St.dieđ. nr. 55 (2000-2001)

Sámepolitihka birra

Sisdollui

Oassi 1
Dálá sámepolitihka duogáš

1 Láidehus ja oktiigeassu

Ráđđehus bidjá dákko bokte ovdan stuorradiggedieđáhusa sámepolitihka birra. Stuorradiggi mearridii sámelága (Láhka geassemánu 12. 1987 nr. 56 Sámedikki ja eará sámi vuoigatvuođaid hárrái) mearrádusa oktavuođas ahte «Ráđđehus ovdanbidjá doaisttážii Stuorradiggái jahkásaš stuorradiggedieđáhusa Sámedikki doaimma birra. Oktii juoh­ke stuorradiggeáigodagas ovdanbiddjojuvvo dieđáhus doaibmabijuid birra mat dahkkojuvvojit sámiid giela, kultuvrra ja servodateallima váfisteami dihtii.» Dát lea goalmmát dákkár lágan dieđáhus. Guokte ovddit dieđáhusa norgalaš sámepolitihka birra biddjojuvvojedje ovdan 1993 (st. dieđ. nr. 52 (1992–93) ja 1997 (st. dieđ. nr. 1996–97)). Lassedieđáhus biddjojuvvui ovdan 1998 (st. dieđ. nr. 18 (1997–98)).

Dán dieđáhusas háliida ráđđehus hábmet sámepolitihkalaš suorggi áigeguovdilis juksanmeriid, hástalusaid ja doaibmabijuid. Lassin háliida ráđđehus govvidit mo norgalaš sámepolitihkka lea gárgeduvvan njealji jagis mat leat gollan das rájes go ovddit stuorradiggedieđáhus biddjojuvvui ovdan. Vai dálá sámepolitihkka čatnašuvvá dihto oktavuhtii, de lea dárbbašlaš dieđáhusas addit sihke historjjálaš maŋásgeahčaldaga ja sámi kultuvrra rievttálaš vuđđosa oppalašgeahčaldaga. Muhtun fáttát mat leat máinnašuvvon ovddit stuorradiggedieđáhusain, eai geardduhuvvo dán dieđáhusas.

Sámedikki jahkedieđáhus 2000 doaimma birra lea biddjojuvvon dán stuorradiggedieđáhussii mielddusin.

1.1 Oktiigeassu ja váldoprinsihpat

Ráđđehus atná iežas sámepolitihka deaŧalaš vuođusin ahte Norgga stáhta álgovuolggalaččat vuođđuduvvui guovtti álbmoga – sámiid ja dážaid – eanaguovllu ala, ja ahte goappašiid álbmogis lea seamma vuoigatvuohta ja seamma gáibádus beassat gárgedit iežas kultuvrra ja giela. Dát prinsihpalaš ovttaárvosašvuohta lea nannejuvvon Vuođđolága §:s 110a.

Sámit leat eamiálbmot dasgo leat adnojuvvon álgoálgosažžan ja dasgo surggiidit álbmogiin mat ásse eatnamis dalle go dálá stáhtaráját mearriduvvojedje, vrd. ILO-soahpamušain nr. 169 eamiálbmogiid ja čearddalaš álbmogiid birra iešmearrideaddji stáhtain, art. 1.

Ráđđehusa vuođđoprinsihppa lea ahte kultuvrralaš máŋggadáfotvuohta riggudahttá servodaga, ja ahte Norga lea riika gos lea sadji, ja vejolašvuohta, kultuvrralaš máŋggadáfotvuhtii. Iešguđetlágan joavkkuid gaskaneas árvvusatnin lea deaŧalaš vai sihke stuorraservodat ja báikkálaš servodagat sáhttet doaibmat. Oktasaš árvun fertejit leat demokratiija, dásseárvu, ovttasvásttolaš­vuohta 12

Áiggiid guhkkodahkii lei virggálaš politihkka ahte sámi giella ja sámi kultuvra galggai jávkat. Dálá politihka ulbmilin ii leat addit sámiide sierrasajádaga, muhto njulget ovddeš dáruiduhttinpolitihka heajos váikkuhusaid, oažžut duođalaš ovttalágan gieđahallama ja vuosttaldit vealaheami.

1.2 Sámi ja dáža historjá – historjja momeanttat

Kapihtal 2 válddaha hui oanehaččat muhtun sámiid historjjá sárgosiid 800-logus dálá áigái. Dáža ja sámi álbmoga gaskavuođat áiggiid čađa leat vuosttažettiin deattuhuvvon. Dáruiduhttinpolitihkka mii čađahuvvui badjel 100 jagi sullii 1800-logu gaskka­muttu rájes, lea dan oktavuođas.

1.3 Sámepolitihka rievttálaš vuođus

Norgalaš eiseválddit leat sihke álbmotrievtti ja riikkagottálaš 3 rievtti bokte geatnegahttojuvvon láhčit dilálašvuođaid nu ahte sámi álbmotjoavku sáhttá váfistit 4 ja gárgedit 5 iežas giela, kultuvrra ja servodateallima. Ráđđehusa juksanmearrin lea ahte Norga galgá ollašuhttit riikkagottálaš ja riikkaidgaskasaš rievttálaš geatnegasvuođaidis sámi veahkadaga 6 hárrái. Riikkaidgaskasaš neavvut maidda Norga lea guorrasan čearddalaš veahádagaid 7 ja eamiálbmogiid hárrái, ja riikkagottálaš láhkamearrádusat main lea vásedin mearkkašupmi sámepolitihkkii, válddahuvvojit kapihttalis 3.

Eamiálbmogiid vuoigatvuođaid gelbbolašvuođaguovddáš, mii galgá leat Guovda­geainnus, ja Sis-Finnmárkku duopmostuollu mii biddjojuvvo Detnui, máinnašuvvo maiddái kapihttalis.

1.4 Sámedikki váldi ja iešmearrideami doaba

Sámedikki bargo- ja váldeduovdda 8 ja Sámediggái válddi ja dahkamušaid sirdima prinsihpat válddahuvvojit dieđáhusas. Dasto válddahuvvojit dahkamušat maid sáhttá leat áigeguovdil sirdit Sámediggái.

Ráđđehus áigu evttohit nuppástuhttit sámelága vai Sámediggái addojuvvo fápmudus ieš mearridit láhkaásahusa Sámedikki válggaid bajit ja prinsihpalaš njuolggadusaid birra. Dát gusto ovdamearkan njuolggadusaid válgabiirriid, mandáhttajuogu ja sámi jienastuslogus čuožžuma eavttuid birra.

Iešmearrideapmi lea doaba mii lea máŋga jagi leamaš guovdil riikkaidgaskasaš eamiálbmotdigaštallamis – ja maiddái sámepolitihka digaštallamis, earret eará Sámedikki deaŧalaš politihkalaš rámmaáššegirjjiin. ON:a olmmošvuoigatvuođakomitea lea maiddái bivdán Norgga raporteret sámiid dili birra iešmearrideami rievtti ektui. Sámedikki válddis ja iešmearrideami doahpagis ságaškuššojuvvo kapihttalis 4. Nannejuvvo ahte sámi iešmearrideami gárgedeapmi galgá dáhpáhuvvat riikkagottálaš rámmaráhkkanusa siskkabealde.

1.5 Sámedikki rolla stáhta, guovllu ja gieldda ektui

Sámediggi lea 1999 jahkedieđáhusastis bivdán ahte dikki rolla čielggaduvvo dárkileappot Sáme­dikki ja iešguđetlágan hálddahusdásiid ovddasvástádusgaskavuođa aiddostahttimiin. Sámediggi háliida ahte geahččaluvvojit ortnegat mo diggi galgá oassálastit fylkkaplánema bargui ja čađaheapmái. Sámediggi gáibida maiddái ahte gielddaid ja fylkkagielddaid ovddasvástádus sámi áššiin ferte meroštallojuvvot čielgaseappot.

Kapihtal 5 válddaha departemeantta ráđđádallan- ja ságaškuššanmekanismmaid, ja dahkamuš- ja ovddasvástádusjuogu sámepolitihkas ja Sámedikki gaskavuođa báikkálaš ja guovlluguovdasaš 9 stivrendássái.

Ráđđehus oaivvilda ahte lea dárbu čielggadit dáid gažaldagaid ja hábmet iešguđetlágan vugiid mo Sámedikki boahttevaš váldi/dahkamušat, ja eará almmolaš orgánaid ovddasvástádus sámi áššiin, sáhttet čielggaduvvot. Iešguđetlágan molssaeavttut šaddet ságaškuššojuvvot Sámedikkiin.

Ráđđehus oaivvilda ahte dárbbašuvvo eanet informašuvdna ja nevvodeapmi almmolaš orgánaid geatnegasvuođaid birra sámi veahkadaga hárrái. Ráđđehus háliida danne eanet guovdilastit informašuvnna earret eará olmmošvuoigatvuođamearrádusaid birra main lea mearkkašupmi eamiálbmogiidda.

1.6 Oarjelsámit, nuortasámit/goltásámit ja julevsámit

Earret davvisámiid, mii lea stuorámus sámi joavku, gávdnojit maiddái unnit joavkkut sámiid gaskkas Norggas. Sii leat oarjelsámit, nuortasámit/goltásámit ja julevsámit. Dáid joavkkuin lea iešguđet suopman mii lea osohahkii hui earalágan go davvisámegiella.

Ráđđehus atná vuođusin ahte sámi kultuvra ovddasta máŋggadáfotvuođa ja ipmirda ahte unnit sámi joavkkuid muhtun dárbbuid sáhttá dušše ovddaldastit sierradoaibmabijuid bokte, ovda­mearkka dihtii giela, kultuvrra ja oahpu hárrái. Eiseválddit deattuhit danne oarjelsámegiela, nuortasámegiela/goltásámegiela ja julevsámegiela seailluheami ja gárgedeami.

1.7 Giella

Kapihtal 7 siskkilda eiseválddiid riikkaidgaskasaš ja riikkagottálaš geatnegasvuođaid sámi giela seailluheami ja gárgedeami hárrái. Gieskat čađahuvvon iskkadeami sullii 25 000 olbmo leat sámegielagat, nappo áddejit sártnodeami sámegillii. Veaháš badjel bealli sis máhttet maiddái lohkat sámegiela. Dát máksá ahte badjel 10 000 sámegielaga eai máhte lohkat ja čállit sámegiela. Lohkan- ja čállinoahpaheapmi sidjiide geat máhttet hállat sámegillii lea okta hástalus. Nubbi eará lea giellaoahpahanfálaldat buohkaide sidjiide geain lea sámi duogáš ja eai máhte lohkat, čállit eaige hállat giela.

Ráđđehus atná dettolažžan váfistit sáme- ja dárogielagiidda ovttaárvosaš bálvalusaddima servodagas. Guorahallamat čájehit ahte sámelága giellanjuolggadusat eai čuovvoluvvo doarvái bures. Ráđđehus áigu čađahit informašuvdnadoaibmabijuid dáid giellanjuolggadusaid birra. Ruđaid hálddaheapmi, mat addojuvvojit árvvoštusruhtan gielddaide main leat liigegolut guovttegielatvuođa geažil, sirdojuvvo Sámediggái. Gielddaide ja fylkkagielddaide galgá addojuvvot buhtadeapmi guovttegielatvuođa goluid ovddas. Ráđđehus áigu fuolahit ahte báikenammaláhka čuovvoluvvo, maiddái guovlluin mat leat olggobealde sámi giela hálddahanguovllu.

Stáhtalaš etáhtat galget váldit atnui prográmmagálvvuid mat dahket sámi čálamearkačohkiid geavaheami vejolažžan. Ráđđehusa interneahttasiidduin, ODIN, galgá álggahuvvot sámi giellaválljenvejolašvuohta.

1.8 Informašuvdna ja miellaguottut

Eiseválddiin leat maiddái geatnegasvuođat, riik­kaidgaskasaš šiehtadusaid ja riikkagottálaš láhkamearrádusaid mielde, dieđihit stuorraservodahkii sámi kultuvrra birra. Vaikko vel oaidnu sámi kultuvrra hárrái lea guhkit áigge positiiva guvlui gárgeduvvan, de lea liikká dárbbašlaš čađahit sihke oanehisáigge- ja guhkesáiggedoaibmabijuid mat vuosttaldit ja váidudit árbejuvvon negatiiva miellaguottuid sámiide ja sámi kultuvrii. Dán oktavuođas leat informašuvdna, oahpahus ja diehtogárge­deapmi guovdilis oasit. Molsašuvvi dieđihanbargu sámi ja máŋggakultuvrrat dilálašvuođaid birra lea danne áibbas dárbbašlaš. Ráhkaduvvot šaddet oahpahusávdnasat, sihke vuođđoskuvllas ja joatkka­skuvllas, mat leat hábmejuvvon nu ahte mielddisbuktet gaskaneas árvvusatnima, gierdevašvuođa ja áddejumi álbmotjoavkkuid gaskii. Ráđđehus áigu leat mielde duvdimin dáhpáhusguovddážiid 10 /institušuvnnaid báikkálaš servodagain mat sámi giela ja kultuvrra oainnálmahttet, gaskkustit ja doaimmahit.

1.9 Sámi mánáid ja nuoraid bajásšaddaneavttut

Sámi mánát ja nuorat eai leat ovttalágáš joavku, eai ássanbáikki eaige dovddiidusduogáža dáfus. Sámi mánáid ja nuoraid mánáid- ja nuoraidpolitihka hábmema ja čuovvoleami juksanmearrin ferte leat ráhkadit bajásšaddanbirrasiid mánáide gos sámi ja dáža kultuvrras nu guhkás go vejolaš lea okta árvu ja gos dat adnojuvvojit ovttaárvosažžan. Ráđđehus áigu váfistit ahte Mánáidáittardeaddji oažžu sámi giela ja kultuvrra gelbbolašvuođa.

Mánáid- ja bearašdepartemeanta ja Sámediggi áigot 2001 mielde olggosaddit gihppaga mii čájeha oppalašgeahčaldaga iešguđetlágan fálaldagaid hárrái sámi mánáide ja nuoraide.

Sámi mánáidgárddiid lohku lea lassánan sakka maŋimuš jagiid. Statistihkalaš čuvgehusat sámi mánáidgárddiid birra dárbbašuvvojit. Mánáid- ja bearašdepartemeanta áigu, ovttasbarggus Sáme­dikkiin, árvvoštallat vejolaš guorahallama sámi váhnemiid mánáidgárdedárbbu birra. Hástalussan lea váfistit sámi giellagelbbolaš bargiid bestema 11 mánáigárddiide. Ráđđehus áigu danne čielggadit mánáidgárdesuorggi lasse- ja joatkkaoahppodoaibmabijuid. Sámi mánáidgárddit dárbbašit informašuvnna, nevvodeami ja dovddiiduslonohallama 12 .

Ain lea dárbu nannet gelbbolašvuođa ja ovttaiduhttit sámi perspektiivva mánáidsuodjalussii. Mánáid- ja bearašdepartemeanta áigu fuolahit ahte bajásčuvgehusávdnasat fuolaheaddji- ja bajásgeassirolla birra jorgaluvvojit váhnemiidda ja dearvvasdivššahagaid atnui.

1.10 Oahppu

Skuvllas lea deaŧalaš rolla barggadettiin nannet ja gárgedit sámi kultuvrra ja servodateallima. Duođalaš dásseárvvu deastta hárrái lea deaŧalaš ahte sámi ohppiid oahpaheapmi dáhpáhuvvá oktasašskuvlla rámmaid siskkabealde. Doaibmi guovttegielatvuohta ja guovttekultuvrrat gelbbolašvuohta lea ovdehussan dasa ahte sámit sáhttet árjjálaččat oassálastit servodahkii. Sámi ohp­piide lea deaŧalaš ahte sin oahppu dáhpáhuvvá nu ahte oktasaš vuđđosa alde eai sáhte ohppiid dohkálašvuođat eahpiduvvot norgalaš servodagas.

