1 Sámedikki jahkedieđáhus 2014

1.1 Álggahus

Jahki 2014 lea leamaš dáhpáhusrikkis jahki. Mii leat ávvudan Sámedikki 25-jagi doaluiguin ja mii leat searvan Vuođđolága 200-jagi ávvudoaluide.

Čakčamánus ledjen mun okta sáhkavuoruid dolliid gaskkas ON váldočoahkkima máilmmikonferánssa rahpamis álgoálbmogiid vuoigatvuođaid birra. Máilmmikonferánsa mearridii loahppadokumeantta mas stáhtat váfistit dáhtu ja háliidusa heivehit ON álgoálbmotvuoigatvuođaid julggaštusa sihke riikkaidgaskasaš ja nationála dásis. Dát lea buorre vuođđu viidáseappot bargui álgoálbmogiid vuoigatvuođaiguin.

Miessemánus deaivvadiin mun Dalai Lamain Oslos. Tibehtalaččain ja sámiin lea oktasaš ášši nannet dan, ahte álbmogiin ja olbmuin lea vuoigatvuohta friijavuhtii ja vuoigatvuohta suodjalit sin kultuvrra ja servodateallima. Dat lei maiddái váldofáddán ságastallamis Dalai Lamain.

Sámegielat leat sámi servodagas deaŧaleamos vuođđogaskaomiid gaskkas. 2014:s nammaduvvui almmolaš lávdegoddi mii galgá geahčadit gustovaš ortnegiid, doaibmabijuid ja njuolggadusaid mat leat sámegielaid várás Norggas. Mis leat stuorra vuordámušat dán lávdegoddái.

Sámi kulturmuittuid suodjaleapmi ja hálddašeapmi lea stuorra oassi min doaimmas. Min fágaolbmot suorggis čađahit jahkásaččat geahčademiid ja registreremiid guovllus masa gullet badjel 134 suohkana Hedmárkku rájes lullin gitta Finnmárkku rádjai davvin. Vistesuodjalanprošeakta lea mielde dán barggus. Ovttasbargguin Riikaantikvárain registreret mii sámi visttiid mat leat huksejuvvon ovdal jagi 1925. Dát lea áidnalunddot prošeakta mas mii oažžut deaŧalaš máhtu.

Dát leat dušše oasážat Sámedikki viiddis doaimmas. Dán jahkedieđáhusas muitalit mii min doaimma birra 2014:s. Dás gávnnat movt ovttaskas fágasurggiid váldomihttomearit ja oassemihttomearit čuovvoluvvojit ja movt váikkuhangaskaoamit geavahuvvojedje jagi 2014 bušeahtas.

Aili Keskitalo

Sámedikki presideanta

1.2 Sámedikki rámmaeavttut

Sámedikki reviderii 2014 bušeahta, ja oktiibuot váldojuvvui 6 969 773 ru sisa.

Dán oktavuođas vuoruhii Sámediggi unnidit

• Stuorámus ohcanvuđot doarjjaortnegiid.

• Daid ortnegiid main lei stuorámus liigegeavaheapmi 2013:s.

• Iežas prošeavttaid mat eai lean álggahuvvon.

• Ovddidandoarjaga gielddaide sámegiela hálddašanguovllus.

Politihkalaš dásis válljii Sámediggi bidjat oktii lávdegodde- ja dievasčoahkkinvahkuid skábmamánus ja juovlamánus seamma vahkkui, ii ge nugo lei plánejuvvon guovtti vahku badjel. Dasto bissehuvvojedje ruđat lávdegottiid mátkkiide ja semináraide ja konferánssaide searvamii fágalávdegottiin. Čájeha ahte oktiibuot doaibmagolut politihkalaš dásis 2014:s unniduvvojedje sullii 700 000 ruvnnuin jagi 2013 ektui.

Hálddahusdási doaibmagolut unniduvvojedje 1 000 000 ruvnnuin reviderejuvvon 2014 bušeahtas.

