213215593

14.1.2 Sis-Finnmárkku nuppástuhttinbargu

Sis-Finnmárkku nuppástuhttinbargu álggahuvvui jagis 1993, ja maŋimuš go ođđa doalloovttadagat váldojuvvojedje nuppástuhttinprográmmii fárrui lei 31.12.1995. Prográmma juksanmearrin lei geahpedit boazologu ja jorgalahttit 3 liiggás meari barggolaččaid eará fitnuide.

Nuppástuhttinbarggu álgovuolggalaš hápmi loahpahuvvui jahkemolsumis 1998–1999. Gaskaboddosašáigodagas 1999/2000 čađahuvvui sierra nuppástuhttinbargu ovdal go sirddihuvvui dábálaš váikkuhangaskaomiide.

Jagis 1999 várrejuvvui 26 milj. kr Sis-Finnmárkku nuppástuhttinbargui. Jagis 2000 lei maŋimuš jahki go lei sierra nuppástuhttinbargu jođus, ja dasa várrejuvvui 18 milj. kr. Projeavttain, maidda addojuvvojuvvui doarjja, sáhttá ee. namahit fitnodatdoarjaga mii bohciidahtii sullii 70 ođđa bargosaji. Nubbi guovdilis doaibmabidju lea fitnodatálggaheddjiid čuovvoleapmi, ee. fidnoálggahanoahpaheami bokte, ja sierra INKO-bálvalusain (bajásčuvgehus ja oktavuođagaskkusteapmi), ja eará doaibmabijuiguin lokten várás ealáhusaid gelbbolašvuođa (ovdamearkka dihtii lotnolasealáhuskurssat boazodoalu nuppástuhttiide). Doarjja lea maiddái addojuvvojuvvon UNIREG-projektii, mii lea duođaštanprojeakta čadnojuvvon Universitehtaid registrerenguovddážii. Dát projeakta lea buvttihan sullii 40 oahpposaji dán njealji gielddas. Maiddái nuoraidbargu lea nannejuvvon, ee. leat álggahuvvon bálvaluskantuvrrat buot njealji gielddas. Sullii 52 pst. doarjagiin addojuvvojuvvui nuoraiddoaibmabijuide.

Ođđajagemánu 1. 2001 lea Sis-Finnmárkku ealáhusgárgedanbargu biddjojuvvon dábálaš váikkuhangaskaomiide. Lea deaŧalaš hukset ja čuovvolit daid dovddiidusaid ja bohtosiid mat leat olahuvvon. Nuppástuhttináigodaga ollislaš loahppaárvvoštallan berre álggahuvvot sullii ovtta jagi maŋŋil go sierra nuppástuhttináigodat lea lohppii mannan, dat mearkkaša primo 2002.

14.2 Boazodoallu

14.2.1 Boazodoallopolitihkalaš juksanmearit ja njuolggadusat

Boazodoallopolitihka juksanmearit ja njuolggadusat leat čilgejuvvon St. dieđ.:s nr. 28 (1991–92) Nana bissovaš boazodoallu, ja Stuorradikki gieđahallan áššis, gč. Innst. S. nr. 167(1991–92). árvalusas konkretiserejuvvojit «Nana bissovaš boazodoalu» golbma čuovvovaš juksanmeari:

  • ekologalaš bistevašvuohta

  • ekonomalaš bistevašvuohta

  • kultuvrralaš bistevašvuohta

Dát golbma juksanmeari leat sparrolaga: ekologalaš bistevašvuohta addá vuđđosa ekonomalaš bistevašvuhtii, ja ekologalaš ja ekonomalaš bistevašvuohta dahká vejolažžan gárgedit kultuvrralaš bistevašvuođa.

Ekologalaš bistevašvuohta ovdeha ahte biddjojuvvo mearrideaddji deaddu dasa ahte hálddahit guohtunvuđđosa nu ahte guohtundássedeaddu váfistuvvo. Guovlluin gos guohtumat leat guorban, galgá dássedeaddu fas huksejuvvot. Dát dahkkojuvvo vai ealáhussii addojuvvo gárgedanvejolašvuohta oanehet ja guhkit áigái. Guohtumiid vejolašvuohta galgá váfistuvvot boazologu muddema bokte ja iige galgga eará beroštusaid luoitit liiggás garrasit lihkahallat valljodatváriid. Viidaseappot ovdeha juksanmearri ahte riikkagottálaš juksanmearit bistevašvuođa olaheamis gáibidit maiddái boazodoalu heivehit iežas guohtuneanageavaheami ja doaibmavugiid luonddu eavttuid vuhtiiváldimiin ja nu ahte seailluha ja gárgeda biraskvalitehta viiddis áddejumis.

Ekonomalaš bistevašvuohta ovdeha ahte gáibiduvvo buvttadanmunni, dienasnákca, goluidgeahpedanmunni, boahtodássi ja boahtojuogadeapmi. Dat gáibida maiddái ahte lea govttolaš gaskavuohta ealáhusa valljodatváriid ja olbmuid logu gaskkas, geat galget oažžut boahto- ja bargovejolašvuođaid boazodoalus, daid gávpemárkan- ja boahtovejolašvuođaiguin mat gávdnojit. Dán oktavuođas lea guovddážis buorebut ávkkástallat árvoloktenvejolašvuođa. Dás čujuhuvvo vejolašvuhtii ahte oččodit eambbo iešguđetlágan buktagiid báikkálaš kultuvrra ja árbevieruid vuođul, báikkálaččat dikšut ja ráhkadit, liigebuktagiid ávkkástallan, ja biologalaš vuođđoávnnasbuvttadeami oažžut optimálalažžan – heivehit buvttadeami valljodatváriid mielde.

14.2.2 Boazodoallopolitihka hálddaheapmi

Boazodoallu ii leat stuoris riikkagottálaš oktavuođas, muhto sihke sámi ja báikkálaš oktavuođas lea das stuorra mearkkašupmi – ekonomalaččat, bargosajiid dáfus ja kultuvrralaččat. Boazodoallu lea álohii adnojuvvon ja dohkkehuvvon áibbas erenoamáš sámi ealáhussan. Danne lea dat deaŧalaš oassin sámi kultuvrra ávnnaslaš vuđđosis. Riikkagottálaš geatnegasvuođaid vuođul, Vuođđolága vuođul ja eamiálbmogiid ja veahádagaid álbmotrievttálaš njuolggadusaid vuođul, gehččojuvvo boazodoallopolitihkka oppalaččat sámi- ja servodatpolitihkalaš oktavuhtii. Nu leage boazodoallopolitihkka huksejuvvon guovtti iešbirgejeaddji vuđđosii; ealáhuspolitihkalaš buvttadanárvvu ja sámepolitihkalaš kulturárvvu ala. Eanadoallodepartemeanta lea boazodoallopolitihka ovddasvástideaddji departemeanta, ja fas Gielda- ja guovlodepartemeanta ovddasvástida sámepolitihka oppalaččat.Guovdilis Boazodoallohálddahus lea álttás ja doppe lea riikka boazodoalu oppalaš hálddahanovddasvástádus. Boazodoallostivra, man Eanadoallodepartemeanta ja Sámediggi nammadit, galgá leat hálddahusa fágalaš ráđđeaddi, boazodutkan- ja nevvodanbargguin. Viidáseappot galgá Boazodoallostivra čađahit daid bargguid mat addojuvvojit Lágas boazodoalu birra (Lov om reindrift) dahje dán láhkavuđđosiin.

Riikkas leat 6 boazoguohtunguovllu. Dán guđa boazoguohtunguovllus leat ásahuvvon báikkálaš hálddahuskantuvrrat. Juohke boazodoalloguovllus leat guovllustivrrat, maid guovlluid fylkkadikkit ja Sámediggi nammadit. Guovllustivrrat galget doaibmat fágalaš ráđđeaddin ja eavttuidbiddjin almmolaš hálddaheapmái ja eará áššiin mat gusket boazodollui guoskevaš boazoguohtunguovllus. Viidáseappot galget maiddái guovllustivrrat doaimmahit bargguid mat leat mearriduvvon Lágas boazodoalu birra dahje dán láhkavuđđosiin. Guovllustivrraid čállingoddin doibmet hálddahuskantuvrrat boazodoalloagronomaid bokte.

Juohke boazodoalloguovlu lea fas juhkkojuvvon boazoorohagaide main leat iežaset orohatstivrrat. Orohatolbmot válljejit orohatstivrra ja orohatstivrii válljejuvvojit boazodoallit/sii geain lea doalloovttadat, ja stivra ovddasta boazoorohaga beroštusaid olggosguvlui ja dan seammás lea orohatstivrras siskkáldas váldi. Sámi boazoguohtunguovllus leat 83 boazoorohaga. Iešguđege orohat lea siskkáldasat juohkán guohtuneatnamiid siiddaid mielde. Dasa lassin rátkkašit geasseorohaga ealut muhtumin dálvái moatti dahje eanet dálvesiidan.

Orohatdásis lea boazodoallu organiserejuvvon doalloovttadahkan. Iešguđege doalloovttadagas lea okta olmmoš gii ovddasvástida doalloovttadaga ja vejolaččat su beallelaš. Ođđa doalloovttadagat galget dohkkehuvvot, «konsešuvdnameannuduvvot», muhto ásahuvvon ovttadagat sáhttet sirddihuvvot mánáide juogekeahttá. Ovtta doalloovttadagas sáhttet leat okta boazoeaiggáda dahje eambbogat.

14.2.3 Boazodoallopolitihka váikkuhangaskaoamit

14.2.3.1 Boazodoalloláhka

St.dieđáhusas nr. 28 (1991–92) Nana bissovaš boazodoallu gessojuvvojedje boazodoallolága nuppástusat ovdehussan dasa vai boazodoallopolitihkas sáhttá čađahit dárbbašlaš nuppástusaid. Boazodoalloláhka, nu mo dohkkehuvvui jagis 1978, čájehii máŋgga dáfus váilevažžan ealáhuspolitihkalaš váikkuhangaskaoapmin.

Stuorradiggi dohkkehii ođđajagemánu 30. 1996 boazodoallolága nuppástusaid. Nuppástusat dahke vejolažžan čatnat ekonomalaš ja láhkavuđđosaš váikkuhangaskaomiid buorebut ollislaš váikkuhangaskaoapmevuogádahkii heivehan várás guohtundeaddaga, ja dan seammás geahpedit guohtunguorbadeami birasváttisvuođaid, gč. ot.prop. nr 28 (1994–95) ja Innst. S. nr. 233 (1995–96).

Go boazodoalloláhka dárkkistuvvui jagis 1996, giddejuvvui unnán fuomášupmi mearrádusaide mat siskkildit boazodoalu stivrema ja hálddaheami, ja ealáhusa siskkáldas dilálašvuođaid ásahallama. Dán dárkkisteamis giddejuvvui fuomášupmi ovddemusat dasa ahte Finnmárkkus ledje olbmot badjelis dárbbašlaš logu, oarjelsámiid vuoigatvuođadiliide ja sámepolitihkalaš gárgedeapmái mas čájehii ahte Sámediggi beasai nammadit Boazodoallostivrra ja guovllustivrraid miellahtuid. Dálá boazodoallolága mearrádusat mat gusket stivremii, hálddaheapmái ja siskkáldas dilálašvuođaide muđui, leat eanaš sajiin ideanttalaččat álgovuolggalaš láhkateavsttain 1978 rájes.

Namahuvvon dilálašvuođaid dáfus, nammadii Eanadoallodepartemeanta 1998 čavčča lávdegotti man mandáhttan lei guorahallat boazodoallolága, dainna ulbmiliin ahte divodit mearrádusaid mat gusket boazodoalu stivremii ja hálddaheapmái ja ealáhusa siskkáldas dilálašvuođaid ásahallamii. Lávdegoddi geigii evttohusas eanadoalloministarii njukčamánu 15. 2001. Lávdegoddi čujuha evttohusastis dárbbu ráhkadit njuolggadusaid maid vuođul šaddá vejolašvuohta einnostit ovddasguvlui, ja buoret riektesihkarvuohta ovttaskas boazoeaiggádii. Danne evttohuvvojedje njuolggadusat mat čilgejit buorebut go dál makkár vuoigatvuođat ja geatnegasvuođat ovttaskas olbmos leat. Lea deattuhuvvon boazodoalu sorjavašvuohta biologalaš valljodatváriin, ja ahte guohtungeavaheapmi galgá leat bissovaš guhkitáiggi perspektiivvas.