Sámi oahppaneavvogárgedeapmi galgá siskkildit mánáidgárddiid, vuođđoskuvlla, joatkkaskuvlla ja erenoamášpedagogalaš oahppaneavvuid. Girko-, oahppo- ja dutkandepartemeanta oažžu gelbbolaš almmolaš institušuvnna stivret skuvlalágádusa IKT:a vuoruheami sámi oahpaheamis.

Sámi oahppaplánadagus 10-jagi vuođđoskuvlla várás ásahuvvui 1997 (O97). Báikkálaš barggu nevvodangihpa O97 Sámi – Searvevuohta ja heiveheapmi várás gárvána Oahppanguovddážis 2001 mielde. Sámi allaskuvla lea ožžon bargun árvvoštallat O97 ásaheami. Raporta gárvána 2003.

Ráđđehus áigu árvvoštallat doaibmabijuid mat nannejit sámi joatkkaskuvllaid boahtteáiggi. Váldojuksanemearri lea bisuhit ja gárgedit skuvllaid fágalaš gelbbolašvuođa ja váfistit dohkálaš veahkkevárreávkkástallama áiggi vuollái.

Ráđđehus háliida dahkat govdes guorahallama sámi oahpu ja dutkama hárrái, sihke Sámi allaskuvllas ja eará institušuvnnain iešguđet dásis. Girko-, oahppo- ja dutkandepartemeanta máhccá Stuorradiggái dáinna dárkileappot heivvolaš hámis.

Gažaldagat sámi oahpaheaddjeoahpu birra ja dat mat leat evttohuvvon NA— 2000: 3, gieđahallojuvvojit sierra kapihttalis oahpaheaddjeoahppodieđáhusas 2002. 2002 rájes oažžu Stáhta oahppokantuvra Davvi-Trøndelágas guokte lohkanvirggi juohke jagi mat juolluduvvojit oahpaheddjiide geat váldet oarjelsámegiela joatkkaoahpu ja ožžot čatnanáiggi skuvllain main oahpahuvvo oarjelsámegiella.

Ráđđehus áigu veahkehit ain DjO-árjjaide 13 dán suorggis, erenoamážit dasa mii gusto sámi servodatdilálašvuođaide ođđa áiggis, miellaguottuide sámiide ja sámi kultuvrii, ja sámi gillii ja informašuvdnii. Bestenbargu sámi dutkamii jotkojuvvo.

1.11 Dearvvasvuođa- ja sosiálasuorgi

Ráđđehusa juksanmearrin lea ahte buohkaide galget leat dásseárvosaš dearvvasvuođa- ja sosiálabálvalusat beroškeahttá gielalaš ja kultuvrralaš duogážis. Dát ovdeha árjjálaš politihka sámegielalaš ja kultuvrralaš perspektiivva laktima hárrái bálvalusaide.

Sosiála- ja dearvvasvuođadepartemeanta lea 1997 rájes juohkán ruđaid NOU 1995: 6 Samisk helse- og sosialplan (Sámi dearvvasvuođa- ja sosiálaplána) čuovvoleapmái. Ruđat geavahuvvojit eanaš gárgedandoaibmabijuide maid ulbmilin lea heivehit bálvalusfálaldagaid sámi geavaheddjiid dárbbuide, bargiide oahpahit sámi giela ja kulturáddejumi, ja dulkabálvalussii. 2001 álggahuvvo sámi dearvvasvuođadutkama guovddáš Kárášjohkii. Guovddáš čadnojuvvo Romssa universitehttii. [Ráđđehus mearridii geassemánus 2001 Norgga sámi veahkadaga dearvvasvuođa- ja sosiálabálvalusaide doaibmaplána.]

Ráđđehus bivdá Sámedikki nammadit sámi dearvvasvuođagažaldagaid ráđi. Ráđđi galgá buktit cealkámušaid dearvvasvuođagažaldagaid birra oppalaččat ja addit ráđiid guovlluguovdasaš dearvvasvuođalágádusaide sin plánabarggu hárrái. Sámedikki hálddahus nannejuvvo ovttain bissovaš virggiin mii galgá bargat dearvvasvuođa- ja sosiálaáššiiguin.

1.12 Kultuvra ja girku

Ráđđehusa prinsihppan lea ahte dálá sámi kulturviesuide galgá váfistuvvot duhtadahtti doaibmaruhtadeapmi ovdal go ođđa investeremat dahkkojuvvojit. Kultuvradepartemeanta áigu ráhkadit riikkagottálaš kulturviesuid ja jahkeduhátbáikkiid investerenplána mii biddjojuvvo ovdan Stuorradiggái 2002.

Áigumuššan lea gárgedit sámi arkiiva-, informašuvdna- ja dokumentašuvdnaguovddáža man vuolggasadjin lea dálá Sámi Arkiiva.

Norgalaš filbmainstituhtta lea 2000 rájes álggahan bissovaš doarjjaortnega sámi filbmabuvttadeapmái.

Sámi girkoeallin galgá leat lunddolaš ja ovttaiduhttojuvvon oassi Norgga girkoeallimis muđui. Biibbalteavsttaid ja eará ávdnasiid jorgalanbargu sámegillii lea deaŧalaš veahkkin dán juksanmeari ollašuhttimii. Seamma gusto girku liturgiijaid heivehanbargui sámi gillii ja musihkkii, erenoamážit julev- ja oarjelsámi guovlluin. Sámegiela oahpaheapmi girkolaš oahpus lea deaŧalaš árjasuorgi báhpasuohkaniin mat leat sámi giellalága hálddahanguovllus.

1.13 Biras-, ealáhus- ja boaittobealpolitihka bajit prinsihpat

Ráđđehus háliida ain veahkehit ealáhuseallima ođasmahttit ja nuppástuhttit, maiddái guovlluin gos ásset sámit. Ealáhuspolitihka juksanmearri lea dahkat norgalaš ealáhuseallima árvoloktennávccaid nu stuorisin go vejolaš. Dat gáibida maiddái ahte almmolaš árjjat, sihke riikkagottálaš ja guovlluguovdasaš ja báikkálaš dásis, biddjojuvvojit gárgedit gilvonávccalaš ja gánnáhahtti fitnodagaid ja ealáhusaid main leat buorit árvoloktenveajut. Gánnáhahtti ja gilvonávccalaš ealáhuseallin lea mearrideaddjin ássamii ja eallinfámolaš servodagaid gárgedeapmái boaittobealeguovlluin. Deaŧalaš lea gárgedit ealáhuspolitihka mii lea heivehuvvon sámi ássanguovlluide, earret eará danne go árbevirolaš sámi ealáhusat ja sámi kultuvra sakka leat čatnašuvvan boaittobealguovlluide. Sámediggi lea, ja galgá leat, sámi ássanguovlluid biras-, ealáhus- ja boaittobealpolitihka deaŧalaš oassádalli 14 ja vuođusháhkki 15 .

Ráđđehus áigu veahkehit bidjat doibmii pro­jeavttaid mat galget kártet árbevirolaš dieđu ja máhtu luonddu, ekologiija ja geavahanvugiid birra.

1.14 Ealáhusgárgedeapmi ja eallindilit guovlluin gos lea sámi veahkadat

Árbevirolaččat lea sámi guovlluin leamaš ealáhusdoaibma mii lea vuođđuduvvan vuođđobuvttadeapmái (guolásteapmái, meahcásteapmái, boazodollui ja eanadollui). Valljodatvárredilli ja deatta luondduvuđđosii dahket mearkkašahtti hástalusaid vuođđubuvttadeapmái.

Dárbu lea gárgedit molssaevttolaš ealáhusvugiid, váfistit barggahusa ja ássama sámi guovlluin, ja bisuhit ja gárgedit ealli sámi giela ja kultuvrra.

Boazodoallu mearkkaša olu sámi ássama, kultuvrra ja giela seailluheapmái ja gárgedeapmái. Boazodoalus leat stuorra hástalusat sihke boraspiriid, guohtunvuđđosa, areálasisabahkkemiid ja maŋásmanni ekonomiija hárrái. Ráđđehus áigu čuovvolit Finnmárkku guohtunvalljodatváriid juogadeami vai boazodoalloorohagaide váfistuvvo buoret dássedeaddu áigodatguohtumiid gaskkas. Stáhta luonddubearráigeahču aiddoálggahuvvon bivdojoavku galgá, go leat stuorra boazomasut, sáhttit biddjojuvvot vahátelliid goddit vai šaddá nu bevttolaš ja mearrediđolaš bivdu go vejolaš. Ráđđehus attii 2001 Stuorradiggái viiddiduvvon bajásčuvgehusa boazodoalu dálá dilis stuorradiggeproposišuvnnas dán jagáš boazodoallošiehtadusa birra. Stáhtalaš lávdegoddi man dahkamuššan lea guorahallat boazodoallolága ja mearrádusaid mat gustojit boazodoalu stivremii ja hálddaheapmái ja ealáhusa siskkáldaš dilálašvuođaid ásahallamii 16 , attii árvalusas njukčamánu 15. 2001. Ráđđehus áigu bidjat ovdan NA—:a dán guorahallama birra 2001.

Guolásteapmi, dávjá lotnolassii eará ealáhusaiguin, lea guovdilis oassi sámi kultuvrras. Ráđđehus háliida ahte vuoigatvuođat, ja vejolašvuođat, ealihit iežas guolástemiin – vejolaččat lotnolassii eará ealáhusaiguin – váfistuvvojit. Ráđđehus háliida ahte guolástusaid rámma­eavttut galget addit vuđđosa elešis báikkálaš servodagaide. Dát gusto maiddái guolásteapmái sámi ássanguovlluin. Sámi guolástuslávdegotti (Gregussenlávdegotti) árvalus lea leamaš gulaskuddamis ja lea dál Guolástusdepartemeantta gieđahallamis. Sámedikki álgaga mielde lea ráđđehus gulahallamin Sámedikkiin galgetgo geahččaluvvot riikkagottálaš hálddahanortnegat mat leat báikkálaččat heivehuvvon vai fitnašuvvá positiiva ja dássidis ealáhusgárgedeapmi sámi riddo- ja vuotnaguovlluide. Vuoigatvuođalaččat ja báikkálaš servodagat ožžot stuorát ovddasvástádusa luossabivddu hálddaheamis, seammás go Sámediggi váldojuvvo mielde luossahálddaheapmái daid guovlluin gos lea sámi ássan.

Buvttadahkkit 17 nugo dálkkádat, valljodatvárre- ja areálavuođus, ja árbevierru ja geográfalaš sajusteapmi, leat dahkan ahte lotnolasealáhusain lea stuo-rát rolla sámi ássanguovlluin go eanaš dáža ássanguovlluin. Ráđđehus áigu bargat dan ala ahte lotnolasealáhusaid rámmaeavttut heivehuvvojit sámi dárbbuide ja ahte ain galget dilálašvuođat láhččojuvvot lotnolasdoaluide guovlluide gos lea sámi veahkadat. Doarjja lotnolasealáhusaide, ja dáid gárgedeapmi, berre leat Sámi ovddidan­foandda vásedin ovddasvástádus. Ráđđehus háliida atnit deastta eanadoalus sámi guovlluid lotnolas­ealáhussan, dasgo eanadoallu lea hui mávssolaš daid guovlluin.

Ráđđehus áigu guorahallat minerálaláhkamearrádusaid ja sámi vuoigatvuođaid ođđa minerálalága evttohusa árvvoštaladettiin (Ot. prp. nr. 35 (1998–99) Om lov om erverv av og drift av mineralressurser (od. prp. nr. 35 (1998–99) Lága birra minerálavalljodatváriid háhkama ja doaimma hárrái).

Ráđđehus atná ahte sámi guovlluid mátkeeallinealáhusas lea mearkkašahtti vejolašvuođat ovdánit ja gárgeduvvat. Sámi mátkeeallin ferte hábmejuvvot báikkálaš servodagaid eavttuid ja báikegottiid ovdehusaid mielde. Seammás lea deaŧalaš ahte almmolaš árjjat veahkehit láhčit mátkeeallin­ealáhusaide lasihuvvon árvoloktema ja gánnáhahttivuođa, prinsihpaid mielde mat leat adnojuvvon vuođđun st.meld. nr. 15 (1999–2000) Lønnsomme og konkurransedyktige reiselivsnæringer (Gánnáhahtti ja gilvonávccalaš mátkeeallinealáhusat).

Ráđđehus dáhttu ahte buohkat galget sáhttit oassálastit diehtoservodahkii. Dát oaivvilda ahte sámi guovlluin galgá maiddái leat beassanvuohta govdabáddekommunikašuvdnii.

Ráđđehus lea plánemin sámi huksenvieruid ovddeš barggu čuovvoleami 2002–2003, ee. davvi-skandinavialaš ovttasbargun mas maiddái sámit oarjelsámeguovllus berrejit leat mielde.

1.15 Areálahálddaheapmi guovlluin gossámit ásset

Plánaproseassaid čielggasmahttin ja čavges geatnegasvuohta plánaeiseválddiide láhčit dilálašvuođaid sámi orgánaide ja organisašuvnnaid ja sámi veahkadaga oassálastimii leat sámi kultuvrra, ealáhusaid ja servodateallima luondduvuđđosa váfisteami deaŧalaš ovdehusat. Maiddái lea deaŧalaš gárgedit bajit sámi biras- ja areálapolitihka vuolásguvlui plánavuogádagas. Ráđđehus áigu láhčit dilálašvuođaid nu ahte Sámediggi oažžu eanet ovddahas saji areálaplánaproseassaide.

Plánaláhkalávdegotti vuosttas raporttas, NOU 2001: 7, «Bedre kommunal og regional planlegging etter plan- og bygningsloven» (Buoret gielddalaš ja guovlluguovdasaš plánen plána- ja huksenlága mielde), lea areálageavahankategoriija eanadoallo-, luonddu- ja olgodaddanguovllut čielggaduvvon nu ahte boazodoalu vásedin guovllut sáhttet váfistuvvot láhkanannema bokte. Sámi kultuvrra ja ealáhusa luondduvuođus galgá leat plánema deaŧalaš ulbmilin.

Ráđđehus áiggošii ráhkadit riikkapolitihkalaš njuolggadusaid vai gaskkustuvvojit sámi beroštusat plánabarggus plána- ja huksenlága mielde. Sámediggái bajásčuvgejuvvo barggu birra ja Sámediggi galgá beassat oassálastit.

Guovlluin gos boazodoallu ja militearalaš doaimmat leat bálddalaga, berre ráđđehusa oaivila mielde dáidu ja dáhttu čájehit máškitvuođa ja bisuhit gulahallama leat váldohástalussan goappašiid áššeoasálažžii vai areálariiddut eastaduvvojit.

1.16 Davviriikkalaš ja riikkaidgaskasaš ovttasbargu

Ovttasbargu riikkarájáid rastá lea erenoamáš deaŧalaš sámiide, dasgo sii ásset njealji stáhtas. Deaŧalaš lea ahte Sámedikki váikkuhanfápmu ja gelbbolašvuohta geavahuvvo davviriikkalaš ja riikkaidgaskasaš oktavuođain. Ráđđehus atná dettolažžan ahte riikkaidgaskasaš eamiál­bmotgažaldagat ságaškuššojuvvojit ráđđehusa ja eamiálbmotovddasteddjiid lagas ovttasdoaibmamis. Norgga miellaguottut riikkaidgaskasaš eamiálbmotgažaldagaide fertejit hábmejuvvot lagas ovttasbarggus Sámedikkiin. Sakka dettolažžan adnojuvvo ahte Sámediggi, mađe mielde lea vejolaš, galgá ovddastuvvot riikkaidgaskasaš oktavuođain gos eamiálbmotgažaldagat loktejuvvojit áššin. Ráđđehus áigu, ovttasráđiid Sámedikkiin, ráhkadit meannudanvugiid 18 ja hámádagaid 19 ráđđádallamiidda riikkaidgaskasaš eamiálbmotbarggu dihtii ON:s ja ILO:s. Olgoriikkadeparte­meantta bargojoavku galgá, ovttasbarggus Sámedikkiin, ráhkadit dárbbašlaš hámádagaid ja dagaldusaid 20 Sámedikki ja Olgoriikkadepartemeantta ovttasbargui.