Hálddahus válljii vuoruhit čuovvovaš doaibmabijuid goluid unnideami:

• 2014:s ii lágiduvvon bargiidseminára.

• Mii unnideimmet dulkon/jorgalangoluid.

• Unnit investeremat.

Sámedikkis ledje 2014:s girjejuvvon juolludusat 421 268 000 ru. Ovddit jagi ollislaš juolludeami ektui lea lassáneapmi 11 374 000 ru dahje 2,8 %. Juolludusat juohkásit sierra departemeanttaid gaskka čuovvovaččat:

Váikkuhangaskaomiid golaheapmi juohkásii ná:

Váikkuhangaskaoamit juolluduvvojedje 2014:s 279 604 864 ru ovddas. Ovddit jagi ollislaš juolludeami ektui departemeanttain lea lassáneapmi Sámediggái 421 268 000 ru ja lea Sámedikki váikkuhangaskaomiid juolludusas 64 %.

1.2.1 Sámediggi bargoaddi

31.12.2014 muttus ledje Sámedikki hálddahusas 141 jahkedoaimma. Tabeallas vuolábealde oidno bargiidlogu juohkáseapmi nissonolbmuid ja almmáiolbmuid gaskka.

Sámediggi čađahii bargobirasiskkadeami jagi 2013 loahpas. Iskkadeamis konkluderejuvvo ahte Sámedikkis bargit leat hui duhtavaččat bargguin. Sámedikkis leat eanet bargit geat leat rámis, geain lea ambassadevradáhttu ja lojalitehta go buohtastahttá sullasaš organisašuvnnaiguin. Iskkadeamis oaidnit maiddái makkár surggiid galgat bisuhit ja maid fas buoridit. Iskkadeami bohtosiid čuovvoleapmái leat ráhkaduvvon doaibmaplánat.

Bealit Sámedikkis, bargoaddi ja bargiidorganisašuvnnat leat ovttas ráhkadan Sámedikki bajimuš bargiid- ja bálkápolitihka dokumeantta, mii lea ođasmahttojuvvon. Dás mearrida Sámediggi daid mihttomeriid, prinsihpaid ja árvvuid mat galget gustot bargiid ja doaimma gaskasaš oktavuođas.

Sámedikki bargiidnjuolggadusat ođasmahttojuvvojedje 2014:s. Dát ođasmahttojuvvon veršuvdna lea veaháš muddejuvvon guovddáš njuolggadusaid ektui. Sámediggi lea maiddái rievdadan čoahkkinortnega 2014:s, man oktavuođas váldi virgáibidjat direktevrra sirdojuvvui eret Sámedikki dievasčoahkkimis viđa olbmo lávdegoddái, mii válljejuvvo Sámedikki áirasiid gaskkas. Dasto sirdojuvvui bargiidnjuolggadusaid mearridanváldi dievasčoahkkimis Sámediggeráđđái. Dát rievdadusat leat dál mielde bargiidnjuolggadusain.

Doaktára dieđihan buozalmasvuođa geažil jávkan 2014:s lei 4,3 % ja Sámedikki ulbmilin lea ahte dat ii galgga leat badjel 5,6 %. Vuolábealde sáhtát geahččat man ollu doaktára dieđihan buozalmasvuođa geažil jávkán lei jagiin 2011–2014.

1.2.2 Dokumeantalogut

Govvosis 1.5 sáhtát oaidnit man ollu dokumeanttat leat boahtán ja mannán Sámedikki arkiivavuogádaga bokte. Jagit 2001, 2005, 2009 ja 2013 leat válgajagit, dasa lea čilgehus manne dáin jagiin leat ollu lassánan dokumeanttat.

Sámedikkit dokumeanttat leat maŋimuš 15 jagis gaskamearálaččat lassánan gaskal 5 ja 10 proseantta. Dát addá gova Sámediggái lassánan vuordámušain. Dárbu ja beroštupmi Sámedikki bálvalusaide ja bargui lea dađistaga lassánan.