Lávdegoddi ovdanbuktá maiddái ahte boazodoallu lea nannosit čadnon árbevirolašvuhtii, ja siida , namalassii sosiála oktavuođat ja bargoservvolašvuohta, lea deaŧalaš saji ožžon láhkaevttohusas. Siiddas lea eallu man boazodoallit guođohit ja bearráigehččet, ja das barget okta dahje eambbo boazodoallobearrašat ovtta siiddas. Lávdegotti hástalussan lei ráhkadit njuolggadusaid mat heivejit iešguđege siidaortnegiidda mat gávdnojit, ja dan seammás eai berren njuolggadusat gártat nu loažžadin ahte geavadis masset rievttálaš mearkkašumi.

Lávdegotti evttohus sáddejuvvo govdadis gulaskuddamii.

14.2.3.2 Boazodoallošiehtadus

Boazodoallošiehtadus, lassin boazodoalloláhkii, lea deatalaččamus doaibmi reaidu mainna boazodoallopolitihka juksanmeriid ja njuolggadusaid čuovvola. Boazodoallošiehtadusa šiehtadallamiin Norgga Boazosápmelaččaid Riikkasearvvi ja Stáhta gaskkas Eanadoallodepartemeantta bokte, ságaškuššet šiehtadallit guovdilis ekonomalaš gažaldagaid mat čatnasit boazodoalu gárgedeapmái. Ekonomalaš váikkuhangaskaoamit mearriduvvojit, ee. boazodoallolága ulbmiliid ja mearrádusaid vuođul.

Erenoamážit boazologu heiveheapmi Finnmárkkus, muhto maiddái boazolohko- ja boahtojuogadeapmi, leat leamaš guovdilis áššiin go leat ságaškuššan ekonomalaš váikkuhangaskaomiid láhčima Boazodoallolága bokte maŋimuš jagiid. Nu leage maiddái buvttadeami optimáliseren leamaš guovdilis oassejuksanmearri.

Rámmaeavttuid mearrideapmi lea, ja galgá leat, stáhta bargu ealáhusaid ektui, nu maiddái boazodoalu ektui. Dás čujuhuvvo stáhta rollii oažžut boazologu heivehuvvot valljodatváriide muhtun eananosiin Finnmárkku boazoguohtunguovlluin. Dasa lassin galgá stáhta Boazodoallošiehtadusain láhčit dili vai servodaga valljodatvárit geavahuvvojit buoremus vugiin siskkabealde addojuvvojuvvon rámmaid ja seammás váikkuhit vai boahtojeavdadašuhttin dahkkojuvvo. Doalloovttadagaid heiveheapmi lea deaŧalaš ovdehussan oažžut beaktilis valljodatvárreávkkástallama. Lea ealáhusa ovddasvástádus bargat boazodoaluin nu ahte addá doarvái mávssu barggu ja ieškapitála ovddas siskkabealde addojuvvojuvvon rámmaeavttuid ja gávpemárkanvejolašvuođaid.

14.2.4 Váldohástalusat

Boazodoalus leat stuorra hástalusat. Eanaš guovlluin leat boraspirevahágat (gč. 14.2.4.4. oasis) ja areálasisabahkkemat mat dávjjimusat gullojit, muhto leat dattege stuorra erohusat guovlluid gaskkas. Finnmárkkus leat váilon čielga rámmaeavttut boazologu ja guohtunguovlluid dáfus, ja dagahan hui váttes guohtundilálašvuođa, erenoamážit Oarje-Finnmárkkus. Dát lea ealáhussii siskkáldasat mearkkašan sakka negatiivvalaččat, sihke ekonomalaččat ja sosialalaččat. Danne lea váldohástalussan oažžut sadjái dáid rámmaeavttuid. Romssas lea fas váldohástalussan dálveguohtumiid stuorra váilevašvuohta, stuorra boraspirevahágat ja heajos ekonomiija. Nordlánddas ja Davvi-Trøndelágas leat boraspirevahágat ja areálasuodjaleapmi váldohástalussan, ja fas Mátta-Trøndelága váldohástalussan leat areálasuodjaleapmi ja riiddut sámi boazodoalu rivttiid alde priváhta eatnamis siskkabealde boazoorohagaid.

14.2.4.1 Rámmaeavttut

Boazodoallošiehtadusaid fáddán lea leamaš boazologu heiveheapmi guohtuneatnamiid ektui dalá rájes go st. dieđ. nr. 28 (1991–92) « Nana bissovaš boazodoallu » ilmmái ja gitta šiehtadusa 2000/2001 šiehtadallamiidda. Jagi 2000/2001 šiehtadusa šiehtadallamiin adnojuvvui vuođđun ahte dás rájes galgá guohtuneatnamiid heiveheapmi čađahuvvot láhkavuđđodaš váikkuhangaskaomiiguin, nu ahte buot doalloovttadagat geatnegahttojuvvojit geahpedit boazologu dain orohagain gos lea liiggás alla boazolohku. Lea čájehuvvon ahte ekonomalaš váikkuhangaskaoamit eai leat doarvái dasa ahte juksat boazologu heiveheami guohtuneatnamiid ektui. Boazodoallostivra galgá iešguđege boazoorohaga guohtuneatnamiid geavaheami juogadit Boazodoallolága § 2 vuođul, dan bokte ahte mearriduvvojit orohatráját, guohtunráját siskkáldasat orohagas, guohtunáigodagat ja alimus boazolohku juohke orohahkii. Dál bargojuvvo ođđa orohatjuohkimiiguin Nuorta-Finnmárkkus, Oarje-Finnmárkkus ja Romssas. Vuordimis gearggahuvvo orohatjuohkin Finnmárkkuguovlluin 1. jahkebealis jagis 2002, ja Romssa bargu lea fas ráddjojuvvon eret dan boddii go vuordá Norgga-Ruoŧa boazoguohtunkonvenšuvnna ođasteami.

Boazodoallohálddahus lea bargamin vuođusbargguiguin, vai boazodoallostivra sáhttá mearridit alimus boazologu Finnmárkku orohagaide. Vuordimis gearggahuvvo bargu Oarje-Finnmárkkus loahpageahčen 2001, ja Nuorta-Finnmárkkus fas 1. jahkebeali jagis 2002. Dán barggu vuođul čielgá guohtuneatnamiid ollislaš rámma, ja váfista ekologalaš bissovašvuođa. Dán barggu olis mearriduvvojit maiddái ođđa guohtunáigodagat.

14.2.4.2 Ekonomiija

Maŋásmanni ekonomiija muhtun oasis ealáhusas lea sakka duođalaš. Dát dilli lea mielde raššudeamen ealáhusa kultuvrralaš bissovašvuođa, ee. danne go boazodoallobearrašat fertejit viežžat eanašoasi bearraša boađuin olggobealde ealáhusa. Danne lea áibbas mearrideaddji mearkkašupmi das ahte ekonomalaš vuođus ođđasisceggejuvvo.

Dilli gáibida ahte ealáhusa nuppástuhttimat čađahuvvojit. Ekonomalaš váikkuhangaskaoamit galget oažžut áigái alla vuovdinmeari, árranjuovvama ja oaččuhit gárgedan- ja investerendoaibmabijuid vuoruheami. Dát lea áibbas dárbbašlaš vai váfista bissovaš gárgedeami boazoealáhusas.

Lassáneaddji doalloovttadatlohku unnán bohccuiguin (<200), erenoamážit Kárášjogas ja Romssas, dahká váttisin olahit dohkkehahtti boađuid ja ieškapitála juohke doalloovttadaga nammii. áibbas nuppeláhkai go eará vuođđoealáhusain, leat boazoeálahusas ollu olbmot čadnojuvvon ealáhussii. Alla boazolohku guohtuneatnamiid ektui muhtun guovlluin, ii oro boahtimin das go leat ollu bohccot juohke ovttadagas, muhto liiggás ollu ovttadagat. Dáin guovlluin ii ábut ávžžuhit eambbo geahpedit boazologu ovttaskas doalloovttadagaid namas. Dát heajuda ekonomalaš vuđđosa velá eambbo. Danne ferte boazologu geahpedeapmi dahkkojuvvot doalloovttadatloguid geahpedemiin. Guohtuneatnamat eai atte ekonomalaš vuđđosa nu ollu olbmuide go ealáhusas leat dál.

14.2.4.3 Bohccuid massu

Maŋimuš jagiid lea boazomassin lassánan, ja dát dilli áitá sakka ealáhusa birgenlági. Danne lea áibbas dárbbašlaš geahpedit massimiid ealáhusa boahtteáiggi ekonomalaš ja kultuvrralaš bissovašvuođa dihtii. Erenoamážit lea lassánan dat oassi maid boraspiret váldet. Deaŧalaččamus ja bevttolaččamus doaibmabidju dán oktavuođas lea dakkár boraspirehálddaheapmi mii dahká boazodoalu vejolažžan almmá stuorra massimiidhaga. Eiseválddit leat juo bargan ollu dán beales. Boraspirehálddaheapmi lea gozihuvvon dettolaš láhkai maŋimuš jagiid. Dattege lea ain dárbu čavgadit čuovvut, ja eambbo oahppat, bohcco-boraspire gaskavuođa birra ja jávkadit vahátelliid doppe gos dárbbašuvvo dan dahkat. Ráđđehus ovddida stuorradiggedieđáhusa boraspirehálddaheamis jagis 2003.

Maiddái guohtundilálašvuođat Oarje-Finnmárkkus ja Nuorta-Finnmárkkus leat dettolaš sivvan massimiidda, dan bokte go eambbo bohccot leat jámadan. Danne leage boazologuheiveheapmi guovdilis oassin das ahte geahpedit boazojámu guohtuneatnamiin.

14.2.4.4 Areálasuodjaleapmi

Boazoguohtunguovlluin leat sisabahkkemat ja muosehuhttimat johtilit viidánan maŋimuš logijagiin. Dát lea mielddisbuktán bistevaš areálagáržžidemiid dain eatnamiin maid boazodoallu lea ráđđen, ja ealuid muosehuhttimat leat lassánan. Sisabahkkemiid ja muosehuhtti doaimmaid njuolggo váikkuhusat manahahttet bistevaččat guohtuneatnamiid go huksejuvvojit ja gilvojuvvojit, ja nu maiddái bohtet hehttehusat bohccuid ruvgalan- ja johtingeainnuide. Eahpenjuolggo váikkuhusat leat gaskaboddosaš vahágat dahje heajuduvvon lagas duovdagiid geavaheapmi, boazodolliide gártá eambbo bargu ja bohccot šaddet irrasat. Dávjá gártá ollu smávva sisabahkkemiid ja muosehuhtti doaimmaid ollislašbeaktu stuorábun go iešalddis ovttaskas sisabahkkemat sierralagaid dahket. Sivvan lea go guohtuneatnamiidda báhcet gaskkat maid bohccot eai guođo, danne go boazu luonddustis gáibida «eatnamiid ovtta olis» ja johtalangeainnuid. Go guohtuneatnamat ná botkejuvvojit, de navdimis dát lea okta dain duođalaččamus áitagiin boazodoalu areálavuđđosii. Nuppi bealis leat boazodoalu iežas sisabahkkemat ja johtolat mielde váikkuheamen areálaberoštusaid, ja erenoamážit bivdo- ja olgodaddanberoštusaid. Guhkes gaskaáiddit, ollu bievlavuodjimat ja eatnamiid guorbadeapmi vahágahttá eanavuođu šattuid ja elliid, heajuda luonddubirrasa ja eará geavaheddjiid luonddumuosáhusaid. Boazodoallu jáhkkimis olaha buoret áddejumi dasa ahte guohtuneatnamiid sisabahkkemiid dárbbaša ráddjet, juos boazodoallu maiddái ieš čájeha áddejumi eará areálaberoštusaide iežas sisabahkkemiiguin ja areála geavahemiin.

Lea deaŧalaš boazodoalu areálageavaheami buorebut oktiiheivehit eará beroštusaiguin. Dán oktavuođas lea plána- ja huksenláhka guovdilis váikkuhangaskaoapmi. Dálá plána- ja huksenlága mielde lea boazodoallu gulaskuddanásahus ja vuostecealkineiseváldi gielddaid areálaplánaide, ásahallanplánaide ja eará areálaáššiide.