1.17 Sámepolitihka bálddalastin

Ráđđehus háliida čađahit bálddalastojuvvon 21 ja njuolgguslaš 22 sámepolitihka. Stáhtalaš sámepolitihkka sámiid hárrái galgá nu olu go vejolaš vuođđuduvvat sámiid iežaset eavttuide. Ráđđehus áigu álggahit jeavddalaš čoahkkimiid politihkalaš ja hálddahuslaš dásis guoskevaš departemeanttaid ja Sámedikki gaskii. Ráđđehus áigu ráhkadit oaivadusa departemeanttaide sámi áššiid barggu várás. Nevvodeami juksanmearrin lea váfistit ahte adnojuvvo deasta sámi beroštusain guovddášhálddahusa politihkkahábmemis ja áššegieđahallamis. Ráđđehusa sámi áššiid bálddalastin galgá árvvoštallojuvvot.

2 Sámi ja dáža historjá – historjjálaš momeanttat

2.1 Historjjálaš geahčastat guovtti álbmogii

Sámedikki rahpamis 1997 celkkii gonagas Harald V ahte Norgga stáhta lea vuođđuduvvon guovtti álbmoga eatnamiid ala – sámiid ja dážaid eatnamiid ala. Son maiddái ánui ándagassii dan ovddas mo stáhta áiggiid čađa lea meannudan sámiiguin:

«Norgga stáhta lea vuođđuduvvon guovtti álbmoga oktasaš eanaguovllu ala – dážaid ja sámiid. Sámi historjá lea čavgadit bárgiduvvon oktii dáža historjjáin. Mii fertet dál šállošit dan vearrivuođa maid Norgga stáhta ovdal lea dahkan sámi álbmogii garra dáruiduhttinpolitihka bokte.»

Makkár duođalašvuođat leat gonagasa dadjamiid duohken? Maid oaivvilda doahpagiin oktasaš eanaguovlu 23 , ja manne anii gonagas dárbbašlažžan šállošit meannudanvuogi mii lea geavahuvvon sámiid vuostá?

Dán oanehis historjjálaš láidehusas deattuhuvvojit dáža ja sámi álbmoga gaskavuođat áiggiid čađa. Goas mearriduvvojedje ráját, mat guske maiddái sámi geavahan- ja ássanguovlluide? Makkár hámolaš 24 mekanismmat leat ovdal gávdnon sámiid kultuvrralaš ja ávnnaslaš vuoigatvuođaid váfisteami hárrái? Guovddáš gažaldat lea maid guđe cuohkit ledje vuođđun dasa ahte stáhta eiseválddit birrasiid 1800-logu gaskkamuttus hábmegođii politihka man ulbmil lei ahte sámi kultuvra galggai jávkat, ja dáruiduhttin galggai čađahuvvot.

2.2 Riidu sámiid guovlluid alde – sámit šaddet stáhtaid oktasaš riikkavulosažžan

Go geahčada sámiid oktavuođaid davviriikkalaš stáhtaiguin (ja Ruošša stáhtain), de lea deaŧalaš historjjálaš vuolggasadji ahte oasit dálá stáhtaid eanaguovlluin leat leamaš sámi ássanguovllut áigá ovdal go stáhtat ja riikkaráját ásahuvvojedje.

Álgoálgosaš sámi ássanguovlu lei Gaska-Skandinavias davásguvlui, gitta Jiekŋameara gáttiid rádjái. Dálá Suopma lei maiddái sámi ássanguovlun, nuorttas Ladoga-jávrri rádjái, ja das Vilgesmeara orjješ-lulágeahčái, ja vel olles Guoládatnjárga. Sámit ledje guhká ráđđejeaddjin dán stuorra guovl­lus, mas ledje unnán ássit, ja leat ain eanetlogus vissis guovlluin. Eurohpalaš girjjálašvuohta, mii lea čállojuvvon min áigerehkega vuosttas duhátjagis, sisdoallá muhtun čállosiid sámiid birra. Erenoamážit deattuhuvvo ahte sámi álbmot lei bivdoálbmot, ja diehtu sámiid čuoigančehppodagas.

Vuosttas autenttalaš čálus sámiid birra, ja Skandinavia birra, lea čállojuvvon 800-logu loahpas. Dalle borjjastii Davvi-Norgga oaivámuš Ottar – gii oaivvildii iežas davimus ássi dážan – Romssa guovl­lus gitta Vilgesmeara gáttiide. Davvi-Romssa, ­Finnmárkku ja Guoládaga gáttiin deaivvai son dušše sámi fuođđo-, guolle- ja loddebivdiid. Son deaivvai eará álbmogiid easkka Vilgesmeara gáttiin. Iežas mátkemuitalusas, maid son attii eŋgelas gonagassii Alfredii, muitalii Ottar maiddái ahte sámit ásse dážaid ássanguovlluid nuorttabealde, namalassii Skandinavia njárgga siseatnamiin.

Ottara mátkemuitalus at duođastit čielgasit ahte sámi kultuvra lei vuođđoduvvon fuođđo- ja guollebivdui – goit davimus sámi ássanguovlluin. Bivdoboađus lei mávssolaš, ja davvinorgalaš oaivámušat huksejedje iežaset riggodagaid vuosttažettiin daiguin «vearrogálvvuiguin» maid sámit mákse sidjiide . Muhtun norgga historjádutkit leat geažidan ahte sámiid vearromáksima ja gávppašeami árvu lei nu stuoris ahte dat sáhttá maid leat ožžon mearkkašumi ođđa Norgga gonagasriikka dássemii ja sihkkarastimii, go dát válddii badjelasas vearuhandoaimma.

Sámiid gálvvus lei earenoamáš alla árvu, ja gálvu jođihuvvui viidát Davviriikkaid rájáid olggobealde. Dát mielddisbuvttii ahte stáhtat gilvaledje gaskaneaset sihke vearrogáibideamis ja mearridanválddi hálddaheamis sámiid ja guovllu gos sii ásse.

Dán proseassas gehččojuvvojedje sámit muhtun muddui stáhtaid oktasaš riikkavulosažžan, earret eará bilaterála 25 šoahpamušaid bokte. Áššeoasálaččat sáhtte ovdamearkka dihtii soahpat ahte goappašagain galggai leat vearrogáibidanriekti, muhto dušše nubbi galggai doaimmahit girkolaš ja hálddahuslaš mearridanválddi. Ovdamearkka dihtii dahkkojuvvui Norgga ja Novgorod gaskkas ráfisoahpamuš 1326s, ja nu gohčoduvvon rádjamearrádus golbma-njeallje jagi maŋŋil. Dalle eai mearriduvvon duohta ráját, muhto baicca oktasaš hálddahanguovlu mii roavvát govččai Davvi-Romssa, Finnmárkku ja Guoládaga. Soahpamuša guovdilis oassi lei sámi vearromáksingeatnegasvuohta goappašiid stáhtii.

—uovvovaš čuohtejagiid mielddisbuvttii dát gilvu gaskal ruoššaid/gárjillaččaid, ruoŧŧilaččaid/láddelaččaid ja dážaid/dánskalaččaid máŋgii máŋggageardásaš vearromáksima ja geafahuvvama. Dynamihkka lei nu ahte geat gáibidedje sámi ássanguovllu osiid, oaivvildedje ahte sin eanagáibádusat nannejuvvojedje dađi mielde man stuorra vearuid nagadedje bearrat.

Boksa 2.1 Sámiid golmmageardásaš vearromáksingeatnegasvuohta

Peder Claussøn Friis, gii lei 1500-logu servodatárvvoštalli, imaštalai manne sámit gulle sihke Norgga, Ruoŧa ja Ruošša gonagasaid válddi vuollái, ja ahte lei vearromáksingeatnegasvuohta buot golmma gonagassii. Sámit ledje nu deaŧalaš vearromáksit ahte juos oktage gottii sápmelačča, de šattai máksit sáhku buot golmma gonagassii.

Dákkár máŋggageardásaš vearromáksingeatnegasvuohta ii lean dábálaš. Dan dihtii oaivvildii Claussøn Friis ahte dán golmmageardásaš vearromáksingeatnegasvuhtii fertejedje leat áibbas earenoamáš čilgehusat. Su čilgehus lei ahte ii lean oktage gonagas okto nákcen stivret sámiid, ja sivvan dasa lei sámiid noaidevuođačehppodat.

Dan dihtii ledje dalá gonagasat gártan searvat oktasaš lihttui, stivren dihtii sámiid. Ruoŧa gonagas lei, oktan iežas láddelaččaiguin veahkehan Norgga gonagasa. Ruoššabealde sáddejedje fas bjárpmalaččaid veahkkin. Árvvoštallojuvvui ahte dát álbmogat ledje seamma čeahpes noaiddit go sámit. Sámit vuoittáhalle easkka de go nie ledje čohkken fámuid.

Sus lea maiddái eará čilgehus sámiid golmmageardásaš vearromáksingeatnegasvuhtii. Sámit háliidedje ráfi ja soabalašvuođa ránnjáriikkaiguin, dahje nugo Pedar Claussøn Friis dadjá «… Fred og ingen Fiendskab af de nest omliggendis Land.» .

1500-logu álggus álggahuvvui eanet ekspansiiva 26 ruoŧa politihkka davás Jiekŋameara gátti guvlui. Birkkalaččaid boares vearrogáibidanvuoigatvuohta sámiid ektui biddjojuvvui de gonagasa válddi vuollái. Oassin dán politihka gárgedeamis celkkii Gustav Vasa jagis 1551 ahte sámit geat orro Jiekŋameara gátti mielde – «Vesterhavet» – ledje Ruoŧa riikkavulosaččat. Sis lei de vearromáksingeatnegasvuohta dušše fal sutnje, ja dan ovddas lohpidii suodjalit sihke sámiid ja sin opmodaga. Dát lasihii stáhtaidgaskasaš vuostálasvuođaid. Dilli čielggai goitge veahá jagis 1595. Dalle Ruošša attii Ruŧŧii vuoigatvuođa gáibidit vearu sámiin geat orro Várjjaga oarjjabealde.

1595 soahpamuša vuođul oaivvildii Ruoŧa gonagas ahte son lei nannen iežas vuoigatvuođaid Norgga davimus riddo- ja vuotnaguovlluin.

1600-logu álggogeahčen geahččaledje ruoŧŧilaččat earret eará ásahit fysihkalaš doarjjabáikkiid Finnmárkui, ja sáddejedje davás olbmuid geat gonagasa namas galge organiseret luossabivddu stuorra luossajogain

Váldegilvu Davvikalohta davimus guovlluin lei okta sivva Kalmarsoahtái jagiin 1611–12. Dán soađis vuoittáhalai Ruoŧŧa. 1613 ráfisoahpamušas mearriduvvui ahte Norga okto galggai ráđđet riddo- ja vuotnaguovlluid maid alde soahti lei buollán. Dát fas mielddisbuvttii ahte dán guovllu sámit šadde dušše ovtta stáhta vulosažžan, sihke mearridanválddi ja vearromáksingeatnegasvuođaid dáfus.

Sis-Finnmárkku sámi guovlluid dáfus ii čielgan dilli seamma láhkai. Dahkkojuvvui bilaterála soahpamuš mii mearridii ahte Sis-Finnmárkku sámit galge leat goappašiid riikkaid vulosažžan. Ruoŧas galggai leat sihke girkolaš ja hálddahuslaš váldi, muhto sámit geat orro guovllus galge máksit vearu goappašiid stáhtii.

Ledje eanet soađit gaskal Danmárkku/Norgga ja Ruoŧa/Suoma, maiddái 1600-logus. Dát váikkuhii oarjelsámiide. Nuppi soađi boađus lei namalassii ahte Jämtland ja Härjedalen, mat dan rádjái ledje gullan Norgii, šadde Ruoŧa riikka oassin 1645s.

1700-logus mearridedje Danmárku/Norga ja Ruoŧŧa geassit riikkaidgaskasaš rájá. Dát mielddisbuvttii ahte maiddái galggai mearriduvvot goappá riikkas galggai leat jurisdikšuvdna 27 dálá Sis-Finnmárkkus. Dát rádjageassin ja rádjamearrideapmi dahkkojuvvui jagis 1751. Norga oaččui oktasaš guovllu stuorámus oasi. Deaŧalaš sivva lei go Finnmárkku duoddarat ledje Norgii čáláhallan boazosápmelaččaid dálveguohtuneatnamat. Rádjá mii dalle gessojuvvui lea ain dál rádján gaskal Ruoŧa ja Norgga, ja gaskal Suoma ja Norgga.

1800-logu álggogeahčen juhkkojuvvui maŋimuš sámi oktasaš guovlu. Dát guovlu fátmmastii nuortalaš sámi siiddaid Njávdama, Báhčaveaji ja Beahcáma, Várjavuona máttabealde. Dát dahkkojuvvui dan oktavuođas go jagis 1826 gessojuvvui rádjá gaskal Ruošša ja Norgga, ja gaskal Norgga ja Suoma. Boađusin šattai ahte dálá Mátta-Várjjat šattai dalle Norgga oassin. 1826 rádjageassima rádjai ledje dien guovllu sámit eanas leamaš ruošša mearridanválddi vuolde, muhto sis lei vearromáksingeatnegasvuohta maiddái Norgii.

1826 rádjasoahpamuš loahpahii maiddái hámolaččat Norgga boares vearrogáibádusa Guoládaga sámiid ektui – dát gáibádus ii lean goitge leamaš duohtan dahkkojuvvon 1600-logu álggu rájes.

2.3 1751 rádjageassin. Sámiid beroštusat galge váfistuvvot

Dat mii dahká 1751 rádjasoahpamuša earenoamáš miellagiddevažžan, sihke stáhta ja sámi perspektiivvas, lea soahpamuša máŋggadáfogis lasáhus mas leat 30 paragráfa rájáidrasttideaddji johttisápmelaččaid vuoigatvuođaid birra. Dát lassesoahpamuš – mas galggai leat seamma fápmu go rádjasoahpamušas – gohčoduvvui lappekodisillan (sámelasáhussan). Lappekodisilla vuođusin lei stáhtaid áigumuš sihkkarastit sámi álbmoga boahtteáiggi. Soahpamuša ovdabarggus daddjojuvvui erenoamážit ahte áigumuššan lei váikkuhit sámi álbmoga seailluheami, dahje « den Lappiske Nations Conservation».

Lappekodisilla deaŧalaččamus sisdoallu lea sámi ealáhusvuoigatvuohta. Go sápmelaččat dárbbašedje rasttidit rájá ealáhusa oktavuođas, erenoamážit boazodoalu oktavuođas, de galggai sis ain leat vuoigatvuohta dan dahkat. Vissis divada vuostá galggai sis maiddái leat vuoigatvuohta geavahit nuppi riikka čáziid ja eatnamiid seamma láhkai go dan riikka vulosaččat dahke, sihke guohtumii, fuođđobivdui ja sáivačáhce- ja mearrabivdui. Rádjarasttidemiid oktavuođas sisafievrriduvvui muhtun muddui sierra sámi hálddaheapmi, mas sámeleansmánni galggai lean guovddážis. Viidáseappot ásahii kodisilla siskkáldas sámi riektevuogádaga, ja sámi duopmostuoluid main lei osohahkii mearkkašahtti duopmováldi – maiddái ođđa rájá rastá – «Lapperetten». Dasa lassin mearriduvvui ahte galge leat sámi áirasat dábálaš riektevuogádaga vuolimus dásis, dalle go nuppi riikka sápmelaš gessojuvvui rievtti ovdii.