1.2.3 Sámedikki guossit

Sámedikkis ledje ollu guossit Vuođđolága 200-jagi čalmmusteami ja Sámedikki 25-jagi ávvudeami oktavuođas. Sin gaskkas lei Stuorradiggepresideanta Olemic Thommessen.

Čuovvovaš stáhtaráđit fitne Sámedikki guossis:

• Gielda- ja ovttastahttinministtar Jan Tore Sanner,

• Eanadoalloministtar Sylvi Listhaug

• Guolástusministtar Elisabeth Aspaker.

• Oljo- ja energiijaministtar Tord Lien.

Ođđajagimánus 2014 finai Stuorradikki bearaš- ja kulturlávdegoddi Sámedikki guossis.

Sámediggi institušuvdnan oažžu ollu fuomášumi guhkás olggobeallái Norgga rájáid. Ollu sierra stáhtaid almmolašvuođa ja riikkaidgaskasaš organisašuvnnaid ovddasteaddjit fitnet Sámedikki guossis.

Máŋggat ambassadevrrat, main lea erenoamáš beroštupmi álgoálbmogiid ja árktalaš politihkas, sáddejit iežaset ambassadevrraid Sámediggái. Norgga Austrália ambassadevra finai guossis 2014:s. Ruonáeatnama parlameantta sáttagoddi galledii Kárášjogas čakčamánus 2014. Dasa lassin lei okta Perua álgoálbmotdelegašuvdna Sámedikki guossis ja UNPFII-lahttu Oliver Loode.

Vuollel 5 000 olbmo gallededje Sámedikki 2014:s, ollugat sis ledje turisttat.

1.2.4 Stáhta eiseválddiid ja Sámedikki gaskasaš konsultašuvdnašiehtadus

SSámediggi lea oaidnán ahte konsultašuvdnaprosedyrat leat nannen ráđđehusa ja Sámedikki gaskasaš oktavuođa ja ovttasbarggu sámepolitihkas. Sámediggi lea oaidnán ahte buorit konsultašuvnnat unnidit giččuid ja váikkuhit buoret legitimitehta sámi servodagas stáhta eiseválddiid dahkan mearrádusaide. Sámediggi lea movtta go ráđđehus iežas politihkalaš vuođđogaskaoamis nu čielgasit lea dovddahan ahte konsultašuvdnaortnet galgá bisuhuvvot. Dattetge lea deaŧalaš ahte goappašagat bealit doahttalit konsultašuvdnašiehtadusa, ja ahte beliin lea oktasaš áddejupmi das movt konsultašuvdnašiehtadus geavahusas galgá doaibmat. Mii oaidnit ahte dán oktavuođas leat stuorámus hástalusat Sámedikki ja stáhta eiseválddiid gaskasaš ovttasdoaibmamis.

Konsultašuvnnat leat buorit ja deaŧalaš gaskaoamit main Norgga eiseválddit leat beaggán riikkaidgaskasaččat. Deaŧalaš lea deattuhit ahte ieš konsulterengeatnegasvuohta lea leamaš Norggas dan rájes go Norga 1990:s vuosttaš stáhtan dohkkehii ILO konvenšuvnna 169.

Maŋŋá álgoáigodaga vuosttaš jagiin eat álohii lean ovttamielalaččat das movt konsultašuvdnaprosedyraid galggai dulkot, muhto dađistaga lea ásaiduvvan geavahus eanaš departemeanttaiguin. Mis leat dál ollu ovdamearkkat buriin ja konstruktiiva konsultašuvnnain ráđđehusapparáhta sierra osiiguin, man oktavuođas Gielda- ja ođasmahttindepartemeanttas lea deaŧalaš rolla oktiiordnendepartemeantan.

Čujuhettiin Sámedikki maŋimuš raportii ILO áššedovdilávdegoddái, eat leat dattetge lihkostuvvan gávdnat doarvái buriid konsultašuvdnaprosedyraid Eanadoallo- ja biebmodepartemeantta ovddasvástádussuorggis ja Norgga Čáhce- ja Energiijadoaimmahagain. Dát lea ain váttisvuohta.