Ii leat eahpedábálaš boazodollui geavahit eatnamiid rastá gielddaid rájáid. Dan dihtii dávjá ii leatge boazodolliin gullevašvuohta gielddaide gos areálariiddut bohciidit. Vásihusat čájehit ahte muhtun gielddat eai dovdda iežaset bargun fuolahit boazodoalu mii doaibmá siskkabealde sin gieldarájáid. Danne dárbbašuvvo čielggasmahttit juohke dásis plánejeddjiid ovddasvástádusa sámi beroštusaid fuolaheamis, nu maiddái boazodoalu.

14.2.4.5 Oarjelsámi boazodoalu váfisteapmi

Mátta-Trøndelága/Hedmárkku boazoguovllu boazodoallu lea máddin ja ravddamusas sámi boazodoalloguovllus. Máŋggaid jagiid leat leamaš riiddut eananoamasteddjiiguin boazodoalu vuoigatvuođas geavahit priváhta eatnamiid boazoorohagaid siskkabealde. Ráđđehusa oaivila mielde lea deaŧalaš hukset luohttámuša ja oažžut áddejumi ja dovddiidusa dasa ahte boazodoallu sáhttá doaimmahuvvot almmá riidalemiidhaga eará árbevirolaš ealáhusaiguin. Riidoeastadeaddji doaibmabidjoortnet, nappo doarjja áidut gilvojuvvon eatnamiid, lea guovdilis váikkuhangaskaoapmi čoavdin várás ealáhusriidduid boazodoalu ja eanadoalu gaskkas. Dán guovllu boazodoalu boahtteáigái lea mearrideaddjin ahte guohtuneatnamat áittarduvvojit ja suodjaluvvojit vahágahtti ja billisteaddji areálagáržžidemiid vuostá.

14.2.4.6 Nissoniid oassálastin boazodollui

Lea stuorra kultuvrralaš ja sosiála mearkkašupmi nissoniid oassálastimis boazodollui. Danne berre nissoniid oassálastinvejolašvuohta ealáhussii buoriduvvot. Dan oktavuođas go virgáiduvvui nisson- ja bearašoaivadeaddji boazoealáhussii, juolludii Gielda- ja guovlodepartemeanta 900 000 kr ja 1 milj. kr jagiide 1999 ja 2000 nissonguvllot doaibmabijuide. Ulbmilin lei erenoamážit fuomášuhttit nissoniid ja bearrašiid dili boazoealáhusas ja nissoniid mearkkašumi sámi kultuvrii.

Doaibmabijut nissoniid ja nuoraid hárrái boazoealáhusas galget biddjojuvvot oktavuhtii doaibmabijuiguin mat leat erenoamážit sámi guovlluin nissoniid ja nuoraid hárrái, ja oppalaččat distrikta- ja regiovdnapolitihkas.

14.2.5 árvoloktenprográmma

Suorgáseapmi mii boazodoalus lea dáhpáhuvvan, seammaláhkai go eanadoalus, lea dahkan ahte vuođđobuvttadeddjiin ii leat šat nu stuorra oassi árvoloktenproseassaid ovddasvástádusas čuovvut loahppabuktagii. Boazodolliid ovddasvástádus lea dađistaga gáržon ja dál lea eanaš buvttadit njuovvanbohccuid, mat eanaš dolvojuvvojit ealli boazun guovdilis njuovahagaide. Das maŋŋil leat earát geat barget árvoloktemiin. Dát lea dahkan ahte ollu árbevirolaš máhttu lea hedjonan das mii guoská biergguid rájadit ja liigebuktagiid ávkin atnit.

Sámi kultuvra ja árbevierru leat nana čalmmustahttingaskaoamit ja dáid sáhttá boazodoallu roahkka geavahit buktagiid árvvu loktemii gávpemárkanis. Danne lea hástalussan ođasmahttit árbevirolaš ráhkadanvugiid, omd. biebmogálvvuid ráhkadit ja dáid ovdanbuktit gávpemárkaniin.

Jagi 2001/2002 Boazodoallošiehtadusas leat várrejuvvon 7 milj. kr boazodoalu árvoloktenprográmmii. Prográmma ulbmilin lea loktet ealáhusa árvoráhkadeami mii galgá leat ávkin boazodolliide. Prográmma nannensuorgin leat guorahallat njuolggadusaid mat sáhttet goahcat buoret árvoloktema, fierpmádaga čohkken, nevvodeapmi ja movttiidahttin, ja gelbbolašvuođalokten. Prográmma hálddaha Stáhta ealáhus- ja guovlogárgedanfoanda (Statens nærings- og distriktsutbyggingsfond -SND).

14.2.6 Doaibmabijut – boazodoallu

  • Boazodoalloláhkalávdegoddi geigii evttohusas njukčamánu 15. 2001. Lávdegotti evttohus sáddejuvvo govdadis gulaskuddamii ovdal go láhkarievdadusat ovddiduvvojit Stuorradiggái 2002 čavčča.

  • Ráđđehus čuovvola Finnmárkku guohtunvalljodatváriid juogadanbarggu, vai boazoorohagaide váfistuvvo buoret dássedeaddu áigodatguohtumiid gaskii.

  • Stáhta luonddubearráigeahču aiddoásahuvvon bivdojoavku sáhttá, go ollu massojuvvojit bohccot, biddjojuvvot bargat muhtun šlájat vahátelliid bivdui vai olahuvvo nu beaktilis go vejolaš ja ulbmilguvllot bivdu.

  • Ráđđehus dáhttu nannet Sámedikki vejolašvuođa bargat doaibmevaččat boazodoallogažaldagaiguin.

14.3 Guolástus ja áhpedoallu

Guolástus, áinnas lotnolasat eará ealáhusaiguin, lea sámi kultuvrras guovdilis oassi. Sámi ássanguovlluin leat eambbogat čadnojuvvon guolástussii go boazodollui. árbevirolaš mearrasámi ássanguovllut álget riddo- ja vuotnaguovlluin davit Nordlánddas ja mannet gitta ruoššarájá duohkái nuortadavil. Guolástusas adnojuvvjoit sihke šárkkat ja rabas fatnasat.

Mearrasámi guolástanvuohki ii leat báljo earalágan go dáža riddo- ja vuotnabivdovuohki. Sámi riddo- ja vuotnaguovlluid guolásteapmi lea sorjavaš báikkálaš, rittulagas valljodagain. Maiddái unnimus fanasjoavkkuid guollejohtovejolašvuođaide lea deaŧalaš dat ahte gávdnojit guollevuostáváldinfitnodagat ja buvttadanrusttegat.

Guolástuspolitihkka galgá láhčit guolástusealáhussii gánnáhahtti gárgedeami – ealáhussii mas leat stuorra vejolašvuođat. Bissovaš valljodathálddaheapmi lea ovdehussan dán olaheapmái. Dárbbašuvvojit rámmat ealáhusa bargui, ee. suodjalit valljodatváriid ja hehttet amas huksejuvvot badjelmearálaš bivdonákca. Ráđđehusa dáhtu mielde galget guolástusaid rámmaeavttut addit ceavzilis báikkálašservodagaid. Dát guoská maiddái sámi ássanguovlluid guolásteapmái.

14.3.1 Sámi guolástuslávdegotti barggu čuovvoleapmi

Guolástusdepartemeanta nammadii jagis 1993, ee. Sámedikki gáibádusa vuođul, lávdegotti mii galggai sámi beroštusaid geahčadit guolástusoktavuođas. Lávdegoddi galggai vuođđun atnit riikkaidgaskasaš ja sisrievttálaš riikkagottálaš geatnegasvuođaid sámiid ektui eamiálbmogin. Lávdegoddi geigii evttohusas cuoŋománus 1997. Sámi guolástuslávdegotti evttohus – dahje «Gregussenutvalget» – lea leamaš gulaskuddamis ja Guolástusdepartemeanta lea gieđahallamin ášši. Sámi guolástuslávdegoddi ságaškušša ee. mo galgá ráddjet iešguđege doaibmabijuid ulbmiljoavkkuid. Nubbi molssaeaktu lea atnit ovttaskas oktagasaid subjeaktan. Okta molssaeaktu lea ráddjet doaibmabijuid fátmmastanguovllu dihto geográfalaš guovlluide mat lagat meroštallamiin sáhttet daddjojuvvot guovlun gos eanetlohku lea sámi veahkadat. Sámediggi ja Guolástusdepartemeanta leat ovttaoaivilis das ahte ii leat ávkkálaš sisafievrridit oidi doaibmabijuid oktagasaid dásis.

Lávdegottis leat doaibmabidjoevttohusat mo sámi guovlluid guolástusa sáhttá buoridit. Dat mii guoská lávdegotti rávvagiidda regulerenpolitihka dáfus, de lea váldoevttohus dat ahte fatnasat vuollel 7 mehtara guhkimus sturrodagas galget friddja guolástit, lagabui mearriduvvon doaibmabidjoguovllus. Sámedikki evttohus doaibmabijuide ja rievdadusaide lea eanaš muddui seammalágan go lávdegotti evttohus. Dattege lea Sámedikki evttohus, dasa mii guoská friddja guolásteapmái, ahte friddjaguolástanrádji biddjojuvvo fatnasiidda vuollel 10,67 mehtara guhkimus sturrodagas.

Ráđđehusa oaivila mielde ii sáhte friddja guolástusa rahpat valljodatváriid geažil. Lea eanemus jahkehahtti ahte friddja guolásteapmi, leš dál rádji 7 dahje 10,67 mehtara guhkimus sturrodat, mielddisbuktá bivdofanaslogu lassáneami ja bivdonávcca lassáneami. Dát fas lasiha deattu guollemáddodahkii, ja eandalii dorskemáddodahkii. Vaikko vel gáibiduvvoge duššefal smávit fatnasiidda friddja guolásteapmi, ii leat goittotge gustomeahttun dat guollehivvodaga mearri, maid dát fatnasat bivdet. Joavku vuollel 10 mehtara guhkimus sturrodat, guolástedje jagis 1993 badjel 40 000 tonna dorski. Ja dát fanasjoavku doaibmá dađistaga bevttolaččabut dađi mielde go teknologiija gárgeduvvá.

Nubbi eará evttohus lávdegottis, man maiddái Sámediggi doarju, lea ahte juogadanpolitihkka eriidjuohkimis galgá bodnjojuvvot smávit fatnasiidda ovdun, vai dáidda juogaduvvo stuorát oassi go dál ollislaš earis dán fanasjoavkku siskkabealde. Ráđđehus geahččala hábmet regulerendahkosa mii vuhtiiváldá buot fanasjoavkkuid.

Lávdegotti mandáhtta sisdoalai maiddái čilgehusa Sámi guolástusavádaga birra. Lávdegoddi juohkásii gažaldagas ahte berrego ávžžuhit ásahit sámi guolástusavádaga 4 . Eanetlohku gávnnahii ahte lávdegoddi ii ávžžut ásahit Sámi guolástusavádaga. ággan lea go dál vuosttain lea liiggás eahpečielggas mii dákkár avádagain oaivvilduvvo. Sámediggi lea dattege doalahan gáibádusas ahte eiseválddit galget ásahit dákkár avádaga.