Lei lunddolaš ahte kodisilla maiddái attii njuolggadusaid das mo sápmelaččat sáhtte válljet riikkavulosašvuođa, dahje mo dát vulosašvuohta galggai mearriduvvot. Miellagiddevaš oassin lei maiddái rájáidrasttideaddji sámi álbmoga bealátkeahtesvuohta juos galggaš buollát soahti gaskal Danmárkku/Norgga ja Ruoŧa. Maiddái sođiid áigge galggai sápmelaččain leat vuoigatvuohta johtit riikkas nubbái, ja sii galge bures vuostáváldojuvvot go johte rájáid rastá.

Nuorta-Finnmárkku rádjaguovlluin, dahje dalá Ruoŧa davimus guovlluin, váfistii lappekodisilla ruoŧabeale ássiide olles friddjagávppašanvuoigatvuođa Norgga bealde.

2.4 Lappekodisilla 1800-logus

Davviriikkaid stáhtarievttálaš dilli rievddai ollu 1800-logu álggogeahčen, Napoleonsođiid oktavuođas. Suopma sirrejuvvui Ruoŧas jagis 1809, ja šattai de Ruošša cára vuollásaš stuorraoaivugasvuohtan. Jagi maŋŋil gessojuvvui ođđa rádjá gaskal Ruoŧa ja Suoma. Norga beasai eret Danmárkku vuollásašvuođas jagis 1814, ja bággejuvvui Ruoŧa vuollásažžan.

Stáhtapolitihkalaš nuppástuvvamat mat dáhpáhuvve, eai almmatge oro váikkuhan sámi luondduvalljodagaid geavaheapmái, riikarájáid rastá. Dát guoskkai earret eará Suoma beallái ja Norgga beallái čáláhallan boazosápmelaččaid johtimii vuotnaguovlluide ja Romssa ja Finnmárkku riddoguovlluide geasset, ja davvisuoma vuovdeeatnamiidda dálvet. Oktasaš sámi luossabivdoortnegat Deanu čázádagas, ja eará oktasaš valljodatgeavaheapmi – geasseorohagat, šibihiid guohtuneatnamat, murren- ja láddjenvuoigatvuođat – eaige rievdaduvvon. Davimus guovllu Suoma beali sámit jotke maiddái mearrabivdduineaset lagamus vuonain Norgga bealde, erenoamážit Várjavuonas.

Dát rájáidrasttideaddji valljodatgeavaheapmi lei nu nanus ahte 1820-logu loahpas mearriduvvojedje seammalágan njuolggadusat Norggas ja Suomas, mat gustojedje sámiid girkolaš bálvalusaide go sii ledje ránnjáriikkas.

Dallege, go Norgga stáhtarievttálaš dilli rievd­dai jagis 1814, eai bohciidan jearaldagat Lappekodisilla mearrádusaide Norgga ja Ruoŧa gaskavuođaid hárrái. Boazosápmelaččat johte ain guovtti riikka rájá rastá, nugo sii álo ledje dahkan, ja nu mo Lappekodisilla dan sihkkarasttii.

Smávit báikkálaš soahpameahttunvuođat Norgga ja Suoma rájá alde mielddisbukte ahte lappekodisilla hámolaš stáhtus šattai áigeguovdilis gažaldahkan gaskal Norgga (Ruoŧa) ja Suoma (Ruošša) birrasiid jagi 1830. Boađus šattai negatiivvalažžan.

Máŋggaid šiehtadallamiid maŋŋá gilddii Ruošša-Suopma jagis 1852 rájáidrasttideaddji boazodoallojohtimiid. Ruoŧŧa-Norga čuovvolii dakkaviđe dán mearrádusa, ja gilddii seammas olgoriikkalaččaid (suoma riikkavulosaččaid) mearrabivddu ja fuođđobivddu Norgga eatnamiin. Muhto – ii oktage áššeoasálaš loahpahan hámolaččat lappekodisilla soahpamuššan.

Rádjagiddejumi oktavuođas 1852s vásihedje guovllu sápmelaččat ahte duođas gávdnui riikkarádjá. Ii lean šat vejolaš heivehit ealáhusaid, doaimmahit boazodoalu, nugo livččii ekologalaččat rievttamus masa ekologiija lei bidjan vuđđosa.

Rádjágiddejupmi čuozai qarrasit olles Dav­vikalohta boazodoallovuogádagaide, ja mielddisbuvttii stuorra rievdamiid, doaluid heaittihemiid ja johtingeainnuid rievdademiid guhkes áiggid čađa ja viiddis guovllus. —albmáičuohcci dán govas lei go stuorra boazosámi joavku fárrii Guovda­geainnus Ruoŧabeale Gárasavvonii 1850-logus.

2.5 Oktasaš eanaguovllu guokte álbmoga

Álbmogiid gaskavuohta boahtá ovdan Snorre Sturlason gonagasságain, main dážaid ja sámiid historjá leat lávgalágaid. Sámit leat máŋgii namahuvvon, namahusain «finner».

Ovdamearkka dikte muitaluvvo ahte vuosttas Norgga riikkagonagasas – Harald Hårfagres – lei máŋggalágan oktavuohta sámiiguin ja sámi birrasiin.

Ságat muitalit maiddái ahte Davvi-Norgga riddoguovllu sámit ledje čeahpes fanasduojárat. Dát duodji ferte leat leamaš hui mávssolaš 1000 jagi áiggi, go mearra lei deaŧalaččamus vánddardan- ja fievrridangeaidnu. Sigurd Slembe ságain boahtá ovdan ahte sámi duojáriid fatnasat ledje nu jođánat čázis ahte eará fatnasat illá jukse dain.

Ságat čájehit oppalohkái, makkár oktavuođain sápmelaččat ja dážat leat leamaš. Muitalusain vuhtto dalá jurddašanvuohki, man mielde sápmelaččain ledje erenoamáš fámut. Dánskaáigodas, njeallje čuođi jagi ovdal 1814, lei Norga oassi riikkas mii lei kultuvrralaččat hui máŋggadáfot Dážat ja sápmelaččat, ja dađistaga maiddái kvenat, ledje muhtimat dán riikka máŋgga čearddas.

Sámi kultuvrra dáfus erenoamáš lei, ahte sullii 1715 rájes álggahuvvui, hálddahuslaš válddi doarjagiin, viiddis miššuvdnadoaibma daid sámiid ektui geat eai lean vel dahkkojuvvon ristalažžan. Dán proseassas geahččaledje jávkadit buot sámi dološ oskku bázáhasaid. Billistedje meavrresgáriid ja sieiddiid, ja gilde juoigama ja sámi nammavieruid.

Dát váikkuhii dieđusge garrasit ja negatiivvalaččat boares sámi kultuvrra deaŧalaš beliide. Nuppi bealis fas deattuhuvvui sámegiela geava­heapmi garrasit miššuvdnabarggu vuosttas áigodagas, sihke sárdnideamis ja skuvllain mat ásahuvvojedje. Gávdnojedje almmatge maiddái guovddáš girkolaš áirasat geat eai nu bures dohkkehan sámegiela ja sámi kultuvrra.

Liikká orru nu ahte guovddáš eiseválddiid politihka mielde ovdal 1814 ledje sámit dohkkehuvvon oktan máŋgga čeardda gaskkas obbastáhtas. Dát bođii goit albma dan deattus mii biddjojuvvui váfistit sámiid beroštusaid dalle go rádjá Norgga ja Ruoŧa gaskkas gessojuvvui 1751s, vrd. kap. 2.4.

Sámit adnojuvvojedje árvvus sierra álbmogin mas lei sierra kultuvra, seamma láhkai go eará álbmogatge obbastáhta rájáid siskkabealde.

2.6 Oaidnu sámi kultuvrii nuppástuvvá. Dáruiduhttinpolitihkka.

Go Norga ásahuvvui sierra stáhtan jagis 1814, de ii dátge mielddisbuktán ahte oaidnu sámegillii ja sámi kultuvrii rievddai fáhkkestaga. Deaŧalaš girkoolbmot, nugo Nils V. Stockfleth, barge 1820-logu rájes garrasit dan beales ahte sámegiella (ja kvenagiella) galggai geavahuvvot skuvllas ja girkus; ja ahte kultuvrras alddis lei árvu. Su oaivila mielde váikkuhii kultuvrra gárgedeapmi ja seailluheapmi positiivvalaččat álbmogiidgaskasaš buori oktavuhtii.

Dát dohkkeheaddji oaidnu sámi kultuvrra ektui rievdagođii ovdalaš 1800-logu gaskkamuttus ja jahkečuođi mielde šattai miellaguoddu garrasit negatiivvalažžan. Dađistaga álge, «virggálaš oktavuođas», máinnašit sámiid unnitárvosažžan, kultuvrrahis álbmogin ja muhtun muddui maiddái vuoigatvuođahis álbmogin. Jagis 1848 meroštalle ráđđehus ja Stuorrailiggi earret eará ahte Finnmárku álgoálggus lea leamaš eaiggátkeahtes guovlu. Dán meroštallama váldoágga lei ahte ámtta ássit ledje leamaš dušše johttisápmelaččat, ja johtaleapmi ii addán, ráđđejeaddji oahpa mielde, vuđđosa eaiggáduššanvuoigatvuhtii. Dan dihtii lei gonagas/stáhta eaiggáduššan ámtta dološ áiggi rájes.

Sullii seammá áigge dainna vuhttogohte kulturpolitihkas rievdadusat, ja dáruiduhttinpolitihkka álggahuvvui duođas 1860-logus. Ráđđejeaddji oainnu mielde sámit ledje vuolit kultuvrralaš dásis, ja ulbmilin lei ollislaš assimilašuvdna.

Erenoamážit skuvla šattai deaŧalaš reaidun dáruiduhttinpolitihka čađaheamis. Ovddeš mearrádusat, maid mielde sámemánát galge oahppat maiddái eatnigielaset, sihkkojuvvojedje. Oahpaheaddjit geatnegahttojuvvojedje váruhit ahte mánát dárustedje maiddái oahpahandiimmuid olggobealde. 1800-logu loahpas nannejuvvui lágain, ahte oahpaheapmi galggai čađahuvvot dárogillii. Nannen dihtii dáruiduhttima huksejuvvojedje maiddái stáhtainternáhtat, gos mánát galge orrut skuvlaáiggi. Ollu internáhtain deattuhuvvui, dađistaga, ahte mánát eai galgan sámástit gaskaneaset. Dát dilli bisttii bures nuppi máilmmesoađi meattá.

Njunuš historjádutkit leat duođaštan ahte sihkarvuođapolitihkalaš dilli lei deaŧalaš dáruiduhttinágga. Sivvan dasa lei ahte stuorra kvena-/láttejoavkkut fárrejedje Norgii, erenoamážit Nuorta-Finnmárkui, 1850-logu rájes. Suopma lei stuorraoaivugasváldi ruošša cára vuolde, nu ahte sii geat bohte ledje prinsihpas ruošša riikkavulosaččat. Ballu ruoššariikkas lei dasto guovddáš čilgehussan dasa ahte viiddis dáruiduhttindoaimmat biddjojuvvojedje johtui. Garrasit geahččaledje uniformeret giela ja kultuvrra sámi ja kvena guovlluin. Eai olus earuhan sámiid ja kvenaid. Goappašat čearddat meroštallojuvvojedje «amas álbmogin».

2.7 Oaidnu olmmoščearddaid gaskavuođaide nuppástuvvá

Rievdan oainnus sámi vuoiŋŋalaš ja ávnnaslaš kultuvrra hárrái álggii almmatge, ovdal juo go sihkarvuođapolitihkalaš bealit gustogohte ollásit, 1860-logu rájes.

Norgga našuvdnahuksen mii duođas álggahuvvui moadde logijagi maŋŋil 1814, lea dán oktavuođas fuomášan veara. Váldoulbmil lei hukset sierra norgalaš álbmotlašidentitehta, ja sajáiduvvat máilbmái, erenoamážit ránnjáálbmogiid ektui – ruoŧŧilaččaid ja dánskalaččaid ektui. Dákkár oktavuođas čađahuvvui stuorra bargu čájehan dihtii ahte Norgga álbmogis lei unnimustá seammá guhkes ovdahistorjá Skandinavias go dánskalaččain ja ruoŧŧilaččain, dahje ahte Norga rievtti mielde lei bisuhan siskkáldas iehčanasvuođa maiddái dánskaáigodagas.

Dán oktavuođas lea maiddái «norgga historjjálaš skuvla» deaŧalaš. Dán skuvllas lei nu gohčoduvvon sisafárrenteoriija deaŧalaš. Sisafárrenteoriija almmuhuvvui vuosttas geardde 1828s. Rudolf Keyser almmuhii dán teoriija go logaldalai Davviriikkaid historjjá álggahanoasis.

Vaikko dát oahppa ii biehttal sámiid boaresáigásaš ássama Norgga rájáid siskkabealde, de čuovgá čađa ahte dážat meroštallojuvvojit «čuvgejuvvon» olmmoščeardan mas lea bajit dási boares servodatstruktuvra. Nuppi bealis meroštallojuvvojit sámit vuolit dási olmmoščeardan sihke vuoiŋŋalaččat ja rumašlaččat, iežaset soaittáhagas johtti, vilda, roavva ja heajos eallinvugiin. Studeanttat geat guldaledje Keysera logaldallamiid, ja geat oahpásmuvve su dieđalaš čállosiidda, ožžo čuovvovaš gova sámiin ja sámiid/dážaid gaskavuođas:

Sámi álbmot lea álgoálggus vilda, olbmuidvuođakeahtes 28 ja vádjoleaddji álbmot. Sii ledje nuortan ja davvin boahtán dan eatnamii mii maŋŋil šattai Norgan, oalle aitto ovdal go germánalaš, norrøna sisafárren álggii.

Sámit leat dážaid ektui vuolit dási álbmot, sihke vuoiŋŋalaččat, rumašlaččat ja vearjoteknihkalaččat. Dan dihtii lei norrøna álbmotčerdii álki duvdit johtti sámeálbmoga boaittobealle guovlluide, dahje osohahkii luottahuhttit sámiid sisafárredettiin. Johtti sámi álbmot ii eaiggáduššan eatnamiid. Sii eaige bargan eana- ja bealdodoaluin. Danne dážat oamastedje ávdin eatnamiid gosa sii ásaiduvve. Okta deaŧalaš oassi lei ahte doppe gosa germánalaš olmmoščearddat ásaiduvve, de eaiggádušše dušše sii eatnamiid ja vuođđudedje stáhta. Álbmot lei luđolaš dáža boanddat. Eatnamiid eaiggáduššanvuoigatvuohta ii lean ságas ovdal go sisafárrejeaddji dážat ásaiduvve, oamastedje eatnamiid ja ásahedje árbevuoigatvuođa. Sámit eai lean, nappo, álbmoga oassin. Sii eaige lean oassin dan riektevuogádagas/riekteservodagas maid davvigermánalaš olmmoščerdii gullevaš dážat ledje huksen Norgga eatnamii.

