3.3.11 Areála-, biras-...

3.3.11 Areála-, biras- ja kultursuodjaleapmi

Sámediggi buvttii vuđolaš gulaskuddancealkámuša 2003:s Ráđđehusa našuvnnalaš doaibmaplána árvalussii nana ceavzilis ovdáneami birra. Sámediggi háliida searvat nu ovttasdássásaš eavttuiguin go lea vejolaš guovddáš eiseválddiiguin eanet birasáddjái ja nana ceavzilis ovdáneami olaheapmái. Danne lea Sámediggi positiivvalaš Ráđđehusa našuvnnalaš doaibmaplánii nana ceavzilis ovdáneami ektui.

Ráđđehus lea doaibmaplánas dovddahan nannosit ahte áigu siskkildit sámi perspektiivvaid politihkas nana ceavzilis ovdáneami ektui, ja ahte áigu ovddidit ávkkálaš ovttasbargovugiid Sámedikkiin riikkaidgaskasaš eamiálbmotrievtti vuođul. Ráđđehus ii leat dattetge ovddidan makkárge konkrehta initiatiivva ahte nu galgá geavahusas dahkkojuvvot, ii dallege go Sámediggi njuolga lea ávžžuhan. Danne lea hui stuorra hástalussan ahte sámi álbmot lea mielde duohta barggus birrasa ja nana ceavzilis ovdánemiin.

3.3.11.1 Areálasuodjaleapmi

1845 ovttaskas ášši leat meannuduvvon kulturmuitolága ja plána- ja huksenlága mielde 2003:s. Dat leat veaháš unnit go 2002:s ja 2001:s. Áššiid geahppáneapmi boahtá das go Finnmárkkus ledje unnánot smávva juohkin- ja dispenšuvdnaášši plána- ja huksenlága mielde. Dasto leat lassánan stuorát ja eanet áiggi gáibideaddji areálaáššit nugo boađusiskančielggadusat, gieldaplánat ja regulerenplánat. 12,5 % buot gulaskuddamii boahtán areálaáššiin 2003:s geahčaduvvojedje kulturmuittut ovdal go addojuvvui loahpalaš cealkámuš. 6,5 % buot áššiin ja 52 % áššiin mat geahčaduvvojedje dagahit goluid doaibmabijuid vuolggaheaddjiide (gildii dahje priváhta doaibmabidjovuolggaheaddjái), go galget máksit geahčadangoluid kulturmuitolága § 10 mielde. Čujuhit muđui 2. kapihttalii kulturmuitosuodjaleami birra.

Stáhtalaš bargu luonddumehciid ásahemiin ja viiddidemiin joatkašuvai 2003:s. 50 plánejuvvon, jođus ja čađahuvvon suodjalanplánaproseassain leat 18 sámi geavahus- ja ássanguovlluin. Sámediggi lea dovddahan vuostehágu jos suodjalanplánabargu dahkkojuvvo almmá ahte riikkaidgaskasaš birasriekti ja riikkaidgaskasaš eamiálbmotriekti geahčaduvvojit dárbbašlaš ja ollislaš oktavuođas. Suodjaleapmi sámi guovlluin ferte mearkkašit ahte dásseárvosaččat searvat suodjalanproseassaide, suodjaleami sisdoalu mearrideapmái ja hálddašanmálliide mat eai amasmahte muhto nannejit sámi kultuvrra ealáhusaiguin ja servodateallimiin. Sámediggi lea maid bivdán ahte ráhkaduvvojit čielga njuolggadusat movt suodjalanproseassat galget čađahuvvot sihkkarastin dihte dásseárvosaš sámi searvama.