Eanaš surggiin lea ásahuvvon geavahus ja goappašiid guvlui áddejupmi das ahte Sámedikki áddejupmi dat galgá biddjojuvvot vuođđun dalle go galgá konsulterejuvvot. Ollu áššit maŋimuš áiggis leat dattetge buktán fuola Sámediggái, go sierra departemeanttat ja stáhtaráđit ieža okto leat biehttalan Sámedikkiin konsultašuvnnaid áššiin mat áibbas čielgasit guoskkahit sámi beroštumiid. Dát rihkku čielgasit sihke konsultašuvdnašiehtadusa ja geatnegasvuođaid mat Norggas leat álbmotrievtti mielde.

Dasto lea maiddái dáhpáhuvvan nu ahte Sámedikki politihkalaš jođiheddjiide dahje hálddahussii lea njálmmálaččat váldojuvvon oktavuohta doaibmabijuid birra maid ráđđehusapparáhta lea juo álggahan dalle go dát doaibmabijut leat šaddan almmolaččat, mii lea čielgasit vuostá konsultašuvdnašiehtadusa čuoggá ollislaš diehtojuohkima birra ášši buot muttuin. Dán lágan geavahus rihkku sihke konsultašuvdnašiehtadusa ja álbmotrievtti. Sámediggi deattuha ahte konsultašuvdnašiehtadusas deattuhuvvo beliid gaskasaš perspektiiva ja dan vuođul ii sáhte ráđđehus ieš okto dahkat disposišuvnnaid.

Sámediggi lea oaidnán ahte áššiin main ii soabaduvvo dahje addojuvvo ovdagihtii friija dieđihuvvon miehtan Sámedikki beales, lea konsultašuvdnaproseassas leamaš váilevaš diehtojuohkin ja Sámediggi lea maŋŋit searvvahuvvon. Dáin áššiin lávejit eiseválddit juo dahkan mearrádusa, dahje váldán almmolaš oainnu, ovdal go konsultašuvnnat álggahuvvojit dahje dan botta go leat konsultašuvnnat. Sámediggi oaivvilda ahte dát rihkku duođalaččat daid geatnegasvuođaid mat čuvvot ILO-169 guđát ja čihččet artihkkaliid.

Konsultašuvdnageatnegasvuohta álbmotrievtti mielde guoská maiddái Stuorradiggái. Stuorradiggi lea ovdal unnán geavahan dan. Sámedikki árvvoštallama mielde fertešii geavatlaš ovttasbarggu Stuorradikki ja Sámedikki gaskka viidáseappot ovddidit gozihan dihte álbmotrievtti konsultašuvdnageatnegasvuođa áššiid meannudeamis mat gusket sámiide njuolga.

Sámediggi doaivu ahte mii soabadivččiimet áiggis ovddas guvlui buori konsultašuvdnageavahusa Sámedikki ja stáhta eiseválddiid gaskka buot surggiin mat gusket sámiide njuolga.

1.2.5 Bušeahttaprosedyrat

Sámediggi lea čoahkkimis finánsaministariin ja gielda- ja ođasmahttinministariin guovvamánus 2014 evttohan ahte buot stáhta juolludusat Sámediggái sirdojuvvošedje dálá sierra fágadepartemeanttain, ovtta bušeahttapostii Gielda- ja ođasmahttindepartemeanttas. Gulahallan ja proseassa Sámedikki bušeahta oktavuođas unnošii dalle prosessii Sámedikki ja ovddasvástideaddji departemeantta gaskka.

Sámediggi válddii ášši fas ovdan čoahkkimis, mii dollojuvvo juohke jagi, stáhtaráđiin Jan Tore Sanneriin juovlamánus 2014.

Gielda- ja hálddašanlávdegotti árvalusas Sámedikki 2013 doaimma birra boahtá ovdan ahte Gielda- ja ođasmahttindepartemeanta árvvoštallá ášši ovttas Sámedikkiin ja guoskevaš fágadepartemeanttaiguin. Lávdegotti eanetlohku, buohkat earret Olgešbellodaga ja Ovddádusbellodaga lahtut, bivdá ahte dán barggu čuovvoleapmi válddahuvvo stuorradiggedieđáhusas Sámedikki doaimma birra dán jagi.