Keysera dieđalaš čállin, oktan su máŋggalotjahkásaš universitehttaoahpaheaddjedoaimmain Kristianias, veadjá leamaš deaŧalaš Norgga ođđa ámmátolbmuid oainnu hábmemii ahte sámiid ja dážaid gaskkas leat kvalitatiiva erohusat – ja nu lea su bargu maiddái leamaš vuođusin sámepolitihka rievdamii. Dát rievdadusat ja sisafárrenteoriija bivnnutvuohta gullet oktii. Historjádutkit geat leat dáinna gažaldagain bargan, čájehit namalassii ahte teoriija, mii lei hui beroštahtti dáža álbmotlaš dovddu huksemii, johtilit šattai nana duohtavuohtan Norggas.

Dákkár teorehtalaš duogáš, sihkarvuođapolitihkalaš árvvoštallamiid bálddas mat gustogohte, dahká álkibun čilget garra dáruiduhttinpolitihka mii biddjojuvvui fápmui.

1850-logu rájes gávdná maiddái ollu ovdamearkkaid nállejurddašeamis ja nállehierarkiijas 29 sáme- ja kvenapolitihka oktavuođas. Nállehierarkiijas lei áralaš ja germánalaš nálli bajimusas, ja sámit ledje vuolimusas. Sosiáldarwinisttalaš jurdagat badjánišgohte maiddái 1800-logu loahpas, ja dát jurdagat vedjet maiddái váikkuhan nállehierarkiija oidnui. Ovdamearkka dihtii čilgejedje ámmátolbmot ahte suohkanstivrrain ledje unnán sámi ja kvena áirasat dan dihtii go namahuvvon joavkkut ledje dohkkehan dáža náli intellektuála buoretvuođa. Dán ideologalaš dilis ilbme maiddái ollu čilgehusat mat čájehit makkár oainnut Norgga njunuš servodatjoavkkuin ledje dán golmma olmmoščeardda antropologalaš iešvuođaide ja árvui. Sámit dahje sámi joavkkut meroštallojuvvojedje dávjá «degenererejuvvon» dahje «vuolit dási nállin». Kvenat sáhtte meroštallojuvvot oalle ceavzilis joavkun, muhto dážat meroštallojuvvojedje eará joavkkuid buorebun sihke rumašlaš ja vuoiŋŋalaš ahtanuššamis. Dážain ledje germánalaš náli buoremus iešvuođat, ja sii ledje muhtun dárkojeddjiid mielas «ráđđejeaddji nálli». Statistihkalaš guovddášdoaimmadat (Statistisk sentralbyrå) geavahii maiddái seamma sullasaš meroštallamiid daid álbmotlohkamiid oktavuođas mat čađahuvvojedje multietnalaš 30 guovlluin.

Nuppi oasis 1800-logu rájes doaimmai vel kolonialiserenjurdda dáruiduhttinpolitihka nannejeaddjin – lei jurdda lulli Norgga olmmošeatnatvuhtii čáhkkehit saji davvin. Goappašiid ulbmiliid oktavuođas lei ávkkálažžan oažžut etnalaš dážaid ásaiduvvat davás, ja mearriduvvojedje ovddut ja ruhtaveahkit dážaide geat fárrejedje davimus ámtii – Finnmárkui. Ulbmilin lei hukset vuostedeattu «amas álbmogiid» vuostá – sámiid ja kvenaid vuostá. Dákkár politihkka jotkojuvvui máŋgga sajis gitta nuppi máilmmesoađi rádjai.

2.8 Maŋŋil 2. máilmmesoađi

1930-logus ilbmagođii positiiva veahádatpolitihkalaš oaidnu sámiid ektui, sihke Norgga njunuš politihkalaš birrasiin ja ámmátolbmuid gaskkas. Sivvan dasa lea árvideamis ahte ođđa riikkaidgaskasaš jurdagat ledje badjánišgoahtán, erenoamážit go Álbmotlihttu (Folkeforbundet) beroštii veahádatgažaldagain. Maŋŋil 2. máilmmesoađi bođii dat ovddimuš ovdan Skuvladoaimma bálddalastinammagotti (Samordningsnemnda for skoleverket) árvalusas nr. 3, mii addojuvvui 1948s.. Dat válddii earret eará ovdan gažaldagaid sámegiel oahppogirjjiid, oahpaheddjiid sámegiela oahpaheami, joatkkaskuvlla sámiide, sámi álbmotallaskuvlla ja vel eará doaibmabijuid birra, nugo čuvgehusávdnasiid sámegillii. Dát vaikko vel sámi skuvlagažaldagat eai lean namahuvvon mandáhtas.

Sámekultuvralávdegotti čielggadeapmi NOU 1985: 14 čujuha Bálddalastinnammagotti jođiheaddjái, Girko- ja oahpahusdepartemeantta doaimmahathovdii Boyesenii, gii maŋŋelis oktiigeasus jagis 1956 lávdegotti barggus sámi skuvlen- ja čuvgehusáššiid gažaldagaiguin, cealká ahte « det faktisk er et nytt syn på samespørsmålene som har arbeidet seg frem i den senere tid. Fra på sett og vis å fornekte denne folkegruppens egenart og de hensyn som derfor burde tas til denne minoritet i vårt nasjonale samfunn, er man kommet til en klar erkjennelse av hvilke plikter vi som folk har til å behandle samene med den tilbørlige respekt og hensynsfullhet. Statsmaktene er seg altså bevisst å ville forlate en norsk nasjonaliseringsprosess og isteden legge forholdene best mulig til rette for samenes livs- og arbeidsbetingelser i vårt land». («duođalaččat lea ođđa oaidnu sámegažaldagaide mii lea boahtán ovdan maŋimuš áiggiid. Das rájes ahte ovtta láhkai biehttalit dán álbmotjoavkku iešlági ja daid deasttaid mat berrešedje adnojuvvot dán veahádagas min riikkagottálaš servodagas, de lea jovdojuvvon dan rádjai ahte dovddastit makkár geatnegasvuođat mis álbmogin leat gieđahallat sámiid heivvolaš árvvusatnimiin ja deasttalašvuođain. Stáhtaválddit leat nappo dihtomielalaččat dan hárrái ahte guođđit norgalaš našonaliserenproseassa ja baicca láhčit dilálašvuođaid sámiid eallin- ja bargoeavttuide min riikkas».).

Girko- ja oahpahusdepartemeanta ii ovddidan makkárge stuorradiggedieđáhusa Bálddalastinnammagotti árvalusaid vuođul, muhto válljii stáhtabudjeahta bokte čuovvolit ovttaskas árvalusaid. Juolluduvvojedje ruđat dáidda doaimmaide: sámi lohkangirji, bálkálasáhus oahpaheddjiide geat ohppe sámegiela ja barge guovlluin gos lei dárbu máhttit sámegiela, almmuhit oahppogirjjiid main lei teaksta sihke dárogillii ja sámegillii. Bismma eamit Margrethe Wiig almmuhii 1951s ABC-girjji dárogillii ja sámegillii, ja dát girji lea oahpis sámiide geat vázze vuosttas skuvlajagiid 1950-logus. Jagis 1951 válddii stáhta maiddái badjelasas ovddasvástádusa oarjelsámi skuvlalágideamis, ja ásahii Sámeskuvlla Aarbortii. Oarjelsámi mánáid skuvlejupmi lei dien rádjái leamaš Sámemišuvnna ášši.

Lei dárbu dárkileappot čielggadit sámegiela boahtteáiggi Norggas, ja erenoamážit dárbbašuvvui prinsihpalaš čielggadeapmi, nugo dalá áibmomediahoavda celkkii 1951s: « om målet for arbeidet med samiske spørsmål skal ha karakter av eit kulturvern eller om ein skal ta sikte på ei kultur- og målreising til full jamstilling.»(galgágo sámi gažaldagaid barggu juksanmeari mihtilmasvuohta leat kultursuodji vai galgágo bargojuvvot kultur- ja giellačuožžileami guvlui ollislaš dásseárvvu dihtii.») Dan vuođul mearridii Girko- ja oahpahusdepartemeanta 1956s nammadit lávdegotti mii galggai čielggadit sámi áššiid. Sámekomitea árvalus gárvanii 1959s, ja árvalii politihka mii mielddisbuvttii dáruiduhttin- ja assimilašuvdnapolitihka hilguma. Komitea celkkii ahte eiseválddiid politihkalaš ul-bmil sámiid ektui berre leat nannet sámi veahádaga ekonomalaččat, sosiálalaččat ja kultuvrralaččat.

Sámekomitea buvttii ollu árvalusaid. Earret eará árvaluvvojedje doaibmabijut mat galge seailluhit ja gárgedit sámegiela, go sámegielas galge leat ovddut guovddáš guovllus gos sámit ledje čielga eanetlogus. Árvaluvvui ásahit sierra sundiámmáha ja politiijaguovllu mii galggai gokčat seamma suohkaniid. Árvaluvvui maiddái sámi báikenamaid geavaheapmi, ahte sámiid historjjálaš ássanguovlo­vuoigatvuođat galge dohkkehuvvot; ja vel sámiide buhtadasvuoigatvuohta juos masse geavahanguovl­luideaset, ja ovdavuoigatvuođat rusttegiidda ja fitnodagaide mat álggahuvvojit sámi guovlluide. Komitea evttohii maiddái ásahit sierra láhkalávdegotti čielggadan dihtii sámiid luondduvalljodat­vuoigatvuođaid. Skuvlapolitihkalaš suorggis deattu­hii komitea sámi ja dáža kultuvrraid ovttadássásašvuođa, ja evttohii skuvlapolitihka man ulbmilat galge leat ollislaš guovttegielatvuohta ja skuvladoaimmaid gullevašvuohta mánáid báikkálaš kultuvrii. Komitea almmuhii vuođđooainnu mii čujuhii ahte « Som et demokratisk land plikter Norge å legge vilkårene til rette slik at samene kan ha muligheter til å bevare sitt særpreg ». («Demokráhtalaš riikan lea Norga geatnegas láhčit dilálašvuođaid nu ahte sámiin galget leat vejolašvuođat seailluhit iežaset ereliiggášvuođa.») Sámekomitea čielggadeami vuođul ovddidii Girko- ja oahpahusdepartemeanta stuorradiggedieđáhusa, st.meld. nr. 21 (1962–63) Om kulturelle og økonomiske tiltak av særlig interesse for den samisktalende befolkning (Kultuvrralaš ja ekonomalaš doaibmabijuid birra main lea vásedin beroštupmi sámegielsárdnu veahkadagas). Dán stuorradiggedieđáhusa vuođul álggahuvvui Stuorradikki vuosttas viiddis prinsihpalaš digaštallan Norgga sámepolitihka hárrái, ja duođaštii signálaid mat ovdal ledje boahtán Norgga sámepolitihka riev­damis.

Stuorradiggedieđáhusas deattastii Girko- ja oahpahusdepartemeanta ahte áigumuš vuošttažettiin lei ráhkadit ovttalágan vejolašvuođaid sámegielat ja dárogielat olbmuide. Departemeantta oaivila mielde sáhtii dán áigumuša duohtan dahkat oppalaš birgejupme- ja oahppodoaimmaid bokte. Seammás šattai vejolaš johtuibidjat gielalaš earenoamášdoaimmaid maid ulbmil galggai leat «juksat ollislaš ovttadássásašvuođa stáhtaservodaga lahttun, gielalaš duogáža beroškeahttá».

Sihke Bálddalastinnammagoddi ja Sámekomitea ledje árvalan geavatlaš ja politihkalaš doaimmaid, muhto departemeanttaid hálddahuslaš bargoveahka ii nannejuvvon dáid árvalusaid vuođul. Sámekomitea unnitlohku evttohii ásahit sierra kantuvrra sámi áššiid várás, vai álkidit stáhta sierra doaimmaid buohtalastima 31 . Dákkár kantuvra ásahuvvui Gieldadepartementii easkka 1980s, ja kantuvra lea ovddasvástidan sámi áššiid buohtalastima. 1964s ásahuvvui liikká sámekonsuleantavirgi Eanadoallo departemeanttas. Ođđa virgi bođii dan konsuleantavirggi sadjái mii 1953s lei ásahuvvon Finnmárkku várás. Seammás vuođđuduvvui Norgga sámeráđđi, Finnmárkku sámi ráđi sadjái.

Sámekomitea árvalus, ja dan meannudeapmi ráđđehusas ja Stuorradikkis (St.meld. nr. 21 (1962–63) ja Innst. S. nr. 196) huksejedje 1960- ja 70-logus muđui vuđđosa máŋgga eará čielggadeapmái, sierra surggiin. Deaŧalaččamusat leat:

  • Innstilling om gymnas på samisk (Árvalus sámegiel gymnása birra). Girko- ja oahpahusdepartemeanta 1968.

  • Innstilling vedrørende sosial- og sysselsettingsproblemer i Indre Finnmark (Árvalus sosiála- ja barggahusčuolmmaid hárrái Sis-Finnmárkkus). Finnmárkku fylka 1969.

  • St.meld. nr. 99 (1969–70) Om tiltak for å forbedre boligforholdene i Indre Finnmark (Doaibmabijuid birra buoridan dihtii ásodatdilálašvuođaid Sis-Finnmárkkus).

  • Innstilling om samisk husflid som støttenæring (Árvalus sámi duoji birra doarjjaealáhussan). Gieldadepartemeanta 1970.

  • NOU 1972: 33 Om landsdelsplan for Nord-Norge (Davvi-Norgga riikkaoasseplána birra). Dát čuovvoluvvui dáinna:

  • St.meld. nr. 108 (1972–73) Om et utbyggingsprogram for Nord-Norge (Davvi-Norgga huksenprográmma birra), ja

  • St.meld. 33 (1973–74) Tillegg til st. meld nr. 108 (1972–1973), Gieldadepartemeanta lea almmuhan goappašiid dieđáhusaid. Norgga sámeráđi nannen ja Sámi ovddidanfoandda ásaheapmi 1974s ledje Riikkaoasseplána ja guokte čuovvoleaddji stuorradiggedieđáhusa bohtosat.

  • St.meld. nr 8 (1973–74) Om organisering og finansiering av kulturarbeidet (Kulturbarggu lágideami ja ruhtadeami birra) mielddisbuvttii Sámi kulturlávdegotti ásaheami vuolitlávdegoddin Norgga kulturráđđái.

  • St.meld. nr. 13 (1973–1974) Om en aksjonsplan for de samiske bosettingsområder (Akšuvdnaplána birra sámi ássanguovlluide).

Maiddái addojuvvojedje áigodagas 1973 – 1980 máŋga čielggadeami ja dieđáhusa mat gustojit oahppopolitihkalaš suorgái, ja mat njuolga dahje eahpenjuolga leat ávkkálaččat sámiide. Bajábeale namahuvvon čielggademiid ja stuorradiggedieđáhusaid gaskkas lea NOU 1972: 33 erenoamáš viiddis Sámekomitea árvalusaid čuovvoleamis. Sámi vuoigatvuođalávdegoddi ja Sámi kulturlávdegoddi, mat goappašagat nammaduvvojedje čakčat 1980, bargagohte maŋŋil eanaš Sámekomitea árvalusaiguin mat eai lean dan rádjai biddjojuvvon johtui.

Daid árvalusaid gaskkas mat juo ledje biddjojuvvon johtui, heive erenoamážit namahit Sámi ovddidanfoandda vuođđudeami 1974s, ja ođđa boazodoallošiehtadusa ásaheami 1976s. Norsk institutt for by- og regionforskning (Norgga gávpot- ja guovlodutkama instituhtta) čađahii árvvoštallama 1993s, ja dát árvvoštallan čájehii ahte Sámi ovddidanfoanda, bajásráhkadeaddji vuogi mielde, lea áimmahuššan mearriduvvon ulbmiliid, namalassii seailluhit ja gárgedit sámi ássama ja ealáhuslági.