Boksa 14.25 Maoriid eaiggáduššanvuođadáhkádus Ođđa Zealanddas

Ođđa Zealándda duopmostuolut leat Waitangitraktáhta atnán «vuođđun gárgedit sosiála soahpamuša» stáhta ja maorilaččaid gaskii. Soahpamuša nudaddjojuvvon maorigáhppálaga artihkal II dáhkida maorilaččaide sihke oamastanvuoigatvuođa iežaset čearddavalljodagaide ja iešstivrenvuoigatvuođa čearddas siskkáldasat. Guolástus lea buorren ovdamearkan oamastanvuoigatvuođa dáhkádussii. Guolli lei deaŧalaš oapmi mas lei mearrideaddji meark-kašupmi čeardda ekonomiijai. čearddat hálddahedje guolástusbearráigeahču iežaset vieruiduvvan rájáid siskkabealde. Ngai Tahu Sea Fisheries Report nammasaččas gávnnahii Waitangitribunála ahte čearddas lei «sierra vuoigatvuohta soahpamuša vuođul mearrabivdui miehtá sin rittu gitta 12 miilla duohkái dahje nu, danne go sin bealis ii gávdno makkárge julggaštus dahje šiehtadus mas dát vuoigatvuođat livčče bálkestuvvon». Maorilaččain lei maiddái «soahpamušgárgeduvvan vuoigatvuohta oažžut govttolaš oasi mearrabivddus olggobealde 12 miilla ja olggos dohko ja meaddel nannánjuolggi ja gitta áhpebivdui siskkabealde ekonomalaš avádaga mii lea 200 miilla, danne go dát lea sierra vuoigatvuohta dán [čerdii]». Duođaštusdoaimmaheapmi čájehii ahte maorilaččat ledje áimmahuššan dán čeardavalljodaga nu bures go vejolaš, vaikko vel leige dahkkojuvvon badjelmeari guolásteapmi anglo-kolonisttaid gávpeberoštusaid bokte ja maorilaččaid oassálastin guolástusealáhussii leige margináliserejuvvon. Vieruiduvvan vuoigatvuohta, nu mo «tapu» ja «rahui» sisafievrrideapmi várjalan dihtii veajetguovlluid ja áitojuvvon šlájaid, ledje anus maiguin valljodagaid ásahallá. (Gč. NOU 1997: 5 Urfolks landrettigheter etter folkerett og utenlandsk rett (Eamiálbmogiid eanavuoigatvuođat álbmotrievtti ja olgoriikkalaš rievtti mielde).

Boksa 14.26 Canada – Marshallduopmu

Canadalaš alimusriekti celkkii duomu Marshalláššis čakčamánu 17. 1999. Duopmu nanne ahte soahpamušat maid Mi’kmaq- ja Maliseetindiánat vuolláičálle jagiin 1760 ja 1761 siskkildit oktasaš vuoigatvuođa bivdit, guolástit ja čoaggit bisuhan dihtii «mearálaš eallinláibbi». Ovdalis duopmu (Sparrowduopmu, 1990) lei juo nannen ahte eamiálbmogiin lea vuoigatvuohta guolástit biebmolassin ja maiddái «sosiála ja seremoniijalaš ulbmiliidda». Marshallduopmu lea gohččuma bokte geatnegahttán canadalaš ráđđehusa addit eamiálb-mogiidda vejolašvuođaid diinet «mearálaš eallinláibbi» bivdimiin, guolástemiin ja čoaggimiin. čuožžilii maiddái dárbu šiehtadallat čilgetkeahtes gažaldagain mat guske eamiálbmogiid vuoigatvuođaide. Skábmamánus 1999 álggahii ráđđehus prográmma man ulbmilin lea lasihit Mi’kmaq- ja Maliseetservodagaid oassálastima atlánttalaš, gávppálaš guolásteapmái. álggahuvvojedje šiehtadallamat oažžut gaskaboddosaš soahpamušaid servodagaiguin maidda Marshallduopmu guoskkai. Soahpamušat váfistit eamiálbmogiidda guolástan-lobi dihto eavttuid vuođul. Eamiálbmogiin lea maiddái vuoigatvuohta oažžut ekonomalaš doarjaga earret eará reaidduide ja oahpaheapmái. Lea hástalus váfistit eamiálbmogiid saji guolástussii, ja seammás hehttet amas ollislaš guolásteapmi lassánit. Ráđđehus bargá dan ala ahte addit penšuvnna eará guolásted­djiide, vai rahpasit guollelobit maid eamiálbmogat sáhttet oažžut. Leat šiehtadallamat jođus oažžut áigái guhkesáiggi soahpamu-šaid

14.3.2 Sámedikki doaibmaplána sámi riddo- ja vuotnaguovlluide

Sámediggi mearridii miessemánus 1996 Sámi riddo- ja vuotnaguovlluid doaibmaplána mas ealáhusat, giella ja infrastruktuvra leat refereansarámman. Plánas galgá leat bálddalasti funkšuvdna doaibmabijuid ja váikkuhangaskaomiid ektui maid Sámediggi áigu čađahit. Doaibmaplána geográfalaš guovlu juoksá Divttasvuonas Nordlánddas lulde gitta Vuorjánjohkii nuortadavvin. Plána ođastettiin 1998 čavčča lea váldofuomášupmi biddjojuvvon nissoniidda ja nissoniid sajádahkii sámi riddo- ja vuotnaguovlluid báikegottiin. Buorit eavttut vai nissonat ásaiduvvet leat guovdilis fáddán go dáid guovlluid gilážiid galgá gárgedit eambbo. Plána mearrida máŋga nannensuorggi, dasa lassin ahte das lea čielga nissonprofiila.

Maŋimuš jagiid leat Sámediggi ja guolástusministtar doallan dagalduslaš čoahkkimiid guovtte gearddi jagis. Dáin čoahkkimiin, ja eará oktavuođain, leat Sámedikki doaibmaplána doaibmabijut dovddusindahkkojuvvon ráđđehussii.

Nudaddjojuvvon «lahkaguovlu- ja sorjjasvuođaprinsihpa» sisafievrrideapmi hálddaheapmái ja vearuhussii, lea leamaš guovdilis fáddán doaibmaplánas. Dasa mii guoská lahkaguovlu- ja sorjjasvuođaprinsihppii, dan áddejumis ahte oassálastilohpi galgá juogaduvvot geográfalaš gullevašvuođa vuođul, de ii leat dálá dilis láhkavuođus Oassálastiláhka (Deltakerloven) bokte vuođđudit oassálastilohpejuohkima duššefal dáid eavttuid vuođul.

14.3.3 Báikkálaš hálddaheapmi

Sámedikki álgaga vuođul lea ráđđehus ja Sámediggi dialogas báikkálaš hálddaheami birra. Sámedikki bealis lea dán barggu ulbmilin geahččaladdat riikkagottálaš hálddahanortnegiid mat heivehuvvojit báikkálaččat, vai oažžu áigái positiiva ja dássedis ealáhusgárgedeami sámi riddo- ja vuotnaguovlluin.

Sámediggi lea hoahpuhan geahčaladdanprojeavtta oččodan dihtii čoahkkeeari ja dikkis lei ovddasteaddji bargojoavkkus mii čielggadii ášši. čoahkkeearri mearkkaša vuolggasajis ahte juohke fanas oažžu eari mii siskkilda dorski, divssu ja sáiddi, mas ovtta šlája rehkenastá ekvivaleanttalažžan, mii dasto fas rehkenastojuvvo oassin čoahkkeearrái. Dát ortnet boahtá ávkin vuotnaguolásteddjiide. Dán jagi dovddiidusat gártet deaŧalažžan go galgá árvvoštallat sáhtášiigo čoahkkeearri leat regulerenmolssaeaktin boahtte áiggis.

—oahkkeearreprojeakta lea dakkár projeakta mas smávvamahtosaš 5 dahje báikkálaš perspektiivvas geahččaladdá regulerendahkosa mii vuolggasajis lei riikkagottálaš regulerendagus.

Sámediggi lea iskkadeamen sáhtášiigo álggahit iešguđetlágan ortnegiid main hálddaheapmi heivehuvvo buorebut báikkálaččat. Riddo- ja vuotnaguovlluid valljodatvárit váikkuhuvvojit sihke iežaset guovllu guolásteamis ja eará guovlluid áhpeguolástemiin. Mearačázi ekovuogádaga váikkuhit sihke guollemáddodaga lunddolaš rievddadeamit ja nuoskkideamit ja máilmmeviidosaš birasrievdamat. Bajit riikkagottálaš guollevalljodathálddaheapmi lea dárbbašlaš vuođusin go galgá váfistit ollislaš valljodatvárrehálddaheami. Muhto ii dan dihtii leat ráđđehus vuostemielas geahččaladdat riikkagottálaš reguleremiid báikkálaččat, ovdamearkka dihtii čoahkkeearreprojeavtta.

14.3.4 Njuolggadusaid sisafievrrideapmi dáhkiduvvon eriid birra fatnasiidda vuollel 11 mehtara stuorámus guhkkodat dorskebivddu joavkkus I

Dát fatnasat ožžot vejolašvuođa bivdit osiid iežaset eriin vaikko joavkoearri dahje áigodatearri leage bivdojuvvon. Dát buvttii álggahettiin rievdadusa regulerenvuogádahkii mii boahtá ávkin dorskesorjavaš smávvafatnasiidda Finnmárkkus, vaikko vel gustoge buot fatnasiidda davvelis 62o  N. Oassálastiide joavkkus II, dat mearkkaša fatnasat main ii leat lohpi oassálastit jovkus I, gustojit dáhkiduvvon eriid mearrádusat fatnasiidda vuollel 10 mehtara guhkimus sturrodat, mat leat ruktuigullevaččat Finnmárkui dahje Davvi-Romsii.

Sihke Sámediggi ja Sámi guolástuslávdegoddi evttohit sisafievrridit gildosa vuovdit fatnasiid olggos Davvi-Norggas. Oassálastiláhkaásahusas (deltakerforskriften) dorskiid várás jagis 2001 lea oppalaš gielddus vuovdit fatnasiid, main lea lohpi oassálastit jovkui I, olggos Finnmárkkus ja Davvi-Romssas. Dát váikkuha nu ahte fatnasat bissot dán riikkaoasis. Vástideaddji mearrádus lea maŋimuš jagiid leamaš láhkaásahusas.

Sámediggi lea čuoččuhan ahte sáhttá leat váttis sidjiide, geat guolástit lotnolasat eará ealáhusain, deavdit eavttuid mat gáibiduvvojit vai beassá čálihuvvat guolásteddjiid veahkadatlohkui. Sámi guovlluin Finnmárkkus lea hui dábálaš bargat riddoguolástemiin ja vustnabivdduin lotnolasat eará ealáhusain. Guolástusdepartemeanta lea dohkkehan dán álgaga ja buoridan vejolašvuođaid bargat lotnolasealáhusain. Ráđđehus loktii rájá maid sáhttá dinet eará ealáhusas almmá sihkohalakeahttá eret guolásteddjiid veahkadatlogus. Gielddain maidda Sámi ovddidanfoanda gusto, sáhttet olbmot geat guolástit, oažžut eará ealáhusas boađu mii vástida 5G, eaige masse rievtti leat čálihuvvan guolásteddjiid veahkadatlohkui bláđđái A, muhto eará guovlluin lea rádji 4G. Dás oaivvilduvvo G:in álbmotoaju gustojeaddji vuođđosupmi iešguđege áigái. Guolástusdepartemeantta olis lea maiddái nammaduvvon bargojoavku, mii guorahallá guolásteddjiid veahkadatlogu njuolggadusaid. Bargojoavku lea mearridan válbmet barggu jagi 2001 mielde.

14.3.5 Reaidokollišuvnnat riddo- ja vuotnaguovlluin

Sámediggi lea doaibmaplánastis evttohan ráfáiduhttit vuotnaguovlluid ahcilis bivdoreaidduid vuostá, nu maiddái autoliinnaid ja snoranuhtiid geavaheami vuostá. Rádjegeassinlávdegoddi lea addán cealkámuša autoliinna birra, ja Guolástusdepartemeanta lea mearridan láhkaásahusa borgemánu 17. 2000, mii gieldá dihtolágan liidnafatnasiid badjel 21,35 mehtara sturrodagas bidjamis liinna siskkabeallái 4 nautalaš miilla Norgga riddogátti vuođđolinjás eret. Rádjegeassinlávdegoddi lea dál geigen snoranuhtiide guoski evttohusa. Evttohus lea sáddejuvvon gulaskuddamii.

14.3.6 Ovttadatearit ja sierra earreortnegat

Guolástusdepartemeanta sisafievrridii geassemánus 2000 ovttadateari čuovvovaš fatnasiid várás: snoranuohtte-, dorskenuohtte- ja ruonáeatnanreahkafatnasiidda. Suoidnemánus 2000 sisafievrriduvvui maiddái ovttadatearreortnet dábálaš (konvenšuvnnalaš) fatnasiidda mat leat 28 mehtara dahje badjel.

Ovttadatearreortnega ulbmil lea geahpedit guolásteapmái oassálasti fanaslogu vai buorrána sin doaibmavuođus geat báhcet.