1.3 Giella

Váldomihttomearri:

• Eanet giellageavaheaddjit ja eambbo giellageavaheapmi

1.3.1 Ovddasvástádus ja rámmaeavttut

1.3.1.1 Sámedikkis lea ovddasvástádus sámegielaid ovdánahttimis

1.3.1.1.1 Guorahallat sámegielaid dili

Demográfalaš rievdadusat, almmolaš eiseválddiid organisašuvdnarievdadusat, ja riikkaidgaskasaš vuoigatvuođaovdáneapmi leat dagahan ođđa dárbbuid ja dát gáibidit ahte rámmaeavttuid ferte rievdadit. Sámedikki mielas lei danne dárbu guorahallat lágaid, doaimmaid, ja ortnegiid mat gusket sámegielaide. Sámediggi lea digaštallan dán ráđđehusain, ja dás lei boađusin ahte ráđđehus lea ásahan almmolaš lávdegotti mii galgá guorahallat dáid áššiid. Sámediggi ja ráđđehus leat konsultašuvnnain soahpan lávdegotti mandáhta. Sámediggi lea maid árvalan lahtuid lávdegoddái. Lávdegotti ásahii ráđđehus čakčamánu 2014:s ja raporta galgá gárvvis guovvamánu 15. b. 2016:s.

1.3.1.1.2 Giellasoahpamuš

Ráđđehus lea sádden 6. raportta Eurohpáráđđái mas čilgejit sámegielaid stáhtusa eurohpálaš minoritehtaid- ja regiovdnagielaid giellasoahpamuša vuođul. Dán oktavuođas lea Sámediggi sádden suoivvaraporta. Sámediggi lea vuosttaš gearddi sádden dákkár raportta. Suoivvaraporttastis čállá Sámediggi ahte julev- ja máttasámegiela stáhtus ii leat áibbas čielggas giellasoahpamušas. Dáid gielaid eai leat čilgen dan láhkai ahte dain lea seamma stáhtus go davvisámegielas. Ii nuortalašgiellage leat namuhuvvon. Sámediggi maid ávžžuhii ahte giellasoahpamuš guoskkašii kvenagilliige.

1.3.2 Giellageavaheaddjit

1.3.2.1 Joatkkaskuvlaohppiid stipeanda

Vátnon leat oahppit, guhte leat ohcan stipeandda oahppat sámegiela vuosttaš- ja amasgiellan. Seammás lea lassánan ohccit geain lea sámegiella nubbingiellan.

1.3.2.2 Giellafágalaš ovdáneapmi

1.3.2.2.1 Davviriikkalaš giellaovttasbargu

Sámi Giellagáldu máttasámegiela giellajuogus lea 2014:s dohkkehan logi ođđa tearbmalistu, oktiibuot 899 tearpma ja 144 ođđa riikkanama leat dohkkehuvvon. Julevsámi giellajuogus lea ges dohkkehan 392 ođđa tearpma. Sámi Giellagáldu lea oktan gielladutkiin kárten ja guorahallan mo heivehit julevsámegillii, erenoamážit vokálaid, ruoŧa- ja dárogiela loatnasániid. Sámi Giellagáldu lea maid lágidan giellaseminára mas fáddán leat loatnasánit, goallossánit ja báikenamat.

Davvisámegiela giellajuogus lea 2014:s dohkkehan 29 tearpma ja normeren 193 stáhta nama. Nuortalašgiela giellajuogus lea normeren 229 suoma loatnasáni čállinvuogi ja 107 oanádusa.

Anárašsámegiela juogus lea dohkkehan 221 tearpma, normeren suomagiela namaid sojahanhámiid, ođasmahttánanárašsámegiela alfabehtalaš ortnega ja muhtin sojahemiid main lea -is/-es geažus.