Go ráđđehus čuovvolii riidogažaldagaid mat dagahedje Álaheajoášši konflivttaid 1980 birrasiid, de dat fas nannii barggu sámepolitihkalaš duovdagis. Sámi vuoigatvuođalávdegoddi nammaduvvui gonagaslaš resolušuvnnas golggotmánu 10. 1980, ja gonagaslaš resolušuvnnas golggotmánu 17. 1980 nammaduvvui lávdegoddi mii galggai guorahallat sámi kultur- ja oahppogažaldagaid. Maŋit lávdegoddi lea maŋŋil gohčoduvvon Sámekulturlávdegoddin.

Sámi vuoigatvuođalávdegotti vuosttas oassečielggadeapmi, NA— 1984: 18S Sámi vuoigatvuođaid dili birra, sisdoalai sámi stáhtusa ja sámi vuoigatvuođaid prinsihpalaš čielggadeami Norggas, ja maiddái rikkaidgaskasaš rievtti ektui. Lávdegoddi árvalii ahte ásahuvvo sámi álbmotválljejuvvon orgána, ja árvvoštalai maiddái dákkár orgána oktiibidjama, válljejumi ja válddi. Ráđđehus ovddidii 1987s ot. prp. nr. 33 (1986–87) Forslag til lov om Sametinget og andre samiske rettsforhold (sameloven) (Evttohus lága birra Sámedikki ja eará sámi vuoigatvuođadilálašvuođaid birra (sámeláhka). Go Odeldiggi miessemánu 29. 1987 gieđahalai justiisakomitea ovttajienalaš árvalusa, innst. o. nr. 79 (1986–87), geavahuvvojedje dajaldagat nugo «Norgga sámepolitihka olahanmuddu» ja «jaskes revolušuvdna». Áššeságadoalli Jørgen Kosmo celkkii čuovvovaččat daid vuordámušaid hárrái mat ledje sámepolitihka viidáset gárgedeapmái: «Det samepolitiske grunnsyn som Odelstinget nå inviteres til å slutte seg til, angir ikke farten i samepolitikken eller størrelsen på bevilgningene til samepolitiske spørsmål. Men dagens behandling angir retningen og målet, og det er et klart brudd med tidligere tiders fornorskningspolitikk» («Sámepolitihkalaš vuođđooaidnu masa Odeldiggi dál bovdejuvvo guorrasit, ii albmat sámepolitihka jođu dahje juolludusaid sturrodaga sámepolitihkalaš gažaldagaide. Muhto otná gieđahallan albmada háltti ja juksanmeari, ja dat botke čielgasit ovddeš áiggiid dáruiduhttinpolitihka.»)

Vuosttas Sámediggeválggat čađahuvvojedje oktanaga stuorradiggeválggaiguin čakčamánus 1989, ja gonagas Olav rabai vuosttas Sámedikki almmolaččat seamma jagis golggotmánus.

Sámekulturlávdegotti čielggadeami NOU 1985: 14 Samisk kultur og utdanning (Sámi kultuvra ja oahppu) vuođul ovddidii ráđđehus láhkaevttohusa odeldiggeproposišuvnnas nr. 60 (1989–90). Láhkaevttohusa ulbmil lei buoridit sámegiela árvvu ja movttiidahttit ja nannet sámegiela geavaheami. Láhkaevttohus ovddiduvvui sámelága rievdadussan, ja mearriduvvui juovlamánus 1990.

Dán láhkarievdadusa maŋŋil mearrida sámeláhka ahte sámegiella ja dárogiella leaba ovttadássásaš gielat. Sámegiela hálddahanguovllus, mii lága mielde fátmmasta suohkaniid Kárášjoga, Guovdadeainnu, Unjárgga, Porsáŋggu, Deanu ja Gáivuona, lea vuoigatvuohta oažžut vástádusa sámegillii go váldá oktavuođa báikkálaš almmolaš orgánaiguin. Seamma vuoigatvuohta gusto juos čálalaččat váldá oktavuođa guovllu almmolaš orgánaiguin. Lágat ja láhkaásahusat 32 mat erenoamážit gustojit sámi álbmogii galget jorgaluvvot sámegillii. Almmuhusat mat gustojit buot guovllu ássiide galget čállojuvvot sihke sámegillii ja dárogillii.

Láhka mearrida dasto viiddiduvvon vuoigatvuođa geavahit sámegiela, sihke duopmostuoluid ja dearvvasvuođa- ja sosiálabálvalusaid ektui, ja mearriduvvo maiddái vuoigatvuohta oažžut oktagaslaš girkobálvalusaid sámegillii hálddahanguovllus.

Boksa 2.2 Sámeálbmoga foanda

Go jagi 2000 našuvnnalašbudjeahtta dárkkistuvvui, de mearridii Stuorradiggi geassemánu 16. 2000 juolludit 75 milj. kruvnnu «Sámeálbmoga foandda» várás. Finansakomitea eanetlohku dajai čuovvovaččat foandda ulbmila birra: «Foandda boahtu galgá geavahuvvot sierra doaibmabijuide maid áigumuš lea nannet sámegiela ja sámi kultuvrra.»

Stuorradikki mearrádus čilge foandda ásaheami oktasaš buhtadassan daid vahágiid ja vearrivuođaid ovddas maid dáruiduhttinpolitihkka lea dagahan sámi álbmogii. Finansakomitea cealká viidáseappot ahte Sámediggi berre hálddahit foandda. Ráđđehus áigu ráhkadit fondii njuolggadusaid, nugo Stuorradikki mearrádus ovdeha. Njuolggadusat ráhkaduvvojit nu ahte Sámedikkis lea stuorámus vejolaš friddjavuohta mearridit iežas njuolggadusaid ja vuoruhemiid foandda hálddaheamis. Foandda vuođđokapitála lea biddjojuvvon Norges Bank-kontoi, mii lea erenoamážit ceggejuvvon foandda várás.

3 Sámepolitihka rievttálaš vuođus

3.1 Riektevuođus – manne sierra eamiálbmotriekti?

Sámit leat dohkkehuvvon eamiálbmogin Norggas. Ii gávdno almmatge makkárge oppalaš, riikkaidgaskasaččat dohkkehuvvon eamiálbmogiid meroštallan 33 . ILO-soahpamuš nr. 169 eamiálbmogiid ja čearddalaš álbmogiid birra iešstivrejeaddji stáhtain, sisdoallá almmatge artihkkalis 1b eamiálbmogiid meroštallama, mii maiddái geavahuvvo dán dieđáhusas:

«Álbmogat iešstivrejeaddji stáhtain mat leat adnojuvvon álgovuolggalažžan dasgo surggiidit álbmogiin mat ásse riikkas dahje geográfalaš guovllus masa riika gullá dalle go vuollásteapmi ja koloniseren dáhpáhuvai dahje dalle go dálá stáhtaráját mearriduvvojedje, ja geat – beroškeahttá sin rievttálaš dilálašvuođas – leat bisuhan buot dahje muhtun iežaset sosiála, ekonomalaš, kultuvrralaš ja politihkalaš institušuvnnaid.»

Eamiálbmogiid meroštallan ILO-soahpamušas nr. 169 eamiálbmogiid ja čearddalaš álbmogiid birra iešstivrejeaddji stáhtain lea álbmotrievttálaččat geatnegahtti maiddái Norgii dan duovdagis man konvenšuvdna gokčá. Alimusrievtti duomu 21.6.2001 mielde celkojuvvo ahte ILO-soahpamuš nr. 169, art. 1, eahpitkeahttá addá sámiide stáhtusa eamiálbmogin Norggas, maiddái máttasámi guovllus.

Norgalaš eiseválddit leat, sihke álbmotirevtti ja riikkagottálaš rievtti bokte, geatnegahttojuvvon láhčit dilálašvuođaid nu ahte sámi álbmotjoavku sáhttá seailluhit ja gárgedit iežas giela, kultuvrra ja servodateallima. Erenoamáš riektestandárddat leat gárgeduvvon riikkaidgaskasaččat vai eamiálbmogiid eallinvuohki ja kultuvra váfistuvvo ja gárgeduvvo. Dát gáredeapmi oidno maiddái norgalaš láhkamearrádusain. Ráđđehus ulbmilin lea ahte Norga galgá deavdit buot riikkagottálaš ja riikkaidgaskasaš rievttálaš geatnegasvuođaidis sámi veahkadaga guovdu. Dát rievttálaš geatnegasvuođat leat guovdilis oassin ráđđehusa sámepolitihka vuđđosis. Vuoigatvuođaid háhku 34 lea váfistit ahte dat mii lea erenoamáš sámi álbmotjovkui, nugo giella ja kultuvra, galgá sáhttit váfistuvvot ja gárgeduvvot sámiid iežaset eavttuid mielde. Guovdilis juksanmearrin lea maiddái ahte sámit ožžot ovttaárvosašvuođa eanádatveahkadagain servodatbálvalusaid ja eallindiliid dáfus.

Mihtilmassan eamiálbmogiidda lea ahte sii eai leat ráđđejeaddji álbmot stuorát servodagas mas sii leat oassin. Danne buhtes eanetlohkodemokratiija ii dárbbaš áimmahuššat veahádatberoštusaid. Danne leat mekanismmat mat váfistit veahádagaid vuoigatvuođaid dárbbašlaččat vai ožžojuvvo duođalaš demokratiija mii váfista mieldemearrideami ja váikkuhanfámu maiddái veahádagaide. Eamiálbmogat eai leat veahádagat buot riikkain. Máŋgga stáhtas, nugo Bolivias ja Guatemalas, dahket sii mearkkašahtti eanetlogu veahkadagas.

Nubbi eará oktasašsárggus eatnat eamiálbmogiidda lea ahte sin kultuvrra leat ovdalis guovddáš eiseválddit suoli geahččalan bilidit, ja ahte eamiálbmogat leat uhkiduvvon guhkilmas assimilašuvdnapolitihkain. Dát lea maiddái dovdomearkan sámiide Norggas. 1800-logus meroštallojuvvojedje sámit amas álbmotčeardan – ja gohčoduvvojedje dávjá olbmuidvuođakeahtes luođuvájaldeaddjin. Sosiáldarwinisttalaš jurddašeapmi lei maiddái mielde dagaheamen nállevealaheaddji miellaguottuid ja govahallamiid rásahierarkiija birra. Dát jurddašeapmi lei mielde báidnimin dan politihka man almmolaš eiseválddit čađahedje, vrd. kap. 2.

Ii leat doarvái julggaštit ahte olggušteaddji ja assimilerejeaddji politihkka lea loahpahuvvon. Maŋŋilváikkuhusat badjelgeahčči miellaguottuid hámis sáhttet darvánit guhkes áigái. Danne lea dárbbašlaš positiiva doaibmabijuiguin divvut diekkár politihka guhkesáiggeváikkuhusaid. Árjjálaš dagut stáhta bealis sáhttet máŋgii leat dárbbašlaččat divvut vahágiid mat kultuvrii ja gillii leat dagahuvvon, ja dahkat vuđđosa gielalaš ja kultuvrralaš ođđasisvirkkosmahttimii.

Eamiálbmogiid vuoigatvuođat lea suodjaluvvon sihke riikkaidgaskasaš konvenšuvnnain maidda Norga lea guorrasan, ja norgalaš lága mearrádusain. Olmmošvuoigatvuođakonvenšuvnnaid erenoamášvuohta lea ahte dat addet stáhtaide geatnegasvuođaid oktagasaid hárrái stáhtaid jurisdikšuvnna/territoriija 35 siskkabealde. Ieš konvenšuvnnaid čađaheapmi lea biddjouvvon stáhtaide alcceset. Oppamáilmmálaš olmmošvuoigatvuođat gustojit buohkaide, maiddái eamiálbmogiidda ja veahádagaide. Lassin gávdnojit vuoigatvuođat mat dušše gustojit veahádagaide ja/dahje eamiálbmogiidda.

3.2 Erohusat eamiálbmotvuoigatvuođaid ja veahádatvuoigatvuođaid gaskkas

Eamiálbmogiid álbmotrievttálaš suodjalus, nugo dat lea hámuhuvvon 36 ILO-soahpamušas nr. 169, lea eanet konkrehtalaš, manná guhkkelii ja siskkilda eanet duovdagiid go sihke oppalaš veahádatsuodjalus álbmotrievttis ja suodjalus mii riikkagottálaš veahádagain lea eará riikkaidgaskasaš konvenšuvnnaid bokte maid Norga lea nannen 37 . Deaŧalaš erohus lea ahte árbevirolaš vuoigatvuođat mat eamiálbmogiin leat eatnamiidda ja čáziide, lea ožžon sierra suodjalusa ILO-soahpamušas. Dát boahtá sin guhkilmas čatnašumis eanaguovlluide, ja ahte sin kultuvra lea čavgadit čadnojuvvon eatnama ja luondduvalljodagaid geavaheapmái. Dát gažaldagat eai galgga almmatge gieđahallojuvot dán dieđáhusas, muhto barggus mii dál lea doaimmas ráđđehusas Sámi vuoigatvuođalávdegotti evttohusain Finnmárkku birra (NOU 1997: 4 Naturgrunnlaget for samisk kultur (Sámi kultuvrra luondduvuođus)), ja ođđa Sámi vuoigatvuođalávdegottis mii nammaduvvui giđđat 2001 (vrd. kap. 3.5). Eamiálbmotvuoigatvuođat leat dasa lassin eanet go dábálaš veahádatvuoigatvuođat hámuhuvvon oktasaš vuoigatvuohtan. Konvenšuvnnat mat siskkildit veahádagaid, čujuhit oktagasaid vuoigatvuođaide, vaikko máŋgga dán vuoigatvuođas dušše lea meinnet go dat geavahuvvojit oktanaga nuppiiguin.

Vaikko vel leatge erohusat nugo bajábealde namahuvvon, de lea eamiálbmotvuoigatvuođain liikká olu mii leat oktasaš riikkagottálaš veahádagaid vuoigatvuođaiguin, erenoamážit das mii gusto kultuvrra, giela ja kultuvrralaš identitehta ja suodjaleami vuoigatvuhtii.

3.3 Riikkaidgaskasaš riektenjuolggadusat

Norga lea guorrasan máŋga riikkaidgaskasaš konvenšuvdnii, julggaštussii ja šiehtadussii main lea mearkkašupmi čearddalaš veahádagaid ja eamiálbmogiid riektedillái. Deaŧalaččamus neavvut 38 maidda Norga lea guorrasan dán oktavuođas leat:

  • ON:a konvenšuvdna 1966 siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid birra, erenoamážit artihkal 27

  • ILO-soahpamuš nr. 169 eamiálbmogiid ja čearddalaš álbmogiid birra iešstivrejeaddji stáhtain

  • ON:a konvenšuvdna máná vuoigatvuođaid birra, vrd. kapihttaliin 9

  • Eurohparáđi lihttu guovlo- dahje veahádatgielaid várás, vrd. kapihttaliin 7

  • Eurohparáđi rámmakonvenšuvdna riikkagottálaš veahádagaid suodjalusa birra

Eará áššegirji mii albmada riikkaidgaskasaš servodaga oainnu eamiálbmogiid vuoigatvuođaid hárrái, lea Agenda 21, kapihtal 26 eamiálbmogiid ja sin servodagaid dohkkeheami ja nannema birra deklarašuvnnas 39 mii addojuvvui Máilmmekonfereanssas birrasa ja gárgedeami várás 1992 (Rio-julggaštus), vrd. kapihttaliin 13.

Álbmotrievttálaččat lea erenoamážit artihkal 27 ON:a konvenšuvnnas 1966 siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid birra ja ILO-soahpamuš nr. 169 1989 eamiálbmogiid ja čearddalaš álbmogiid birra iešstivrejeaddji stáhtain mat bidjet rámmaid norgalaš sámepolitihkkii. Dát konvenšuvnnat máinnašuvvojit vuolábealde. Eurohparáđi rámmakonvenšuvnna riikkagottálaš veahádagaid suodjalusa birra maiddái máinnašuvvo oanehaččat vuolábealde. Duot earát máinnašuvvojit maŋŋelis kapihttaliin.

