Eanadoallopolitihkalaš ossodat

Eanandoallopolitihkalaš ossodaga ulbmil lea hábmet ja láhčit dilálašvuođa guoddevaš biebmogálvvuid buvttadeapmái mii deavdá geavaheddjiid dárbbuid ja áimmahuššá eanadoalu máŋggabealat doaimmaid, mas birasseasti eanadoallu, kultureanadat, kulturmuittut ja biologalaš girjáivuohta leat guovddážis.

Deháleamos eavttut ossodaga bargui mearriduvvojit  Prop.1 S, Eanadoallošiehtadusa, Boazodoallošiehtadusa ja St.Dieđ. 9 (2011-2012) bokte ja Stuoradikki gieđahallamis. Dan lassin bohtet guovddáš eavttut ráđđehusas. Eanadoallopolitihkalaš ossodagas lea oktavuohta ollu ásahusaiguin ja etáhtaiguin eanadoallopolitihka čađaheamis.

Eanadoallopolitihkalaš ossodagas lea fágaovddasvástádus eanadoallošiehtadusas ja jahkásaš eanadoallošiehtadallamiin. Ossodaga ovddasvástádussii gullá maid eanadoallogálvvuid sisafievrredansuodjalusa čuovvoleapmi jna.

Eanadoallopolitihkalaš ossodagas lea fágaovddasvástádus boazodoallošiehtadusas ja jahkásaš boazodoallošiehtadallamiin gaskal Stáhta ja Norgga Boazosápmelaččaid Riikkasearvvi. Ulbmil departemeantta politihkain dan suorggis lea ovddidit ekonomalaš, ekologalaš ja kultuvrralaš guoddevaš boazodoalu.

Eanadoallopolitihkalaš ossodagas lea ovddasvástádus muhtun osiin departemeantta riikkaidgaskasaš barggus. 

Ossodaga čuovvovaš sekšuvnnat:

  • Gávpepolitihkalaš sekšuvdna

    Sekšuvdna ovddasvástida departemeantta riikkaidgaskasaš doaimmaid, riikkaidgaskasaš šiehtadallamiid ja politihkalaš doaimmaid čadnon WTO, OECD, FAO, EO ja EFTA ovddidandoaimmaide ja EES-šiehtadussii.
    Sekšuvdna galgá maid hálddašit eanadoallogálvvuid sisafievrredansuodjalusa ja biebmogálvoindustriija rámmaeavttuid.

  • Eanadoallopolitihkalaš sekšuvdna

    Sekšuvdna galgá ovddasvástidit eanadoallošiehtadusa, stáhta ja Norgga Boanddaidsearvvi ja Norgga Boanddaid ja Smávvadálolaččaid searvvi gaskasaš eanadoallošiehtadallamiid, ja dasa gullevaš čielggadusaid. Eanadoallošiehtadusa čuovvoleapmi ja čađaheapmi dahkko ovttas Eanadoallodirektoráhtain. Sekšuvdna galgá maid ovddasvástidit nugo bierggu, mielkki, gortni, ruotnasiid, šattuid, murjjiid ja ulluid márkanortnegiid. Iešguđetlágan doarjjaortnegat ee. buvttadandoarjagat gullet maid sekšuvnna bargosuorgái. Sekšuvdna galgá maid vástidit borramušgearggusvuođa, šibitdoaibmalobiid, ja stáhtabušeahta siskkáldas koordinerendoaimmaid. Dat bargu galgá váikkuhit gálvobuvttadeapmái maid márkan jearaha, govttolaš biebmogálvohattiide, árvoráhkadeapmái, stuorit buvttavalljivuhtii, birasdoaimmaide, gilvalannávccalaš ávnnashattiide, unnit goluide, ja sihkkarastit ealáhusdoaimmaheddjiide vejolašvuođa oažžut sisaboađu ja eallineavttuid mat leat seammaláganat go muđui álbmogis. Sekšuvdna galgá maid ovddasvástidit Eanadoallodirektoráhta etáhtastivrejumi.

  • Ealáhusovdánahttin ja birasdoaibmabijuid sekšuvdna

    Sekšuvnna ovddasvástádussii gullet eanadoalu guoskevaš dálkkádatdoaimmat. Kultureanadat ja gáhttenárvosaš visttit, biologalaš šláddjivuohta, ekologalaš biebmobuvttadeapmi, birasprográmma oktan birasplánain ja erenoamáš birasdoaimmat. Sekšuvnna ovddasvástádussii gullá maid bearráigeahččan ja boađusdárkkástus, ja galgá duođaštit birasdili ja doaibmabijuid bohtosiid. BU-ortnet oktan láhkaásahusbargguiguin ja ruhtajuolludusat gullet maid sekšuvnna bargosuorgái, ja nu maiddái kvalitehtavuogádat eanadoalus (KSL) - Vuođđudus KSL Matmerk, mearkaortnet Suodjaluvvon namahusat HANEN, Šilljui ja Ruoná mátkeealáhusa ovddidanprográmma. Sekšuvdnii gullet maid Norgga eanadoalloráđđeaddindoaimmat ja Árvoráhkadanprográmma borramušbuvttadeapmái. Dásseárvu ja bargiidháhkan gullet maid sekšuvnna bargosuorgái ja nu maiddái Innovašuvnna Norgga čuovvoleapmi/stivrejupmi. Sisafievrredansuodjalusa čuovvoleapmi jna. Dan ulbmilis ahte eanadoallosuorggis ovddidit árvoráhkadeami ja ealáhusovdánahttima ovttasbargá Eanadoallopolitihkalaš sekšuvdna Innovašuvdna Norggain ja Fylkkamánniid eanadoalloossodagain. Sekšuvdna vástida riikkaidgaskasaš áššiid, nugo birasindikáhtoriid ja OECD, davviriikkalaš ovttasbarggu ja Nordsjø-julggaštusa.

  • Boazodoalloealáhusa sekšuvdna

    Sekšuvdna ovddasvástida boazodoallošiehtadusa ja stáhta ja Norgga Boazosápmelaččaid Riikkasearvvi gaskasaš boazodoallošiehtadallamiid, ovttas Eanadoallodirektoráhta Álttá ossodagain ja Sámedikkiin. Ulbmil departemeantta politihkain dan suorggis lea ovddidit ekonomalaš, ekologalaš ja kultuvrralaš guoddevaš boazodoalu. Sekšuvnna ovddasvástádussii gullet boazodoalloláhka, láhkaásahusat, ovttaskas áššit ja váiddaáššit. Boazodoallošiehtadusa doarjjaortnegat ja boazodoalu guoskevaš areála- ja resursagažaldagat gullet maid dán sekšuvnna bargosuorgái. Sekšuvdna bargá boraspiriid guoskevaš áššiiguin ja áidegažaldagaiguin. Maiddái davviriikkalaš boazodoalu guoskevaš áššit, nugo Norgga ja Ruoŧa boazoguohtunkonvenšuvdna, Norgga ja Suoma gaskasaš rádjaáidekommišuvdna ja ealáhusgažaldagat mat gusket Ruošša beallái. Sekšuvdna galgá ovddasvástidit Eanadoallodirektoráhta Álttá ossodaga.

Bajás