Deaŧalaš vuolggasadjin lea ahte ovttaskas váikkuhangaskaoamit galget heivehuvvot dan iešguđege fanasvehkii man birra lea sáhka. Dat mii muhtun fanasvehkii heive, ii dáidde álohii heivet seamma bures nubbái. Ovttadatearrevuohki man áhpefanasveahka geavaha, ii dáidde heivvolaš buot riddofatnasiidda. Danne bargojuvvo dál dili láhčimiin vai riddofatnasiidda sáhttet fállojuvvot hámádahttingaskaoamit, nudaddjojuvvon sierra earreortnegat.

Stuorradiggi bivddii ráđđehusa čielggadit vejolašvuođa sisafievrridit sierra earreortnegiid maiddái fatnasiidda vuollel 28 mehtara. Vai galgá sáhttit sierra earreortnegiid sisafievrridit dán fanasveaga várás, ferte Stuorradiggi addit ráđđehussii ođđa láhkavuđđosa. Riddofatnasat gilvalit áhpeguolástusfatnasiiguin ee. bargiid dáfus ja fállamis buoremus vuođđoávnnaskvalitehta. Riddofatnasat berrejit oažžut hámádahttingaskaomiid vai besset gilvalit ovttadássásáš eavttuid alde. Guolástusdepartemeanta lea sádden proposišuvnna Stuorradiggái vai oažžu sadjái dakkár láhkavuđđosa maid fatnasat vuollel 28 mehtara sáhttet geavahit. Stuorradiggi dohkkehii láhkaevttohusa miessemánu 3. 2001 ja dat nannejuvvui Gonagasas Stáhtaráđis geassemánu 1. 2001.

14.3.7 Gonagasreabbá

Gonagasreabbábivdu lea otná meari mielde mearriduvvon dutkanbivdun. Ráđđehus lea guolástusšiehtadallamiin olahan ovttamielalašvuođa Ruoššain dan birra ahte gonagasreabbá gávpebivdu sáhttá álggahuvvot jagi 2002 rájes.

Dássážii ii leat vuođus dadjat ahte gonagasreabbái leat dađi eambbo dávddat njommon go eará skálžoelliide, iige sáhte dadjat dat eretduvdá dahje vahágahttá eará šlájaid ekovuogádagas. Dáid gažaldagaid leat muhtun muddui dutkagoahtán, ja eambbo dutkamat leat boađi boađi. Dan seammás go váruhuvvo ahte gonagasreabbá sáhttá duddjot negatiivvalaččat ekovuogádaga eará heakkalaččaide mearas, ja ollugat vásihit stuorra váttisvuođaid oalgebivdduin, sáhttá gonagasreabbá maiddái adnojuvvot árvvolaš valljodahkan, mas sáhttá šaddat árvoloktenvejolašvuohta, ja mii sáhttá doaibmat dienaslaš lassin árbevirolaš guolásteapmái.

Ollu fierbmeguolásteaddjit erenoamážit Nuorta-Finnmárkkus leat gártan stuorra bárttiide go gonagasreabbá lea darvánan guollefirpmiide. Lea nammaduvvon bargojoavku, mas Sámediggi lea fárus, man bargun lea čielggadit gonagasreappá boahttevaš hálddahanhámádatevttohusa. Guolástusdepartemeanta jođiha joavkku ja dan bargu galgá válmmaštuvvot borgemánu lohppii jagis 2001.

14.3.8 Biebmanealáhus

áhpedoallu lea maŋimuš jagiid assosierejuvvon riggodagain, ovdánemiin ja Norgga boahtteáiggiin. Das leat eahpitkeahttá buorit vejolašvuođat, sihke biebmat luosa ja eará šlájaid, nu mo dorski, báldá jna. Ráđđehus dáhttu joatkit dán suorggi dutkamiin. Maiddái Finnmárkkus ja sámi ássanguovlluin galget ássit oažžut ávkki áhpedoalu vejolašvuođain.

Ráđđehusa juksanmearrin lea ahte luosa ja dápmoha biebmoguollešaddadeami ođđa konsešuvnnat galget váikkuhit nu ahte riddu váldojuvvo atnui miehtá. Danne bargáge ráđđehus dan guvlui ahte konsešuvnnat mat addojuvvojit jagis 2001, galget sajustuvvot 6 báikkiide gos leat buorit ovdamunit biebmamii, muhto gos leat unnán dahje eai leat konsešuvnnat ovdalaččas. Konsešuvnnaid geográfalaš juohkimiin áigu departemeanta maiddái deattuhit leago gielda láhčán áhpedoalu viidáset gárgedeami vejolašvuođaid.

áigumuššan lea juohkit guokte konsešuvnna, mat mannet Oarjjevudnii Divtasvuona suohkanii, vai nannejuvvo julevsámi servodat Mosskes. Dáidda konsešuvnnaide čadnojuvvojit velá sierra lasseeavttut.

14.3.9 Luossabivdu

Sámi kultuvrii ja servodateallimii leat luonddu luossamáddodagat hui mávssolaččat eatnat guovlluide. Dát guoská vuosttamuččat Finnmárkui, mii lea dat guovlu, oktanis Guoládagain, gos gávdnojit atlánttalaš luondduluosaid eallinnávccalaččamus máddodagat mat oppalohkái leat šlája viidánusguovllus. Dás leage maiddái Deatnu, gos árbevirolaš sámi luossabivdu lea hui deaŧalaš kulturguoddi.

Ráđđehus lea dál bargagoahtán váldit dettolaš loktema váfistan dihtii luonddu luossamáttdodagaid, veardit st.meld. nr. 33 (1999–2000) Om regjeringens miljøvernpolitikk (st. dieđ. nr. 33 (1999–2000) Ráđđehusa birasgáhttenpolitihka birra) ja st.meld. nr. 24 (2000–2001) Om rikets miljøtilstand (st. dieđ. nr. 24 (2000–2001) Riikka birasdili birra). Dán oktavuođas deattuhuvvo hirbmosit luondduluosaid mearkkašupmi áiggiloaktin-, ealáhus- ja kulturvuođusin sámi guovlluin. Oassin dán barggus ožžot vuoigatvuođalaččat ja báikkálašservodagat stuorát hálddahanovddasvástádusa luossabivddus, ja dan seammás gessojuvvo Sámediggi mielde luossahálddaheapmái dain sámi guovlluin gos luossabivdu dahká deaŧalaš ávnnaslaš vuđđosa.

14.3.10 Doaibmabijut – guolástus

  • Ráđđehus áigu guorahallat čuolbmabidjamiid mat gusket infrastruktuvrii ja guollevuostáváldinrusttegiidda ja árvvoštallat heivvolaš váikkuhangaskaomiid.

  • Ráđđehus árvvoštallá dál Rádjegeassinlávdegotti snoranuohttenjuolggadusaide guoski evtto-husa.

  • Ráđđehus áigu láhčit dili vai gonagasreappá hálddaheapmi šaddá dohkkehahttin ja dan oktavuođas áigu árvvoštallat evttohusaid, mat bohtet Guolástusdepartemeantta nammadan bargolávdegottis.

  • Lea áigumuššan juohkit guokte biebmankonsešuvnna, main leat sierra lasseeavttut, ja báiki lea Oarjjevuodna Divtasvuona suohkanis

  • Vuoigatvuođalaččaide ja báikkálašservodagaide addojuvvojuvvo stuorát ovddasvástádus luossabivddu hálddaheamis, dan seammás go Sámediggi gessojuvvo mielde luossahálddaheapmái dain guovlluin gos ásset sámit.

14.4 Lotnolasealáhusat

Lotnolasheiveheapmi addá vejolašvuođa máškkidis vugiin atnit ávkki luondduvalljodagain. Dán valljodatávkkástallama dovdomearkan lea máŋggabealátvuohta ja dássedeaddu valljodatvárreváldimis. Marginála valljodatvárit dávjá eai atte doarvái ekonomalaš vuđđosa vuođđudit ealáhusdoaimma duššefal ovttašlájat doibmii dahje fidnui.

Sámi ássanguovlluid ealáhuseallin leat čađamannan ollu dain seammá rievdanproseassaid mat muđuige riikkas leamašan, mas vuođđoealáhusain lea lassáneaddji suorgáseapmi. Bealit, nu mo dálkkádagat, valljodatvárit ja areálavuođus ja nu maiddái árbevierut ja geográfalaš sajusteapmi, leat dattege dagahan lotnolasealáhusaid mearkkašumi stuorábun sámi ássanguovlluin go eanaš dážaid ássanguovlluin. Sámi ávnnašlaš heiveheami mihtilmaš iešvuohtan lea máŋggabealátvuohta ealáhusaid iešguđet lotnolasšlájain. Máŋggabealátvuohta lea leamaš dárbbašlaš ovdehussan marginála guovlluid birgenlágis. Dađistaga go bálvalusealáhusat leat bohciidan, leat dát šaddan lotnolasealáhusheiveheami oassin sámi báikegottiin. Ođđa ealáhusaid lotnolasheiveheapmi orru leamen seamma lunddolaš go árbevirolaš lotnolasealáhusat.

Ráđđehus áigu bargat dan ala ahte lotnolasealáhusaid rámmaeavttut heivehuvvojit dárbbuide ja ahte galgá ain láhččojuvvot dilli lotnolasdoaluide dain guovlluin gos ásset sámit. Sámi ovddidanfoandda vásedin ovddasvástádus berre leat addit doarjaga ja gárgedit lotnolasealáhusaid.

14.4.1 Duodji – sámi giehtaduodji

Duojis lea šaddagoahtán lassáneaddji mearkkašupmi ealáhussan, ja dat lea hui deaŧalaš erenoamážit sámi nissoniidda. Ollu boazodoallit geat leat heaitán boazodoalus, earret eará nissonat, háliidit dujiin bargat ođđa ealáhusgeaidnun. Lotnolasealáhusdoarjja Sámi ovddidanfoanddas addá buriid vejolašvuođaid bargat dujiin lotnolasat eará ealáhusaiguin. Hástalussan lea buoridit duodjegálvvuid juohkášumi 7 ja márkanfievrrideami.

Duodji lea «duoji oahppoplánain» šaddan fágan skuvlii. Duodji lea maiddái olahan gáhttenveara stáhtusa. Duoji fágareivve váldimii leat ráhkaduvvon njuolggadusat. Fágareiveortnegiin váfistuvvo árvvolaš gelbbolašvuođasirdášumi gaskkusteapmi boarraset ja hárjánan duojáriin bargoohppiide. Bargooahppiortnega lea dárbbašlaš gárgedit vai váfista bestema fágii.

Sámediggi deattuha duoji mealgadis gárgedanvejolašvuođa fágan, kultuvran ja ealáhussan, juos beare láhččojuvvojit rámmaeavttut. Sámediggi maiddái fuomášuhttá man stuorra mearkkašupmi duojis lea nissoniidda, sámi gillii ja identitehta nannejeaddji sámi doaibman. Ealáhusálggaheami movttiidahttima várás lea Sámediggi ráhkadan viđajagi gárgedanprográmma duodjái.

14.4.2 Jávrebivdu

Sámi veahkadahkii lea jávrebivdu doloža rájes leamaš deaŧalaš oassin ealáhusvuđđosis. Velá dálge lea jávrebivdu deaŧalaš áigáboahtu muhtun lotnolasealáhusdolliide. Dattege leat dál ollu buorit guollejávrrit gos ii lea guhkes áigái guolástuvvon, ja guollemáddodaga kvalitehtta lea hedjonan. Go dikšu dihto jávrriid, sáhttá oažžut guliid lassánit main lea buorre kvalitehtta sihke ealáhusguolásteddjiid ja astoáiggeguolásteddjiid várás, ja dainna lágiin lasihit sámi guovlluid boahtovejolašvuođaid muhtun guovlluin. Go dál eambbo bidjá návccaid jávrebivdui, berre dán čuovvolit dihtomielalaš dutkamiin ja gelbbolašvuođaloktemiin vai gávnnaha optimála bissovaš bivdindási iešguđetge jávrris, ja guolástanneavvuid ja -vugiid, mat geahpedit goluid ja barggu. Guovlluguovdasaš váikkuhangaskaomiiguin galgá huksejuvvot guollevuostáváldin- ja bálvalusrusttet Kárášjohkii. Jávrebivdu dárbbaša divdna dákkár vuostáváldinrusttega mii lea olámuttus dalle go guolásteapmi dáhpáhuvvá. Guliid vuovdin ja márkanfievrrideapmi berre eanemus lágis oktiiordnejuvvot vai seastá goluid gávpejoru oktavuođas.