3.3.1 Artihkal 27 ON:a konvenšuvnnas 1966 siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid birra

Artihkal 27 ON:a konvenšuvnnas siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid birra 1966 lea veahádagaid suodjaleami guovdilis mearrádus riikkaidgaskasaš rievttis. Artihkal dadjá ahte daid stáhtain gos gávdnojit čearddalaš, oskkoldatlaš dahje gielalaš veahádagat, ii galgga sis, geat gullet dákkáriidda, rihppojuvvot vuoigatvuohta, ovttas iežas joavkku nuppiid miellahtuiguin, dikšut iežaset kultuvrra, dovddastit ja geavahit iežaset oskkoldaga, dahje atnit iežaset giela.

Norgalaš eiseválddit dovddastit ahte sámiin leat vuoigatvuođat dán mearrádusa mielde. Artihkal suodjala veahádagaid nuppásteami 40 vuostá, ja addá vuđđosa árjjálaš doarjagii.

Sámelága ovdabargguin árvvoštallojuvvui artihkal 27 nana riektegáldun sámi vuoigatvuođaide, sihke politihkalaš, kultuvrralaš ja ekonomalaš vuoigatvuođaide. Dat lei maiddái oassin vuđđosis Stuorradikki mearrádussii Vuođđolága § 110a birra 1988. Dál lea dábálaš dulkojupmi ahte dat addá láhkavuđđosa gáibidit positiiva doaibmabijuid eiseválddiin vai geatnegasvuođat čuvvojuvvojit.

Guovdilis gažaldahkan artihkkala 27 hárrái lea leamaš kulturdoahpaga dulkojupmi, ja dainna geatnegasvuođaid sisdoalus maid dat ásaha. Artihkal báhkkoda sániidis mielde suodjalusa jurddalaš 41 kultuvrii ja kultuvrralaš olggosbuktinvugiide nugo gillii ja oskkoldahkii. Sámiid hárrái eamiálbmogin lea dábálaš dulkojupmi ahte mearrádus maiddái siskkilda ávnnaslaš ovdehusaid 42 sámiid buohkanas kulturgeavaheapmái. Mearrádusa mearkkašupmi sámiid riektedillái lea vuđolaččat ságaškuššojuvvon NA— 1984: 18 Sámiid vuoigatvuođaid dili birra. Máŋga gažaldaga mat ledje eahpečielgasat 1984, leat maŋŋelis čielggaduvvon ON:a Olmmošvuoigatvuođakomitea geavada bokte, mii goziha konvenšuvnna siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid birra. Komitea mearrádusat ja cealkámušat nannejit doahpaga dulkojumi mii dahkkojuvvui NA—:s 1984: 18 artihkkala 27 duhkodaga hárrái. Dán čielggadusas gávnnahii Sámi vuoigatvuođalávdegoddi ahte artihkal 27 ii dušše suodjal stáhtalaš sisabahkkemiid vuostá mat gáržžidit joavkku geavaheamis iežas kultuvrra, muhto ahte stáhtain maiddái lea dihto fertenvuohta váfistit ahte veahádagat ožžot árjjálaš doarjaga. Sámi vuoigatvuođalávdegoddi ákkastalai maiddái dan bealis ahte artihkal 27 siskkilda kultuvrra seailluheami ja joatkima ávnnaslaš ovdehusaid. ON:a olmmošvuoigatvuođakomitea lea atnán dán ávnnaslaš kulturdoahpaga vuođđun eamiálbmogiid hárrái. Álbmotriekteekspearttat mat dahke NOU 1997: 5 Eamiálbmogiid eanavuoigatvuođat álbmotrievtti ja olgoriikkalaš rievtti mielde, oaivvildit ahte artihkkala 27 dulkojupmi eamiálbmogiid hárrái riikkaidgaskasaš geavadis lea mannan seamma guvlui go ILO-soahpamuš nr. 169. Olmmošvuoigatvuođa-láhka addá konvenšuvdnii siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid birra stáhtusa norgalaš láhkan, vrd. máinnašumiin kapihttalis 3.4.3.

3.3.2 ILO-soahpamuš nr. 169 eamiálbmogiid ja čearddalaš álbmogiid birra iešstivrejeaddji stáhtain

76. riikkaidgaskasaš bargokonfereansa 1989 mearridii soahpamuš nr. 169 eamiálbmogiid ja čearddalaš álbmogiid birra iešstivrejeaddji stáhtain. Norgalaš nannemiin 1990 dagai Norga konvenšuvnna gustojeaddji sámiide.

ILO-soahpamuš nr. 169 lea ja ovdalaš ILO-soahpamuša nr. 107 (1958) lea vuos áidna guokte rievttálaš neavvu mat njuolga siskkildit eamiálbmogiid suodjalusa. ILO-soahpamuša nr. 169 váldopinsihppa lea eamiálbmogiid vuoigatvuohta seailluhit ja viidáseappot gárgedit iežaset kultuvrra, ja eiseválddiid geatnegasvuohta dahkat doaibmabijuid mat dorjot dán barggu.

Konvenšuvnnas lea mearrádusat eamiálbmogiid vuoigatvuođa birra ieža mearridit kultuvrralaš gárgedeamiset badjel, oahppat geavahit gielaset ja vuođđudit alcceset institušuvnnaid mat ovddastit sin eiseválddiid buohta. Konvenšuvdna dohkkeha maiddái eamiálbmogiid sávaldagaid ja dárbbu ráđđet institušuvnnaideaset, eallinvuogiset ja ekonomalaš gárgedeamiset badjel. Dát mearkkaša ahte dohkkehuvvo eamiálbmogiid sávaldat seailluhit ja viidáseappot gárgedit iežaset identitehta, giela ja oskkoldaga, stáhtaid rámmaid siskkabealde gos sii ellet. Konvenšuvnnas leat velá mearrádusat earret eará eanavuoigatvuođaid, barggahusa ja bargoeallima, oahpaheami, oaju ja dearvvasvuođa birra. Konvenšuvdna válddaha stáhta geatnegasvuođaid dábálaš njuolggadusaid.

Váldoprinsihpat bohtet ovdan artihkkalis 2 mas daddjojuvvo ahte «ráđđehusain galgá leat ovddasvástádus – guoskevaš álbmoga oassálastimiin – álggahit bálddalastojuvvon ja vuogádatlaš doaimma suodjalit dáid álbmogiid vuoigatvuođaid ja dáhkidit ahte sin iehčanasvuohta árvvusadnojuvvo».

Diekkár doaibma galgá váfistit ahte guoskevaš álbmoga miellahtut návddašit vuoigatvuođaid ja vejolašvuođaid ovtta dásis veahkadaga eará miellahtuiguin. Maiddái galget doaibmabijut ovddidit ahte dáid álbmogiid sosiála, ekonomalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođat ollásit ollašuhttojuvvojit, árvvusanedettiin sin sosiála ja kultuvrralaš identitehta, árbevieruid ja institušuvnnaid.

Konvenšuvnna nannema geažil lea ráđđehus geatnegahttán iežas ráđđádallat guoskevaš álbmogiin, ulbmillaš ortnegiid ja erenoamážit sin ovddasteaddji institušuvnnaid bokte, go vihkkedallojuvvo bidjat doibmii láhkamearrádusaid dahje hálddahuslaš doaibmabijuid main sáhttá leat njuolga mearkkašupmi guoskevaš álbmogii, min oktavuođas sámiide.

Norgga guovdu ovdeha ráđđehus ahte láhkamearrádusat, oppalaččat gehččojuvvon, oktiivástidit konvenšuvnna prinsihpaiguin. ILO-soahpamuš nr. 169 ásaha unnimusstandárddaid eamiálbmogiid rievttálaš suodjalussii. Norgalaš sámepolitihka hárrai ii ane ráđđehus standárddaid ii ollislažžan iige gáržžideaddjin. Muhtun lágat, nugo sámeláhka, mannet máŋgga dáfus guhkkelii go geatnegasvuođat maid Norga lea badjelasas váldán ILO-soahpamuša bokte. Maŋŋil go lea fápmui boahtán, de lea Norga raporteren ILO:i soahpamuša nr. 169 birra organisašuvnna njuolggadusaid mielde. Sámediggi lea ovddidan oainnuidis njuolga ILO:i ráđđehusa raporterema mildosiin.

ILO-soahpamuša nr. 169 nannema oktavuođas celkkii Sámediggi ahte lea «eahpidahtti duhtaditgo norgalaš láhkamearrádusat ja geavat gáibádusaid mat leat boahtán ovdan K-169:s.» (vrd. st. prp. nr. 102 (1989–90), s 12). Sámediggi čujuhii seammás čielggademiide Sámi vuoigatvuođalávdegotti olis maid ulbmilin lea oažžut vejolaš ođđa láhkamearrádusaid, ja neavvui soahpamuša nannet dainna vuođustusain ahte ratifikašuvdna bidjá gáibádusaid riektečilgemii ja jáhkkimis láhkaearáhuhttimiidda dihto čuoggáin maŋŋelis.

Sámediggi lea maŋŋelis báhkkodan eará dulkojumi muhtun mearrádusain eana- ja čáhcevuoigatvuođaid birra go dat maid ráđđehus lea bidjan vuođđun. ILO orgánat eai leat njuolga dahkan oaivila dása, muhto leat duhtan dovddahit vuordagiid čielggadeami hárrái maid Sámi vuoigatvuođalávdegotti árvalusa gieđahallan mielddisbuktá.

Nannedettiin ILO-konvenšuvnna nr. 169 eamiálbmogiid ja čearddalaš álbmogiid birra iešstivrejeaddji stáhtain anii ráđđehus vuođđun ahte eai gávdnon hehttehusat konvenšuvnna norgalaš rátifikašuvdnii. Almmatge lea ráđđehusa politihkka viidáseappot gárgedit sihke álbmotrievtti ja norgalaš rievtti dán duovdagis.

3.3.3 Eurohparáđi rámmakonvenšuvdna riikkagottálaš veahádagaid suodjalusa birra

Rámmakonvenšuvnna mearridii Eurohparáđi ministtarkomitea 1994. Norga lei 21 stáhta searvvis mat vuolláičálle konvenšuvnna dalle go dat rahppojuvvui vuolláičállimii 1995. Norga nannii konvenšuvnna njukčamánu 17. 1999.

Rámmakonvenšuvdna lea vuosttas jurdihkalaččat čadni multilaterála šiehtadus riikkagottálaš veahádagaid dábálaš suodjalusa birra. Nannema oktavuođas nannejuvvui ee. ahte sámit devdet konvenšuvnna eavttuid meroštallojuvvot riikkagottálaš veahádahkan, ja dainna konvenšuvnna mearrádusat gustojit sámiide. Sámediggi lea almmatge cealkán ahte sámit eai hálit fátmmastuvvojit Norgga politihkas riikkagottálaš veahádagaid buohta, dasgo sámiid vuoigatvuođat ILO-soahpamuša nr. 169 mielde mannet guhkkelii go vuoigatvuođat mat čuvvot rámmakonvenšuvnnas, vrd. st. prp. nr. 80 (1997–1998) ja st.meld. nr. 15 (2000–2001).

3.4 Norgalaš riektenjuolggadusat

Gárgedeapmi Norggas sámiid rievttálaš dili hárrái lea eanaš válganan čielggadusaid geažil maid Sámi vuoigatvuođalávdegoddi ja Sámi kulturlávdegoddi adde 1980-jagiid mielde. Gárgedeapmi lea maiddái váikkuhan eamiálbmotrievttálaš duovdaga riikkaidgaskasaš gárgedeapmái. Sámi vuoigatvuođalávdegotti ja Sámi kulturlávdegotti čielggadusat atne vuođđun sámepolitihkalaš oainnu mii dovddastii ahte norgalaš eiseválddiin lea ovddasvástádus váfistit sámi servodateallima ja kultuvrra láhkamearrádusaid ja eará doaibmabijuid veagas. Maiddái adnojuvvui vuođđun ahte dákkár positiiva doaibmabijut leat dárbbašlaččat váfistit ahte sámit galget sáhttit seailluhit kultuvrralaš iešlágiset ja bissut sierra álbmogin maiddái boahtteáiggis. Ráđđehus ja Stuorradiggi guorrasedje dán vuođđooidnui. Láhkamearrádusat main lea erenoamáš mearkkašupmi norgalaš sámepolitihkkii leat:

  • Vuođđolága § 110 a

  • Sámeláhka (Láhka geassemánu 12. 1987 nr. 56 Sámedikki ja eará sámi vuoigatvuođaid hárrái birra)

  • Olmmošvuoigatvuođaláhka (Láhka miessemánu 21. 1999 nr. 30 olmmošvuoigatvuođaid dili birra norgalaš rievttis)

  • Oahpahusláhka (Láhka geassemánu 17. 1998 nr. 61 vuođđoskuvlla ja joatkkaoahpahusa birra), vrd. máinnašumiin kapihttalis 10

  • Boazodoalloláhka (Láhka geassemánu 9. 1978 nr. 49 boazodoalu birra), vrd. máinnašumiin kapihttalis 14

3.4.1 Vuođđolága paragráfa 110a

Vuođđolága paragráfa 110a lohká:

«Stáhta eiseválddit leat geatnegahttojuvvon láhčit dilálašvuođaid nu ahte sámi álbmotjoavku sáhttá seailluhit ja ovddidit iežas giela, kultuvrra ja servodateallima.»

Vuođđolága §:s 110a lea sullasaš sisdoallu go artihkkalis 27 ON-konvenšuvnnas siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid birra. Vuođđoláhkapragráfa lea bajit riektenjuolggadus mii ásaha prinsihpalaš njuolggadusaid norgalaš sámepolitihkkii beroškeahttá lonuheaddji ráđđehusaid oainnus. Paragráfa ii leat dušše «gudnemearrádus», muhto bajit njuolggadus mas lea beroštupmi ja mearkkašupmi juohke áidna hálddahusorgánii mii oažžu sámi čuolbmabidjamiid gieđahallamii (vrd. maiddái st. dieđ. nr. 41 (1996–97) Norgga sámepolitihka birra, s 12).

Vuođđoláhkamearrádusa ovdabargguid oktavuođas (Innst. S. nr. 147 (1987–88)) deattastii Stuorradikki olgoriikka- ja konstitušuvdnakomitea maid dat mearkkaša go eiseválddit «eanemus allaáiggálaš ja geatnegahtti hámis maid min riekteortnet dovdá», leat dohkkehan ja geassán čuvvosiid dan duohta dilálašvuođas ahte Norgga historjjá čađa lea gávdnon sierra sámi álbmotjoavku min riikkas. Seamma oaidnoguottut geardduhuvvojedje stuorradiggedigaštallamis vuođđoláhkaparagráfa birra (St. tid. 1987–88, s 3026).

Dáinna paragráfain leat norgalaš eiseválddit mearridan rievttálaš, politihkalaš ja morálalaš geatnegašvuođa láhčit dilálašvuođaid nu ahte sámit ieža galget sáhttit váfistit ja váikkuhit sámi servodaga gárgedeami. Paragráfa addá sámiide alcceset árjjálaš rolla beroštusaideaset áimmahuššama hárrái. Vuođđoláhkaparagráfa lea hábmejuvvon sihke suodjalusa ja gárgedeami dihtii.