Sámi Giellagáldu lea maid ráhkadan ođđa neahttasiidduid, giella.org. Fálloteavsttat leat mátta-, julev-, davvi-, anáraš-, ja nuortalašgillii, ja dasa lassin vel dáro-, ruoŧa-, ja suomagillii. Buot ođđa tearpmat, normeremat ja čoahkkingirjjit leat almmuhuvvon dáin neahttasiidduin. Sámi Giellagáldu lea maid aktiivvalaččat bargan giela gáhttet ja fállan giellabálvalusa sosiála mediain. www.facebook.com/SamiGiellagaldu. Dán siiddus ledje 1190 čuovvut 2014 loahpas.

Sámi Giellagáldu prošeaktaáigodat nogai 30.6.2014, muhto Sámi Parlamentáralaš ráđđi lea mearridan guhkidit barggu 2014 lohppii.

SPR lea maid mearridan sihkkarastit bistevaš ruhtadeami, nu ahte Sámi Giellagáldus šattašii bistevaš doaibma. Ruhtadeapmi ii leat vel čielgan, muhto dáinna leat bargamin.

1.3.2.2.2 Sámi terminologiija- ja giellaovdánahttinbargu

Sámediggi lea oktan Divvumiin ja Sámi Giellateknoin Romssa Universiteahtas almmuhan ođđa digitála sátnegirjji sátni.org – báhko.org – baakoe.org. Dát girji lea boahtán risten.no sadjái.

Sámediggi lea ođasmahttimin girjji Čállinrávagirji. Dát girji lea veahkkeneavvun sidjiide geat čállet davvisámegillii. Galget almmuhit golbma gihppaga, čállinrávagihppaga, giellagáhttengihppaga ja sámi báikenammagihppaga.

Sámediggi maid joatká bargat davvisámegiela hállansyntesain, dán barggu álggahii 2013:s ja lea dál loahpahan muttos. Gárvvis buvtta galgá almmuhuvvot 2015 álggus. Dát lea giellateknologalaš reaidu buohkaide geain lea lohkan- ja čállinváttisvuođat, ja daidda geat man nu sivas rahčet lohkat.

1.3.2.2.3 Sámi báikenamat

Sámediggi lea oktan Sámi Giellagálduin nevvon áššis mii guoská Skoltebyen nuortalašgielat nammii. Mátta-Várjjat gielda lea mearridan geavahit nuortalašgillii Sää‘msijdd dán gili namman. Dasa lassin lea Sámediggi árvalan čállinvugiid almmolaš geaidno- ja guovllučujuhusaide Omasvuona, Kárášjoga, Deanu ja Málatvuomi gielddain. Dasa lassin lea Sámediggi nevvon áššiin mat gusket luonddunamaide ja gilinamaide Gáivuonas ja Fuoskkus. Sámediggi lea álggahan báikenammaáššiid Álttá suohkanis, dáid gaskkas namat mat lea báikenammaprošeavttaid bokte čohkkejuvvon. Fuoskku gielda lea maid mearridan geavahit julevsámi paralleallanama Fauske – Fuossko.

Sámediggi lea oasálastán jahkásaš, oktasaš ráđđádallančoahkkimis Stáhta Kártadoaimmahagain, ja eará báikenammakonsuleanttaiguin mat bohtet miehtá Norgga. Čoahkkima fáddán lei báikenammalága rievdadeapmi. Sámediggi loktii ášši mii guoská nuortalašgielat báikenamaide, ja Sámediggi dáhtošii ahte nuortalašgiella maid galggašii namuhuvvot ja suodjaluvvot báikenamalága bokte.

Sámediggi lea maid oasálastán 28. UNGEGN (United Nations Group of Experts on Geographical Names) sešuvnnas. Sámediggi lea rapporteren sámi báikenamaid dilis ja muitalan váilevaš báikenammalága implementeremis mii guoská sámi báikenamaide.