Jávrebivdu sáhttá iešguđetlágan vugiin leat oassin ulbmillaš mátkeeallinealáhusbarggu nannemis. Guovdilis hástalussan lea hukset ovttasbarggu jávrebivdiid ja astoáiggebivdiid gaskii.

Guhkit áigái sáhttá iešguđetlágan jávreguliid biebman šaddat ovdánusealáhussan sámi guovlluin. Go dán galgá ollašuhttit, dárbbašá čađahit dutkan- ja gárgedanbargu gávnnahan dihtii gáddevuđđosaš biebmanrusttegiid, mat leat oadjebasat nuoskkideami, lovpema ja dávddaidnjoammuma vuostá. Biebmoguolit sáhttet lasihit guollehivvodaga jávreguollevuostáváldinrusttegii, ja dainna lágiin guhkiduvvo njuovvanáigodat ja nu lassána dákkár rusttegiid gánnáhahttivuohta.

14.4.3 Doaibmabijut

  • Ráđđehus áigu bargat dan ala ahte lotnolasealáhusaid rámmaeavttut heivehuvvojit dárbbuide ja ahte galgá ain ovddasguvlui láhččojuvvot dilli lotnolasdoaluide guovlluin gos lea sámi veahkadat.

  • Ráđđehus áigu bargat dan ala ahte Sámediggi oažžu eambbo váikkuhanválddi ja stuorát ovddasvástádusa ealáhuspolitihkas.

14.5 Eanadoallu

14.5.1 Dilli

Sámedikki eanadoall plána mielde, leat sámi ássanguovlluid ealáhuseallima mihtilmasvuohta lea ahte stuorra oassi (12,9 pst.) bargá vuođđoealáhusain (eanadoalous, vuovdedoalus ja guolásteamis), ja vástideaddji lohku Davvi-Norggas lea 7,7 pst. ja riikkas muđui sullii 4 pst. Dáhtavuđđu lea 16 gieldda golmma darimus fylkkas.

Dain gielddain geahppánedje doalut 35 pst. áigodagas 1989 rájes 1999 rádjai. Seamma áigodagas lei geahppáneapmi riikkas oppalohkái 28 pst. (SSB-eanadoallolohkamat).

Sámi ássanguovlluin manná čielgasit dan guvlui ahte eanadoallu guovdduštuvvo muhtun vuotna- ja siseatnangielddaide. Olggut vuotna- ja riddogielddain leat doalut sakka vádjáguššan. Muhtun riddogielddain lea eanadoallu mannan nu ollu maŋás ahte lea sáhka eanadoalu eretjávkadeamis dáin guovlluin. Mearrasámi guovlluide čuohcá dát eanemusat.

Mielkebuvttadeapmi lea ain boaittobealeanadoalu guoddinvule, maiddái sámi guovlluin. Mielkebuvttadeapmi addá stuorámus árvoloktema juohke doalu nammii ja mearkkašahtti oalgeváikkuhusaid gielddaide ja báikkálašservodagaide. áigodagas 1989 rájes 1999 rádjai geahppánedje mielkebuvttadandoalu 25 pst. Dán geahppáneami stuorámus oassi sáhttá čadnojuvvot mielkeeriid oastin- ja vuovdinortnegii. Dát ortnet lea váikkuhan vuotnaheamet sámi guovlluid eanadollui. Oalle olu leat mielkebuvttadan- ja biergobuvttadandoalut sámi guovlluin atnán buorre ávkki vásedin boaittobealdoarjagiin mielkkis ja bierggus (NILF notáhta nr. 2001–8).

Sávza- ja gáicadoalut geahppánedje 42 pst. dahje lagabui 300 doaluin áigodagas 1989–1999. Dát ledje eanaš sávzadoalut. Riikkagottálaš dásis leat sávza-/gáicadoalut geahppánan 21 pst. seamma áigodagas. Dát mearkkkaša ahte sámi guovlluin lea doallolohku geahppánan badjel guovtte geardde eambbo go riikkas ollislaččat. Nuppi bealis lea sávza-/gáicadoaluid gaskamearálaš sturrodat measta duppalit sturron go jagis 1989 ledje 23 dálvvibadjel sávzza/mielkegáicca ja fas jagis 1999 ledje 43. Sámi ássanguovlluid sávza-/gáicadoaluid gaskamearálaš sturrodat lea dál badjelis go riikka gaskamearálaš logut.

14.5.2 Hástalusat ja doaibmabijut sámi eanadoalus

Oppalaš eanadoallopolitihkalaš váikkuhangaskaomiid bokte juhkkojuvvojit oalle olu ruđat sámi ássanguovllu eanadollui. Ráđđehus lea erenoamážit deattuhan nannet marginála guovlluid mielkebuvttandoaluid ekonomiija. Lassin leat 2,0 milj. kr giligárgedanruđain, mat juogaduvvojit eanadoallošiehtadusa bokte, várrejuvvon Sámediggái váikkuhangaskaoapmin sámi eanadoalu ja lotnolasealáhusaid várás. Dán lassin hálddaha sámediggi ruđaid Sámi ovddidanfoandda bokte ja doaibmadoarjaga lotnolasealáhusaide ja duodjái. Eanadollui sáhttá sámediggi addit čuovvovš doarjaga: visttiid ja birasteknihkalaš doaibmabijuid investeremiidda, investerendoarjagiidda mašiinnaid ja reaidduid oastimii, doaibmadoarjagiidda lotnolasealáhusaide main eanadoallu lea oassekomponeanta lontnolassii­ boazodoaluin, guolástemiin, meahcástemiin dahje dujiin, oktasaš doaibmabijuide, doaibmabidjoprojeavttaide jdd.

14.5.3 Eanadoallopolitihkalaš juksanmearit, njuolggadusat ja doaibmabijut sámi guovlluin

St.meld. nr. 19 (1999–2000) Om norsk landbruk og matproduksjon (st. dieđ. nr. 19 (1999–2000) Norgalaš eanadoalu ja biebmobuvttadusa birra), kapihttalis 5.5.6 Landbruket i Nord-Norge (Eanadoallu Davvi-Norggas), lea ráđđehus dovddahan háliiduvvon gárgedeami riikkaoasi eanadoallosuorggis. Dieđáhusas daddjojuvvo ná: «Váttes luonddusaddojuvvon dilálašvuođaid, smávva ja bieđggusis eanadoallobirrasiid ja nannenbuvttadahkkiid ja eanadoallobuktagiid guhkes juođahangaskkaid geažil šaddá golmma davimus fylkkas erenoamáš hástalussan bisuhit eallinfámolaš eanadoalu barggahusa ja ássama vuođusin.»

Dieđáhus geassá ovdan golbma strategiija davvinorgalaš eanadoalu nannemii: nannet árbevirolaš buvttademai sajádaga márkanis buhtes borramuša profilerema ja arktalaš dálkkádaga veagas, gárgedit ođđa ja ođđasisvirkkosmahttit lotnoloasealáhusheivehemiid, sihke resursavuođđosaš ja bálvalusaddi suorggis ja gárgedit gelbbolašvuođaguovddáža davvinorgalaš eanadollui mii galgá leat mielde veahkeheamen riikkaoasi eanadoalu nannet.

Dieđáhus čujuha viidáseappot dan rollii mii eanadoalus lea sámi kultuvrra ja eallinvuogi seailluheamis: «Eanadoallu lea maiddái deaŧalaš ealáhussuorgi sámi ássanguovlluin ja dainna oassi sámi kultuvrra ávnnaslaš vuđđosis. Sámi ealáhusheiveheapmi lea árbevirolaččat leamaš lotnolasealáhusaide vuođđuduvvan. Danne lea deaŧalaš ahte diekkár heivehemiid vuođus sáhttá bisuhuvvot dáid guovlluin.»

Sámediggi lea ráhkadan sierra Sámi eanadoalloplána.

Sámedikki dievasčoahkkináššis 8/01 Sámi guovlluid eanadoallu (Jordbruket i samiske områder), mearriduvvui čuovvovaš bajit juksanmearri: váfistit bissulis barggahusa nu ahte dáinna lágiin sáhyttá seailluhit ja gárgedit sámi giela ja kultuvrra. Dán olaheami dihtii lea Sámediggi bidjan čuovvovaš nannenduovdaga: lahttudit sámi eanadoallopolitihkalaš avádaga riikkagottálaš eanadoalloperspektiivii, árvoloktenprográmma sámi eanadollui, heivehit Sámedikki váikkuhangaskaoapmegeavaheami eanadoalus.

Ovddaldastimis hástalusaid sámi eanadoalus leat čuovvovaš hástalusat guovdilat: buoridit buvttadaneavttuid, geahpedit goluid, lasihit árvoloktema ja loktet gelbbolašvuođa.

Ráđđehus áigu:

  • bovdet Sámedikki ságáškuššat eanadoallopolitihka hábmema birra, ja hástalusaid birra sámi eanadoalus sierra, ovdal jahkásaš eanadoallošiehtadallamiid

  • ovttas Sámedikkiin čielggadit árvoloktenprográmma sámi guovlluide. Prográmma ferte bálddalastit hástalusaid ja vejolašvuođaid mat čatnasit eanadollui, boazodoallui, guolásteapmái ja árbevirolaš duodjái árbevirolaš ovttaiduhttima mielde mii lea leamaš dáid ealáhusaid gaskkas sámi ássanguovlluin

  • ovttas Sámedikkiin árvvoštallat doaibmabijuid mat váfistit mielkebuvttadeami ja eará buvttadanvugiid sámi guovlluin

  • veahkehit gárgedahttit málliid mat váfistit guhkesáiggejurddašeami sámi ássanguovlluid meahccevalljodatváriid geavaheamis

  • čuovvolit projeavtta «Eanadoallovisttit arktisas» dainna áigumušain ahte gárgeduvvojit hálbbit ja buoret eanadoallovisttit

  • lasihit árjjaid ovttasbargodoaibmabijuide ja oktasašdoibmii sámi guovlluid eanadoalus

  • ovttaidahttit hástalusa sámi eanadoalu ja jávrebivddu hárrái, oassin davvinorgalaš eanadoalu gelbbolašvuođaguovddáža ovddasvástádusduovdagii. Deaŧalaš lea ahte sámi institušuvnnat ja fágabirrasat čadnojuvvojit fierpmádahkii mii oktiibuot galgá dahkat guovddáža fágaguovddážiid.

  • áŋgiruššat eanet sámi guovlluid eanadoalu ovttasloargo doaibmabijuid ja ovttasdoaimmahoami avdii.

14.6 Industriija ja báktedoaibma

Norggas lea minerálaealáhus sakka nuppástuhttojuvvon metállaruvkkes industriijaminerálaid buvttadeapmái. Ollu dát ođđa minerálalaš vuođđoávdnasat leat hálbbeshaddebuktagat. Rittulagas sajádat mearkkaša danne dettolaččat gánnáhahttivuhtii. Finnmárkku areálain lea vuollel okta promilla areálain adnojuvvon minerálroggamii. Muhtun dáhpáhusain sáhttet čuožžilit beroštusriiddut minerálaealáhusa ja sámi beroštusaid gaskii.

Norgga minerálaindustriija gávpejorru lea 7 millijárdda kruvnnu ja das lea bargosadji 5500 olbmui. Ealáhus lea deaŧalaš boaittobealbáikkiide, ja dat gávdno miehtá riikka, erenoamážit riddogáttiin. Go geahččat galle olbmo leat minerálabuvttadanbargguin, lea Finnmárku viđát sajis maŋŋelis fylkkaid Nordlánda, Møre ja Romsdal, Rogalánda ja Vestfold. Sis-Finnmárkkus eai leat dál oppage minerálavalljodatroggamat, earret guokte luonddugeađgefitnodaga mat lea álggahallandásis Guovdageainnus.