3.4.2 Sámeláhka

Sámeláhka addá eanet konkrehta sisdoalu bajit prinsihpaide maid Vuođđolága § 110a ásaha. Láhka addá mearrádusaid Sámedikki birra, dán vuolde maiddái Sámedikki bargoduovdaga ja válddi, Sámedikki válggaid ja Sámedikki hálddahusa birra. Sámedikki bargoduovdda lea buot áššit maid diggi ieš atná deaŧalažžan sámi álbmotjovkui. Sámelága ovdabargguin deattuhuvvui sakka ahte Sámedikki váldi galggai gárgeduvvot dikki iežas áddejumi mielde ja oppalaš servodatoainnu mielde sámiid sajádaga hárrái Norggas. Láhka dadjá dasa lassin ahte eará almmolaš orgánat berrejit addit Sámediggái vejolašvuođa buktit cealkámuša ovdal go dahket mearrádusaid áššiin dikki bargoduovdagis.

Sámeláhka oaččui juovlamánu 21. 1990 lasáhusa sámegiela geavaheami birra, sámelága giellanjuolggadusaid. Sámegiella ja sámelága giellanjuolggadusat máinnašuvvojit kapihttalis 7.

3.4.3 Olmmošvuoigatvuođaláhka

Lágas miessemánu 21. 1999 nr. 30 olmmošvuoigatvuođaid dili nannema birra norgalaš rievttis (olmmošvuoigatvuođaláhka) addojuvvui earret eará ON-konvenšuvdnii siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid birra 1966 stáhtus norgalaš láhkan, vrd. olmmošvuoigatvuođalága §:in 2. Dat máksá ahte artihkal 27 veahádagaid vuoigatvuođaid birra lea sajádat norgalaš láhkan. Konvenšuvnna mearrádusat galget vuostálasvuođadilis mannat ovddabeallái eará norgalaš lága, vrd. §:in 3. Olmmošvuoigatvuođalágas čuovvu ahte juos norgalaš duopmostuollu gávnnaheš ahte norgalaš láhka lea vuostálaga artihkkaliin 27, de ferte láhka čáhkket. Ráđđehus atná almmatge ahte galgá olu ovdal go diekkár dilli sáhttá šaddat, earret eará dasgo artihkal 27 sakka lea leamaš oaivadusgáldun sihke Vuođđolága §:i 110a ja sámeláhkii, ja ahte dát deasttat leat áimmahuššojuvvon maŋŋelaš láhkamearrádusain.

Olmmošvuoigatvuođalága ulbmilin lea nannet olmmošvuoigatvuođaid dili norgalaš rievttis, vrd. §:in 1. Dát hámuhus deattasta ahte olmmošvuoigatvuođakonvenšuvnnain mat eai inkorporerejuvvo 43 , galget adnojuvvot hui dettolaš riektegáldun. Dát gusto earret eará ILO-soahpamuššii nr. 169. Stuorradikki justiisakomitea čujuhii ahte vuđolaš olmmošvuoigatvuođakonvenšuvnnaid láhkanannemiin váfistuvvojit olmmošvuoigatvuođat ollásit adnojuvvojit vuođđun norgalaš duopmostuoluin, vrd. Innst. O. nr. 51 (1998–99).

3.5 Sámi riektadilálašvuođat – viidáset gárgedeapmi

Sámi vuoigatvuođalávdegoddi, mii nammaduvvui 1980, attii 1997 iežas nuppi oasseárvalusa, NOU 1997: 4 Naturgrunnlaget for samisk kultur (Sámi kultuvrra luondduvuođus). Árvalus siskkilda máŋggalágan vuoigatvuođadilálašvuođaid, Finnmárkku hálddaheami ja areálasuodjaleami, ja evttohusaid riikka olles árbevirolaš sámi guovllu areálasuodjaleami birra. Lávdegoddi lea ovddidan láhkaevttohusaid mat siskkildit dáid fáttáid.

Evttohusas man Sámi vuoigatvuođalávdegoddi ovddidii, lei deaŧalaš ulbmilin addit Sámediggái, fylkkadiggái ja gielddastivrraide váikkuhanfámu ja mieldeovddasvástádusa Finnmárkku areálageavaheami ja hálddaheami hárrái.

—ielggadus lea leamaš viiddis gulaskuddamis 1997 rájes 1999 rádjai, mas Sámediggi, Finnmárkku fylkkadiggi ja departemeanttat čađahedje iežaset gieđahallama maŋŋil go gulaskuddan lei loahpahuvvon. Gulaskuddanmateriála lea hui viiddis, ja addá deaŧalaš vuđđosa bargui ovddasguvlui. Dat čájeha maiddái ahte guovdilis fáttát ja evttohusat leat riidduvuložat. Sihke áigi man Sámi vuoigatvuođalávdegoddi geavahii ja gulaskuddancealkámušat čájehit ahte dás lea sáhka seagášgažaldagain, mat gáibidit sihke áiggi ja čiekŋudeami vai oažžu vánhurskkis čovdosiid mat sáhttet čohkket govdes guorraseami.

Loahpahuvvon gulaskuddama ja materiála analysa maŋŋil bargá Justiisadepartemeanta čuovvolemiin láhkaevttohusa hámis, ovttasbarggus guoskevaš departemeanttaiguin. Oassin politihkalaš gieđahallamis ovddasguvlui šaddá leat dialoga Sámedikkiin ja Finnmárkku fylkkagielddain mas čielggaduvvo vuođus vejolaš čovdosiidda. Vuos lea árrat dadjat makkár čovdosat šaddet evttohuvvot.

Nuppi oassečielggadusa addimiin lei Sámi vuoigatvuođalávdegoddi deavdán mearkkašahtti osiid mandáhtastis. Báhcán lei almmatge čielggadit vuođu ja luondduburiid geavaheami ja hálddaheami sámi geavahanguovlluin olggobealde Finnmárkku fylkka.

Ođđa Sámi vuoigatvuođalávdegoddi nammaduvvui stáhtaráđis geassemánu 1. 2001 ja das lea áigemearrin suoidnemánu 1. 2005 rádjai ollistit maŋimuš oasi mandáhtas. Muhtun unnit nuppástusat dahkkojuvvojedje mandáhttii vai dahkkojuvvo oinnolažžan riikkagottálaš ja riikkaidgaskasaš gárgedeapmi mii lea leamaš dán duovdagis das rájes go lávdegoddi vuosttas geardde vuođđuduvvui 1980.

Lávdegotti čoakkádusas lea deattuhuvvon ahte guoskevaš beroštusat galget leat ovddastuvvon ja ahte lávdegottis galgá leat gokčavaš gelbbolašvuohta gažaldagain maid galgá čielggadit. Maiddái lea deattuhuvvon váfistit buori sohkabealálaš ja geográfalaš ovddastusa. Vai váfistuvvo ahte lávdegoddi sáhttá bargat bevttolaččat, de deattuhuvvo velá ahte lávdegoddi ii galgga šaddat menddo stuorisin.

Justiisadepartemeanttas lea leamaš buorre ja mávssolaš dialoga Sámedikkiin, sihke mandáhta hábmema ja lávdegotti čoakkádusa birra.

Boksa 3.3 Dutkanprojeakta sámi vieruid ja riekteoainnuid birra

Sámi vuoigatvuođalávdegotti mandáhtta siskkildii maiddái «guorahallat sámi vieruid ja riekteoainnuid ja árvvoštallat man dettolažžan dáid galgá atnit». Sámi vuoigatvuođalávdegotti vuollálaslávdegoddi, nu gohčoduvvon Riektejoavku, oaččui dahkamuššan čielggadit ja árvvoštallat mii dál galgá adnojuvvot gustojeaddji riektin eatnamiid ja čáziid eaiggáduššanvuoigatvuođa ja geavahanvuoigatvuođa hárrái Finnmárkku fylkkas. Gč. NA— 1993: 34.

Riektejoavkku loahppaárvalusat ožžo me-arkkašahtti moaitagiid sámiin, ja ovttas-ráđiid Sámedikkiin mearridii Justiisadepartemeanta 1995 dahkat álgaga sierra dutkanprojektii. Projeavttas lea leamaš juksanmearrin addit čielggadeami ja analysa sámi vieruid ja riekteoainnuid hárrai mat leat guston, dahje mat gustojit, eatnamiid ja čáziid geavaheapmái sámi guovlluin.

Dutkanprojeavtta raporttat addojuvvojit Finn-márkku hárrái sierra NOU:n 2001 mielde. Materiála lea oassin Sámi vuoigatvuođalávdegotti nuppi oassečielggadusa gieđahallama vuđđosis.

Sámi vuoigatvuođalávdegotti barggu olis máddelis Finnmárkku fylkka šaddet dáid guovlluid vierut ja riekteoainnut čielggaduvvot.

Boksa 3.4 Dutkanprojeakta ođđaset áiggi sámi riektegárgedeami birra

Projeaktaovddasvástideaddji lea Sámi Instituhtta (SI). Projeakta lea leamaš jođus 1998 rájes ja lea SI:a riektehistorjjálaš dutkanbarggu joatkka. Vuđolaš jurdda projeavtta duogábealde lea álggahit metodaid sámi vuoigatvuođaid dutkamii, nappo dábálaš strategiija sámi riektedutkamii. Kártejuvvot galgá mii lea dáhpáhuvvan sámi vuoigatvuođaiguin Norggas ja Ruoŧas 1700-logus gitta dálá áigái. Bargu galgá, lassin ođđa dieđu háhkamii, systematiseret ja almmuhit historjjálaš dieđu mii dássážii ii leat leamaš dovddus. Projeakta galgá gárvvistuvvot 2001.

3.6 Eamiálbmogiid vuoigatvuođaid gelbbolašvuođaguovddáš

Evttohus álggahit eamiálbmogiid vuoigatvuođaid gelbbolašvuođaguovddáža Davvi-Norgii almmuhuvvui st.meld. nr. 21 (1999–2000) Menneskeverd i sentrum – handlingsplan for menneskerettigheter (Olmmošárvu guovddážis – olmmošvuoigatvuođaid doaibmaplána). Stuorradikki olgoriikkakomitea guorrasii evttohussii, vrd. Innst. S. nr. 23 (2000–2001). Evttohusa duogážin lei ahte máŋgga guovllus máilmmis lea váilevaš áddejupmi eamiálbmogiid sajádaga ja vuoigatvuođaid hárrái, ja ahte danne dárbbašuvvo eanet diehtu dáid birra.

Ráđđehus lea plánegoahtán guovddáža álggaheami, mii galgá biddjojuvvot Guovdageidnui. Áigumuššan lea ahte guovddáš galgá leat doaimmas jahkemolsuma 2001/2002 rájes. Háhkun lea vuođđudit gelbbolašvuođaguovddáža eamiálbmogiid vuoigatvuođaid várás vai lasihuvvo diehtu diekkár vuoigatvuođaid birra, sihke Davvi-Norggas ja muđui riikkas. Sávahahtti lea ahte guovddáš galgá ráhkadit fágalaš fierpmádaga eará institušuvnnaide mat barget eamiálbmotgažaldagaiguin riikkagottálaččat ja riikkaidgaskasaččat. Duođašteapmi, gaskkusteapmi, dieđiheapmi ja fierpmádathuksen šaddet guovddáža guovdilis bargodahkamuššan. Guovddáš sáhttá maiddái čujuhit dárbbu ođđa dutkamii, muhto ii galgga leat dutkaninstitušuvdna.

3.7 Duopmostuolu ásaheapmi Sis-Finnmárkui

Sámelágas nannejuvvo ahte sámegiella ja dárogiella galget leat dássálaga sámegiela hálddahanguovllu siskkabealde.

Duopmostuollokommišuvnna (Domstolskommisjonen) (NOU 1999: 19) ja Strukturlávdegotti (Strukturutvalget) čielggadusain evttohuvvui ahte galggai ásahuvvot duopmostuollu Sis-Finnmárkui. Duopmostuolu ásaheami vuođustussan lei sávaldat lasihit sámiid luohttámuša duopmostuoluide.

Dieđáhusas st.meld. nr. 23 (2000–2001) Førsteinstansdomstolene i fremtiden (Vuosttainstánsaduopmostuolut boahtteáiggis) ovddidii ráđđehus evttohusa ásahit duopmostuolu sámegiela hálddahanguovllu siskkabeallái. Stuorradiggi doarjjui ráđđehusa evttohusa miessemánu 21. 2001, vrd. Innst. S. nr. 242 (2000–2001).

Ođđa duopmostuolu namma galgá leat Sis-Finnmárkku diggegoddi/Indre Finnmark tingsrett ja dat galgá biddjojuvvot Detnui. Duopmostuolu duopmováldeguovlu siskkilda Kárášjoga, Guovdageainnu, Unjárgga, Porsáŋggu ja Deanu gieldda Finnmárkku fylkkas.

3.8 Doaibmabijut

  • Ráđđehus áigu bargat Finnmárkku fylkka eatnamiid ja čáziid vuoigatvuođa ja hálddaheami ođđa láhkamearrádusevttohusain, Sámi vuoigatvuođalávdegotti árvalusa vuođul NOU 1997: 4 Sámi kultuvrra luondduvuođus .

  • Ráđđehus áigu, Sámi vuoigatvuođalávdegotti barggu olis guovlluid hárrái máddelis Finnmárkku fylkka, fuolahit ahte dáid guovlluid sámi virolašvuođat ja riekteoainnut čielggaduvvojit.

Juolgenohta

1.

ovttasvásttolašvuohta = solidaritehtta

2.

ja gierdevašvuohta.

3.

gárgedit = ovdánahttit; gárgedeapmi = ovdánahttin, ovddi­deapmi

4.

váfistit = sihkkarastit

5.

gárgedit = ovdánahttit; gárgedeapmi = ovdánahttin, ovddi­deapmi

6.

veahkadat = populašuvdna, olmmošjoavku, álbmot

7.

veahádat = minoritehtta, unnitlohku; eanádat = majoritehtta, eanetlohku

8.

duovdda = viidodat, suorgi

9.

guovlluguovdasaš = regiovnnalaš

10.

dáhpáhusguovddáš = arena

11.

besten = rekrutteren; bestet = rekrutteret

12.

dovddiiduslonohallan = vásihusaid ja oahpa nuppiide addit ja nuppiin oažžut

13.

árjjat = rahčamuš, nannen, viggamušat

14.

oassádalli = aktøra

15.

vuođusdahkki = premissaaddi, eavttuidbiddji, vuođusháhkki

16.

ásahallan = reguleren; ásahallat = reguleret

17.

buvttadahkki = faktor

18.

meannudanvuohki = prosedyra

19.

hámádat = struktuvra; hámádahttit = struktureret

20.

dagaldus = rutiidna

21.

bálddalastit = oktiiordnet

22.

njuolgguslaš = konsekveanta

23.

eanaguovlu = territoriija

24.

hámolaš = formála

25.

bilaterála = guovttebealat; multilaterála = máŋggabealat

26.

ekspansiiva = leavvi, báisi; ekspanderet = leavvat

27.

jurisdikšuvdna = duopmováldi, mearridanváldi

28.

olbmuidvuođakeahtes = siviliserekeahtes

29.

hierarkiija = garra vuollálas árvoortnet

30.

multietnalaš = máŋggačearddalaš

31.

buohtalastit = koordineret

32.

láhkaásahus = njuolggadusat mat láhkii leat ásahuvvon, forskrift

33.

meroštallan = definišuvdna

34.

háhku = intenšuvdna, áigumuš

35.

territoriija = eanaguovlu

36.

hámuhit = formuleret; hámuhus = formuleren

37.

nannet = ratifiseret (konvenšuvnnaid ja šiehtadusaid oktavuođas)

38.

neavvut = instrumeanttat (riikkaidgaskasaš rievtti oktavuođas)

39.

deklarašuvdna = julggaštus

40.

nuppásteapmi = vealaheapmi, hejodit gieđahallan dahje erohusa atnin

41.

jurddalaš = ideála

42.

ovdehus = eaktudus

43.

inkorporeret = ovttastahttit, laktit

"Áššemeannudeapmái/ovdasiidui"