1.3.3 Sámegiela geavaheapmi

1.3.3.1 Dihtomielalaš jurddašeapmi sámegiela birra

Giellakampánnja, «Sámás muinna» lea boktán stuorra beroštumi, ii dušše Norggabeale, muhto maid Suoma- ja Ruoŧabeale. Ollugat jearahit kampánnjabuktagiid ja miehtá Sámi leat olbmot gallestallan ruovttusiiddu.

Kampánnja lea sosiála mediain ovddiduvvon, ja gávdno sihke facebookas ja Instagrammas. Lea maid ráhkaduvvon sierra kámpannjablogga, mas nuorat ieža besset almmuhit teavsttaid. 24 giellaambassadevrra, maid Sámediggi nammadii 2013:s, leat leamaš kampánnja ovdavázzit. Sii leat ovddidan ja juohkán dieđuid kampánnjas. Ambassadevrrat leat eaktodáhtolaččat ja áŋgirit bargan olles áigodaga.

Statistihkka čájeha ahte kampánnja lea olahan eanemus olbmuid 18–44 jagi gaskka, ja eanemusat nissoniid.

1.3.3.2 Sámegiela hálddašanguovlu

1.3.3.2.1 Guovttegielatdoarjja sámi hálddašanguovllu gielddaide

2014:s ožžo 10 gieldda ja njeallje fylkkagieldda guovttegielatdoarjaga Sámedikkis, oktiibuot 48 429 000 ruvnnu. Dán doarjaga lea máksán ovttasbargošiehtadusaid vuođul maid vuolláičálle 2012:s, ja sáddejuvvon aktivitehtaplánaid rapporterejuvvon bohtosiid vuođul mat sáddejuvvojedje 2013:s.

Ovdánahttinruđa juohkin čájeha ahte gielddat ja fylkkagielddat, mat aktiivvalaččat ovddidit sámegiela, ožžot stuorát oasi ovdánahttindoarjagis. Dát soahpá sámedikki áigumušain čalmmustahttit ja lasihit giellageavaheami sámi hálddašanguovllus.

Ovttasbargošiehtadusat gielddaiguin ja fylkkagielddaiguin biste 2014 lohppii. Sámediggi lea čielggadan gielddaiguin ja fylkkagielddaiguin ja guhkidan šiehtadusaid 2015 lohppii. Seammás galget ovttasbargošiehtadus ja rehkkenuštinnjuolggadusat árvvoštallot 2015:s.

1.3.3.2.2 Čállin- ja lohkanveahkki vuorrasiidda

Sámediggi ja Guovdageainnu suohkan leat evalueren 3-jagi ovddasmanniprošeavtta «Lohkan- ja čállinveahkki vuorrasiidda».

Dás lea boađusin ahte gielddat sáhttet ohcat ruđa giellaprošeavttaid doarjagis.

1.3.3.3 Sámi giellaguovddážat

Maŋŋil go giellaguovddážat evaluerejuvvojedje 2012:s, de leat giellaguovddážat cealkán ahte háliidit eanet einnostahtti rámmaeavttuid. Sámediggi lea lasihan njuolggodoarjaga 100.000 ruvnnuin juohke guovddážii, nu ahte juohke guovddáš oažžu dál 825 000 ruvnna. Dasa lassin lea Sámediggi várren 3 miljovnna giellaguovddážiidda aktivitehtaplánaid vuođul maid giellaguovddážat leat sádden sisa.

Oktiibuot ledje 13 giellaguovddáža mat ožžo njuolggadoarjaga Sámedikkis. Giellaguovddážiid doaimmat; giellakurssat, giellaarenat, ávdnasat ja buktagat čájehit ahte dát barget áŋgirit giellaovddidemiin iežaset doaibmaguovlluin.

Sivvan stuorámus lassáneapmái 2012 rájes 2013 rádjai leat ovddidandoarjagat

1.3.3.4 Sámi giellaprošeavttat

Sámediggi lei 2014:s várren 7,9 miljovnna ruvnnu doarjjan giellaprošeavttaide. Doarjagat galge veahkkin nu ahte sámegiela geavahuvvo eanet, eanet olbmot ohppet sámegiela ja ahte huksejuvvojit eanet arenat gos geavaha sámegiela.