Finnmárkkus leat Norgga geologalaš iskkadeapmi (Norges geologiske undersøkelse /NGU) ja stuorát prospekterenfitnodagat čađahan oalle viiddis kártemiid ja iskkademiid ja ohcan golli, veaikki ja nihkkela, oalle heajos bohtosiin. Dálá dilis ii oro leamen dán guovllu málbmagávdnosiin nu stuorra potensiála, vaikko ođđa máhttu ja ođđa rogganvuogit sáhttet addit eará loahppaárvalusaid. Diamántagávdnosat Suomas leat dagahan beroštumi ohcat diamántasisdoalli báktešlájaid (kimberlihtaid) Finnmárkkus. Dattege lea dál vuosttain olggoriikkalaš fitnodagain unnán beroštupmi, ja fitnodagat čohkkejit bargguset Supmii ja Ruŧŧii. NGU árvvoštallamiid vuođul eai dáidde stuorra prospekterenfitnodagat bahkkemin Finnmárkui nu sakka, eambbo juos láhččojuvvo dilli nu bures ahte fitnodagat dáhttot investeret ođđa minerálavalljodagaid guorahallamii.

14.6.1 Minerálaláhka

Maŋŋil go ođđa minerálalahkaevttohus (ot. prp. nr. 35 (1998–99) Om lov om erverv av og drift på mineralressurser (od. prp. nr. 35 (1998–99) Lága birra minerálavalljodagaid háhkama ja doaimma birra gessojuvvui ruoktot giđđat jagis 2000 (ot. meld. nr. 1 (1999–2000) (od. dieđ. nr. 1 (1999–2000)), lea ráđđehus bargan proprosišuvnna muhtun osiid ođđasit árvvoštallamiin. Dát guoská erenoamážit minerálaealáhusa dárbbuid ja eanaeaiggádiid beroštusaid gaskavuođaide. Dáid beliid árvvoštallama oktavuođas guorahallojuvvojit maiddái minerálalágaid ja sámi vuoigatvuođaid gaskavuođat.

14.7 Mátkeeallin

Ráđđehus lea válddahallan ealáhuspolitihka váldohástalusaid mátkeeallinealáhusaid buohta st.meld. nr. 15 (1999–2000) Lønnsomme og konkurransedyktige reiselivsnæringer (st. dieđ. nr. 15 (1999–2000) Gánnáhahtti ja gilvonávccalaš mátkeeallinealáhusat). Politihkas lea hui guovdil dat ahte ealáhusa árvoráhkadeapmi ja gánnáhahttivuohta galgá lassánit, earret eará vai ealáhus nagada gilvalit boahtteáiggi bargonávccaid alde. Viggamuššan oažžut áigái mátkeeallinealáhusbuktagiid maid turisttat jearahit, gárgedit geasuheaddji mátkebáikkiid iešguđege osiin riikkas ja nu maiddái Norgga márkanfievrridit ja čalmmustahttit mátkebáikin leat hui guovdilis viggamušsuorggit.

Sámi kultuvra berre boahtteáiggis sáhttit leat dettolaččamus viggamušbuvttadahkkin sámi guovlluid mátkeeallinealáhusas. Dalle go Stuorradiggi gieđahalai mátkeeallinealáhusdieđáhusa, st.meld. nr. 15 1999–2000) Lønnsomme og konkurransedytkige reiselivsnæringer (Gánnáhahtti ja gilvonávccalaš mátkeeallinealáhusat), celkkii Stuorradikki ealáhuskomitea ná:

«Komitea oaivila mielde sáhttá mátkeeallinealáhus maiddái sámi guovlluin šaddat guoddinnávccalaš ealáhussan, man bokte váfistuvvojit bargosajit ja ássan. Komitea lea positiivvalaš sámi mátkeeallinealáhusfálaldagaid gárgedeapmái. Lea deaŧalaš ahte fálaldagat speadjalastet sámi kultuvrra. Komitea oaivvilda ahte mátkeeallinealáhusdoaimmas leat stuorra ovdánanvejolašvuođat sámi guovlluin lotnolasat eará ealáhusaiguin. Komitea háliida deattastit ahte sámi mátkeeallinealáhusaid juksanmearrin galget leat allakvalitehtalaš gánnáhahtti ja gilvonávccalaš fitnodagat. Komitea oaivvilda deaŧalažžan ahte sámi birrasat sihke báikkálaččat, guovlluguovdasaččat ja riikkagottálaččat leat searvvis sámi mátkeeallinealáhusaid ja mátkeeallinealáhusbuktagiid gárgedeamis. Ollislaš sámi mátkeeallinealáhusplána sáhttá leat mátkeeallinealáhusaid saji eavttuidbiddjin sámi ealáhus- ja kultureallimis.»

Kulturmuittut, dávvirvuorkkát ja duoji vuovdin dahket sámi mátkeeallinealáhussii vejolašvuođaid. Dattege buktá stuorra turistajohtalus ja sámi kultuvrra árvvoštalakeahtes geavaheapmi mátkeeallinealáhusa oktavuođas moanaid hástalusaid. Sámi mátkeeallinealáhusa galgá hábmet sámi eavttuid vuođul, ja mearrideaddjin lea ahte leat báikkálaš oassálastit fárus dákkár doaimmas. Sámi ássanguovlluid ealáhusat leat eanaš smávva ja gaskasturrosaš fitnodagat. Mátkeeallinealáhusfitnodagat, main lea báikkálaš gullevašvuohta, barget dávjá lotnolasat eará ealáhusain. Dávjá barget oktagaslaš turismmain, mas váldodeaddu lea muosáhusain main leat sihke kultur- ja luondduvuđđosaš buktagat. Váldoovdehussan galgá leat ahte dát fitnodagat galget leat ceavzilat ja ekonomalaččat guoddinnávccalaččat. SND lea mieldeváikkuhan álggahit smávvadoallobuvttadeami duojis, rusttegiid biepmuide ja doaimmaide. Muhtun oassi dán viggamušas lea heivehuvvon fierpmádathuksemiidda ja nissoniid álggahemiide.

Boazodoallu orru leamaš hui geasuheaddji vejolašvuohta mátkeeallinealáhusbuvttan. Boazodoallovuđđosaš turisma sáhttá leat lasseealáhussan. Váttisvuohtan sáhttá leat go mátkeeallinealáhus, mii čadnojuvvo boazodoallobargguide, sáhttá dagahit sáhtosteami olggobeale dálá mohtorjohtolatlága mearrádusaid. Nubbi eará vejolašvuohta lea geavahit meahcce- ja mearrabirrasiid ja -valljodatváriid. Dáid lea deaŧalaš geavahit báikkálaš heiveheami vuođul vai árvolokten sáhttá bisuhuvvot báikkálaččat.

Turisma sámi guovlluin addá eahpitkeahttá stuorra ovdánanvejolašvuođa. Muhto dákkár gárgedeapmi gáibida guhkesáigái plánema, gelbbolašvuođa loktema ja eambbo bálddalastima. Dán barggus lea guoskevaš fylkkaid turistaorganisašuvnnain stuorra ovddasvástádus. Maiddái čielga ovdehussan lea ahte sámiin alddineaset lea dáhttu turismadoaimmaid nannet. Dákkár vuolggasadji sáhttá addit guoddinnávccalaš turismma dáidda guovlluide mii ii leat áittan lundui iige sámi kultuvrii.

Boksa 14.27 Turisma sámi eavttuid alde

Lea lassáneamen turisttaid lohku, geat háliidit oahppat dovdat báikkálašservodagaid iešlá-giid, historjjá ja ksultuvrra. Mátkeeallinealáhus galgá veahkkin bargat kulturmuittuid suodjaleamis. Buvttagárgedeamis, informa-šuvnnas ja sámi kultuvrra márkanfievrrideamis galgá gielalaš hápmi leat dakkár maid sámit ieža dovddastit leat iežaset. Lea deaŧalaš ovdandivvut sámi kultuvrra sámi eavttuid vuođul mas lea buigavuohta, álgosašvuohta, ja stivrejupmi ja indu báikkálaš, guovlluguovdasaš ja riikkagottálaš dási sámi birrasiin. Kultuvrras mii gaskkustuvvo galgá leat buigavuohta ja buorredohkálašvuohta mii áimmahušša etihkalaš dási ja lea oktiisoahpavaš, iige leat norddasteaddji sámi árvvuid, norpmaid ja vieruid ektui. Dárbbašuvvo hukset kultuvrralaš gelbbolašvuođa ja báikkálaš máhtu mii dáid beliid vuhtiiváldá.

15 Areálahálddaheapmi guovlluin gos sámit ásset

Dasgo areála- ja luondduvalljodatvárit leat ráddjejuvvon resurssat main lea vuđolaš servodatlaš mearkkašupmi, de lea dárbbašlaš guhkesáiggi vuollái plánet ja hálddahit dáid. Areálageava-heapmi, mii mearriduvvo oktan riekteváikkuhusaiguin gielddalaš plánemis, šaddá mearrideaddjin dasa makkár huksen- ja ráhkadusdoaibmabijut, ja makkár doaibma, leat lobálaččat iešguđetlágan areálain. Gelbbolašvuohta dahkat plánamearrádusaid mat čatnet areálaháldema lea vuolggasajis biddjojuvvon gielddaide.

Dieđáhusas st.meld. nr. 29 (1996–97) Regional planlegging og arealpolitikk (st. dieđ. nr. 29 (1996–97) Guovlluguovdasaš plánen ja areálapolitihkka) nanne ee. čuovvovaš deasttaid mat galget áimmahuššojuvvot plánemis:

  • dearvvasvuohta, čálgu ja eallindilli

  • ekologalaš guoddinnávccalaš gárgedeapmi

  • biologalaš eatnatgeardáivuohta

  • vuoiŋŋasteapmi ja olgodaddan

  • dakkár joavkkuid dárbbut main lea erenoamáš areáladárbbut

Biologalaš eatnatgeardáivuođa deasta lea erenoa-mážit deattastuvvon. Biologalaš eatnatgeardáivuođa váfisteapmi dáhpáhuvvá areálaplánemis oppalaččat ja ee. dainna lágiin ahte ásahuvvojit sierranas suodjalusguovllut luonddugáhttenlága mielde. Eatnat suodjalousguovllut leat, dahje šaddet, ásahuvvot oassin goahccevuvddiid, álbmotlašmehciid ja eará stuorra suodjalusguovlluid riikkagottálaš plánain ja temáhtalaš suodjalusplánaid bokte. Golggotmánus 2000 lei su. 7,4 pst. nannánareálas suodjaluvvon luonddugáhttenlága mielde. Eatnat dálá ja plánejuvvon stuorra suodjalusguovllut leat Gaska- ja Davvi-Norggas ja guoskkahit sámi guovlluid, erenoamážit dakkáriid mat čatnasit boazodollui.

15.1 Plána- ja huksenláhka

Gielda- ja guovlodepartemeanta, Eanadoallodepartemeanta ja Birasgáhttendepartemeanta leat searválaga addán johtočállosa areálageavaheami ja huksendoaibmabijuid birra boazoguohtunguovlluin. Johtočálus válddaha gažaldagaid dan oktavuođas go boazodoalloberoštusat galget meannuduvvot plánen- ja huksenáššegieđahallamis plána- ja huksenlága vuođul. Johtočálus čilge maiddái boazodoallorievtti ja huksehusaid ja rusttegiid gieđahallama boazodoallolága vuođul.

Plána- ja huksenláhka lea deaŧalaš váikkuhangaskaoapmin go hábme ja organisere fysihkalaš birrasiid, ja áimmahuššan dihtii lagasbirrasa kvalitehtaid. Láhka láhča vuođu vuogádahkii mas galgá dahkkojuvvot ollislaš plánen stáhta, fylkkagielddaid ja gielddalaš doaimmaid bealis.

Gielddalaš plánemis sáhttá leat dettolaš mearkkašupmi sámi kultuvrra, ealáhusaid ja servodateallima luondduvuđđosa váfisteamis. Plánaproseassaid čielggasmahttin ja nana geatnegasvuohta plánaeiseválddiide ahte galget láhčit dili vai sámi organisašuvnnat ja sámi veahkadat besset leat mielde váikkuheamen, leat buori bohtosa deaŧalaš ovdehussan. Deaŧalaš lea maiddái gárgedit areálapolitihka mii váfista ahte sámi beroštusat fuolahuvvojit plánavuogádaga bokte.

Boahttevaš boazodollui lea mearrideaddji ovdehussan váfistit boazodoalloareálaid. Lassin dan suodjalussii mii boazodoallolágas addojuvvo, lea plánen plána- ja huksenlága vuođul buorre váikkuhangaskaoapmi man vuođul sáhttá árvvoštallat ja váfistit amaset árvvolaš guovllut geavahuvvot eará ulbmiliidda.