2003:s leat ollu stuorra bieggafápmoplánat sáddejuvvon Sámediggái čielggadanprográmma gulaskuddamii. Maŋimuš guovtti jagis lea lassánan beroštupmi hukset bieggafámu sámi guovlluide ja dalle erenoamážit Finnmárkui. Stáhtus Finnmárkkus lea ahte bieggapárkkat leat huksejuvvon, ja lea addojuvvon vel okta konsešuvdna hukset bieggamiellopárkka. Boazodoallu lea guoddalan dán konsešuvnna. NVE bieggamillokártta mielde Finnmárkkus, lea ain 12 párkii ohccojuvvon konsešuvdna. Ohcan mii guoská stuorámus guvlui lea Báhcavuona duoddara bieggamillopárka mas leat guokte oasseguovllu ja mii lea oktiibuot 150 km2 . Eará bieggamillopárkkaide eai leat geavahuvvon nie stuorra areálat, muhto liikká lea sáhka hui stuorra guovlluid birra. Dasto leat bargamin oažžut huksejuvvot hui stuorra fápmojođđasa Málatvuomis Várjjatvutnii vai sáhttet fievrridit fámu buot dain plánejuvvon bieggamillopárkkain. Duohtademiid submi lea ollu stuorát go Álttájoga huksen lei, muhto dat čađahuvvo veahážiid ja bihtáid mielde. Go geassá čoahkkái dáid plánaid, jos dat čađahuvvojit, de sáhttá buohtastemiin dadjat ahte doaibmabijut leat seamma stuorrá go Finnmárkku fylkka olles dáláš geaidnofierpmádaga huksen. Váikkuhusat leat stuorrát sámi ealáhusaide nugo boazodollui, meahcceealáhussii, guolástussii jna. ja kulturbargui. Dáid huksemiid plánabargu čađahuvvo almmá ahte sámi eanavuoigatvuođat leat čielggaduvvon, ja almmá ahte doaibmabijuid ektui čađahuvvo čohkkes ja ollislaš váikkuhaniskančielggadus. Sámediggi áigu čuovvolit dán Ráđđehusa ja Stuorradikki ektui 2004:s.

3.3.11.2 Kulturmuittut, kulturmuitosuodjalanguovllut ja kulturmuitosuodjalandoaibmabijut

Koltálaš gili kulturbirrasa hálddašanplána mearriduvvui 2003:s. Gieskat ásahuvvon Nuortasámi musea galgá čuovvolit plána. Ceavccageađggi kulturmuitoguovllu hálddašanplánaárvalus sáddejuvvui gulaskuddamii 2003:s ja meannuduvvo loahpalaččat 2004:s. Várjjaga sámi museas lea guovddáš rolla plána geavatlaš čuovvoleames. Sámi huksehusaid suodjalan- ja hálddašanraporta maid meannuduvvui loahpalaččat 2003:s. Raporttas čujuhuvvo ollu stuorra hástalusaide mat leat go aktiivvalaččat galgá suodjalit sámi visttiid. Čađahuvvui ovdaprošeakta Ruksesbávtti báktesárgumiid seailluhanplána ektui 2003:s. Dán barggus deattuhuvvui buorre dialoga ja báikegotteolbmuid searvan sihke jearahallamiid, ságastallamiid ja oktasaš čoahkkimiid bokte. Dán barggu čuovvoleapmi plánejuvvo 2004:s.

2003:s gávdnui Geisvik:as Narviikka gielddas kulturbirasguovlu, mas leat 26 eamihávddi, 4 oaffarsaji/ báikki, 3 amas struktuvrra ja 1 báktesárggus. Eamihávddiid lohku mat leat registrerejuvvon Geisvik:as lea stuorámus lohku olggobealde Finnmárkku. Dasto leat Vassdalenis Narviikka gielddas registrerejuvvon 4 eamihávddi. Dáid registreremiidda ráhkaduvvui dievaslaš raporta 2003:s.

2003:s meannuduvvojedje 45 doarjjaohcama sámi kulturmuitodoaibmabijuide, seamma lohku 2002:s lei 50. Doarjja lea juolluduvvon sámi kulturmuittuid registreren-, seailluhan- ja duođaštandoaibmabijuide, ja sámi huksehusaid ođasmahttimiidda ja bajásdoallamii.

Sámediggi searvá Interreg báktedáiddaprošektii, mii gohčoduvvo Rock Art in Nothern Europe (RANE). Báktedáidda lea kulturmuitohápmi maidda ollugat čájehit stuorra beroštumi. Báktedáidagii lea álki addit symbolalaš oaivila ja sisdoalu otnáš servodagas. Báktedáidda lea dakkár kulturmuitosuorgi mas lea hui nana oktavuohta máilmmis eamiálbmogiidda. Riikkain nugo Austrália ja Lulli-Afrihkká lea iešalddis čielga ášši ahte eamiálbmogat servet báktedáidaga duođašteapmái, hálddašeapmái ja gaskkusteapmái. Davviriikkain lea dattetge ain stuorra hástalussan oažžut áddejumi ahte sámiin galgá leat lunddolaš sadji báktedáiddahálddašeames. Danne lea Sámediggái stuorra hástalussan searvat davviriikkalaš báktedáiddaovttasbargui. Dat lea dakkár bargu masa manná hui ollu áigi ja resurssat. Danne galggašedje Sámedikkis leat resurssaid dáfus vejolašvuođat bargat dainna surggiin sámi servodagas guhkes áiggi perspektiivvas ja systemáhtalaš vugiin.