Galgá árvvoštallojuvvot mo, ja guđiin surggiin, sáhttá leat heivvolaš geavahit riikkapolitihkalaš njuolggadusaid, omd. areálaide, eanadagaide ja luondduburiide boazodoalloguovlluin ja sámi kultuvrra guovlluin. Riikkapolitihkalaš njuolggadusaid áigumuššan lea čielggadit ja konkretiseret riikkagottálaš juksanmeriid plánenbarggu sisdoalu ja áššemeannudeami hárrái. Gielda- ja guovlodepartemeanta áigu geavahit riikkapolitihkalaš njuolggadusaid gaskkustan dihtii sámi beroštusaid plánabarggus plána- ja huksenlága vuođul, vrd. § 17, 1. lađđasa. Bargu dahkkojuvvo ráđđálagaid Birasgáhttendepartemeanttain, Eanadoallodepartemeanttain ja Sámedikkiin, ja bálddalastojuvvo go ráđđehus čuovvola plánaláhkalávdegotti evttohusa.

Ráđđehus lea St. dieđ. nr. 31s (2000–2001) Kommune, fylke, stat – en bedre oppgavefordeling (Gielda, fylka, stáhta á buoret bargojuohku) evttohan iešguđet doaimmaid, maid ulbmil lea čohkket ja nannet guovlluguovdasaš ovddidanovddasvástádusa. Stuorradikki eanetlohku lea dorjon, ahte fylkkagieldii sirdojit doaimmat ja ovddasvástádus, maiguin gárgedit dan rolla ovdánahttin, vrd. Árv. S. Nr. 307 (2000–2001). Evttohuvvui earret eará sirdit fylkkagildii mearridanválddi vuostecealkagiin, mat bohtet gielddaid areálaplánaid vuostá. Stuorradiggi doarjjui evttohusa. Sámedikki vuostálastinvuoigatvuohta gielddaid areálaplánaid hárrái ii rievdaduvvo St. dieđ. nr. 31 čuovvumuššan. Ráđđehus bargá viidáseappot daid rámmaid ráhkademiin, mat čatnasit vuostecealkkaválddi sirdimii fylkkagildii, ja guorahallá dan olis maid Sámedikki rolla.

15.1.1 Plánaláhkalávdegoddi

Plánaláhkalávdegoddi bargá dan ala ahte plána- ja huksenláhka (PBL) šaddá buoret váikkuhangaskaoapmin mainna vuhtiiváldá biologalaš eatnatgeardáivuođa. Seammás lea dát deaŧalaš váikkuhangaskaoapmin luondduvuđđosa váfisteapmái, maiddái sámi beroštusaid luondduvuđđosii. Plánaláhkalávdegoddi lea jagis 2001 ovddidan iežas vuosttas raportta, NOU 2001: 7 «Bedre kommunal og regional planlegging etter plan- og bygningsloven» (Buoret gielddalaš ja guovlluguovdasaš plánen plána- ja huksenlága vuođul), mas sámi beroštusat leat válddahuvvon čuoggás 16.3.17.

Plánaláhkalávdegoddi galgá mandáhtas mielde árvvoštallat moanaid dettolaš gažaldagaid boazodoalu ektui. —ielggadeapmi evttoha ulbmilparagráfa viiddidit vai nammejahkii dadjá ahte láhka earret eará galgá fuolahit luonddubirrasa gáhttema oppalaččat, ja sámi kultuvrra ja ealáhusaid luondduvuđđosa. Lávdegoddi lea maiddái árvvoštallan ja hábmen vejolašvuođaid mo čielgaseabbundahkat ja rievdadit areálageavahuskategoriija «eanadoallo-, luonddu- ja olgodaddanguovllut», ulbmiliin ahte molsašuhttit dán areálageavahuskategoriija. Earret eará hábmejuvvo vejolašvuohta dasa ahte vásedin boazodoalloguovllut galget gielddaplána areálaoasis sáhttit váfistuvvot ovdamunni guovlluide gos lea máŋggageavahus. Viidáseappot lea lávdegoddi cuigen dárbbu buorebut bálddalastit boazodoallolága ja plána- ja huksenlága, ee. boazodoalu plánendárbbu ektui rastá gieldda- ja fylkkarájáid ja bálddalastit ealáhusa orohatplánaid ektui. Lávdegoddi bargá ain ovddasguvlui dáiguin gažaldagaiguin earret eará áigumušain ahte vásedin boazodoalloguovllut buorebut galget váfistuvvot areálaplánain. Lávdegotti bargu bistá jagi 2002 lohppii.

15.2 Riikkavárjalus ja boazodoallu

Boazodoallu gáibida stuorra areálaid. Go militeara ossodagat galget dohkkehahtti oahpahallama ja hárjehallama čađahit, de dárbbaša maiddái Riikkavárjalus hálddahit stuorra areálaid báhčin- ja hárjehallanšilljuide. Dain guovlluin gos goappaš dát areálagáibideaddji doaimma dáhpáhuvvet bálddalaga, sáhttet čuožžilit beroštusriiddut.

Riikkavárjalusa ulbmil lea váfistit boazodollui dohkkehahtti areálaid, seammás go Riikkavárjalus oažžu gokčojuvvot hárjehallandárbbu. Dát gáibida sakka buori máškitvuođa ja gulahallama Riikkavárjalusa ja boazodolliid gaskkas. Ovdamearkan lea Meavkki-Alitvári ášši, mas dán guovllu boazodoallit leat vuosttaldan Riikkavárjalusa plánaid čatnat oktii Meavkki ja Alitvári báhčinšiljuid. Nubbi eará ovdamearka leat hástalusat mat boazodoalus ja Riikkavárjalusas leat areálageavaheami hálddaheamis Hálkavári báhčinšiljus Finnmárkkus. Sihke Riikkavárjalussii ja boazodollui lea váldohástalussan atnit gálggaid ja dáhtu ja čájehit heivehanmuni ja doaladit gulahallama, ulbmiliin ahte garvit areálariidduid boahtteáiggis.

15.3 Ekologalaš guoddinnákca ja guohtunguorbadančuolbma

Ekologalaš guoddinákca ovdeha guohtunvuđđosa hálddaheami nu ahte guohtundássedeaddu váfistuvvo guhkes áiggi vuollái. Dát mearkkaša ahte boazolohku ferte heivehuvvot guovllu guohtunpotensiálii. Finnmárkku jeagelguohtunvalljodagat leat mannan negatiiva guvlui ja nu váddudahttán ealáhusa rámmaeavttuid.

Go šiehtadallojuvvui boazodoallošiehtadus šiehtadusjahkái 2000/2001, sohpe šiehtadusoasálaččat ahte boazolohkomuddenbargui guoski dilálašvuođat galget čuovvoluvvot reguleremiiguin mat vuođđuduvvojit boazodoallolága láhkavuđđosa ala. Boazodoallohálddahus lea bargamin čielggadanproseassain mii addá Boazodoallostivrii vuđđosa mearridit orohagaid rámmaeavttuid Oarje-Finnmárkku boazoorohagas jagi 2001 mielde ja Nuorta-Finnmárkkus jagis 2002. Dasto galget orohagaid doalloovttadagat soahpat boazolohkojuohkima doalloovttadagaid gaskkas. Juos orohagat eai boađe ovttaoaivilii juohkima hárrái, dahká Guovllustivra mearrádusa áššis. Eará deaŧalaš bealit mat addet oadjebas rámmaeavttuid, lea mearridit ja doaladit guohtunáiggiid ja oktasašorohagaid (giđđa/čakča ja dálveguohtumiid) orohatjuohkima. Dát jáhkkimis leat čađahuvvon jagi 2002 njukčamánu loahpas. Dát doaibmabijut doaivvu mielde veahkehit dan guvlui ahte Finnmárkku boazodoallu fas olaha ekologalaš guoddinnávccalaš málle.

15.4 —ázádagaid hálddaheapmi

Oljo- ja energiijadepartemeanta ovddasvástádusduovdaga doaibmabijut mearkkašit dávjá sisabahkkemiid mat váikkuhit sakka servodatlaččat. Dan oktavuođas álggahuvvojit viiddis plánemat mas dahkkojuvvojit váikkuhusčielggadeamit mat galget áimmahuššat buotlágan beroštusaid. Sámi beroštusat čielggaduvvojit dán lágan plánema bokte.

—ázádatdoaibmabijuid oktavuođas fuolahuvvojit sámi beroštusat dohkkehahtti láhkái konsešuvdnagieđahallama bokte. Sámi beroštusat adnojuvvjoit oppalaš beroštussan mat sáhttet bohciidahttit konsešuvdnageatnegasvuođa ja deattastuvvojit dalle go mearriduvvo galgágo addojuvvot konsešuvdna. Go addojuvvo konsešuvdna čázádatásahallamiidda, sáhttá biddjojuvvot eaktun ásahit boazodoallofoandda mii ovddida guoskevaš guovllu boazodoalu. Dasa lassin bargojuvvo dan ala ahte konsešuvdnagieđahallama bokte geahččala garvit sámi kultuvrra ja ealáhusvuđđosa vaháguvvamis nu guhkás go dán lea vejolaš ja ulbmillaš dahkat.

Gaskavuohta luondduhálddaheami ja sámi beroštusaid ja vuoigatvuođaid gaskkas galgá maiddái árvvoštallojuvvot dárkileappot dan barggu oktavuođas mii dahkkojuvvo čuovvolemiin Sámi vuoigatvuođalávdegotti nuppi oasseárvalusa (NOU 1997: 4).

Luondduhálddahandirektoráhtta (Direktoratet for naturforvaltning) lea buktán ođđa njuolggadusaid doaimmahit «Samlet plan for vassdrag» (—ázádagaid čoahkkeplána) dassážii go čázádaterohallan lea čađahuvvon ođđa nuolggadusaid vuođul. Dáin daddjojuvvo ee. ahte go gieđahallá áššiid main lea sáhka sirdit čázádatprojeavttaid kategoriijas II kategoriijii I, danne go báikkálaš vuosttaldeapmi lea nohkan, galget boazodoalloberoštusat ja eará sámi beroštusat gulaskuddamis vuhtiiváldojuvvot erenoamážit. Go sirdojuvvo kategoriijii I, de mearkkaša dát ahte projeavtta galgá konsešuvdnagieđahallat.

St.meld. nr. 37 (2000–2001) Om vasskrafta og kraftbalansen (st. dieđ. nr. 37 (2000–2001) —áhcefámu ja fápmodássedeattu birra) oktavuođas válljii ráđđehus rávvet Statkraft SF ahte heaittihit čázádatprojeavttaid Báidaris (Beiarn), Bjøllogas ja Melfjordas. Stuorradiggi lea mieđáhusa addán ráđđehusa neavvagii, gč. Innst. S. nr. 263 (2000–2001).

15.5 Doaibmabijut

  • Ráđđehus áigu geavahit riikkapolitihkalaš njuolggadusaid áimmahuššat sámi beroštusaid plánemis.

  • Plánaláhkalávdegoddi lea bidjan vuđđosa eanadoallo-, luonddu- ja olgodaddanguovlluid areálageavahuskategoriija molsašuhttimii (nuanseremii), ja áigu bargat viidáseappot dáiguin gažaldagaiguin dainna ulbmiliin ahte boazodoalu vásedin guovllut álkibut sáhttet váfistuvvot areálaplánain.

  • Sámi kultuvrra ja ealáhusa luondduvuođus galgá leat deaŧalaš ulbmil plánemis.

  • Ráđđehus áigu doarjut ahte fylkkaplána galgá eambbo geatnegahtti vuogi mielde adnojuvvot boazodoalu hárrái, ee. danne go boazodoallu eanaš doaibmá moanaid gielddaid badjel.

Juolgenohta

1.

buohtastahtti = komparatiiva

2.

muddu = fása

3.

jorgalahttit = kanaliseret mudden = reguleren; muddet = reguleret

4.

avádat = sona

5.

smávvamahtosaš = smávvaskála

6.

sajustit = lokaliseret; sajusteapmi = lokaliseren

7.

juohkášupmi = distribušuvdna, biđgen, gilvin

"Áššemeannudeapmái/ovdasiidui"