2014:s bohte 80 ohcamuša miehtá riikka. Ođđa trendan lei ahte bohte ollu ohcamušat doarjagaga oažžut ráhkadit ođđa applikašuvnnaid fiehttotelefuvnnaide ja dihtordulbosiidda. Sámedikki ii nagodan buot dáid doarjut vátna veahkkeváriid geažil. Sámediggi lea maid juolludan doarjaga nannet giela sihke gávpogiin ja čoahkkebáikkiin. Dasa lassin doarjjui sámediggi ruđain giellaleairraid ja giellaarenaid miehtá riikka. Dán lea Sámediggi jo dahkan máŋga jagi.

1.4 Kultuvra

Váldomihttomearri:

• Ealli ja girjás sámi dáiddár- ja kulturbiras mas lea buorre dássi ja mii lea olahanmuttus buohkaide.

1.4.1 Čielgaseappo ovddasvástádus sámi kultuvrras

1.4.1.1 Sámi kultuvrras lea lunddolaš ja deaŧalaš sadji ráđđehusa oppalaš ja bajimuš kulturpolitihkas

Sámedikkis leat hálddahuslaš oktavuohta čoahkkimat Kulturdepartemeanttain oktii juohke jahkebealis, gos juohkit dieđuid ja ságaškuššat áigeguovdilis áššiid birra. Go Sámediggi lei bivdán, de dollojuvvui čoahkkin kulturministariin Thorhild Widvey i 2014. Soabaimet das ahte ásahuvvo fásta ortnet čoahkkimiid várás politihkalaš dásis Kulturdepartemeanttain.

Gulahallamis guovddáš eiseválddiiguin kulturáššiid birra lea Sámediggi váldán ovdan Saemien Sijte huksema, Beaivváš Sámi Našunála teáhtera ovddidanplánaid, sámi museaid rámmaeavttuid muđui norgga museaid ektui ja Bååstede máhcahanprošeavtta.

Sámediggi lea čielgasit dadjan ahte kulturáŋgiruššamis lea áigumuš addit:

• sámi dáiddáriidda ovddidanvejolašvuođaid dáiddáršiehtadusa bokte

• sámi kulturásahusaid ohcanvuđot ortnegiid bokte buriid rámmaeavttuid.

1.4.1.1.1 Sámi álbmoga ávvudeapmi 2017:s

Guovvamánu 6. b. 2017 lea 100 jagi áigi das go sámi álbmoga vuosttaš riikkačoahkkin dollojuvvui Troanddimis. Dat lea deaŧalaš dáhpáhus, maid Sámediggi áigu čalmmustahttit, sihke oktasaš sámi ávvudemiin ja nationála ávvudemiin. Ávvudeami ulbmilin lea gaskkustit máhtu sámi kultuvrra ja historjjá birra, ja čájehit historjjálaš ovdáneami mearkkašumi sámiide go lea álgoálbmot.

Sámediggi lea ovdanbuktán ávvudanplánaid Stuorradikki presideantagoddái ja Gielda- ja ođasmahttindepartementii. Dáid ovdanbuktimiid vuođul lea Sámediggi ohcan ruđaid Gielda- ja ođasmahttindepartemeanttas jagiide 2015–17 hálddahussii ja čalmmusteami plánemii.

Lea ásahuvvon stivrenjoavku mas oasseváldin leat Troanddima suohkan, Mátta-Trøndelága fylkkasuohkan ja Sámediggi, ja dasto prošeakta Sámi Latnja. Sámediggái lea leamaš deaŧalaš sihkkarastit báikkálaš ja regionála fakki prošeavttas.

1.4.1.2 Regionála ja báikkálaš eiseválddit ovttas váikkuhit sámi dáidaga, kultureallima ja sámi kulturásahusaid ovddideami

Sámedikkis lea maiddái 2014:s leamaš buorre ovttasbargu Norgga kulturráđiin, mii lea váikkuhan sámi kultuvrra nannema, maiddái ávnnaskeahtes sámi kulturárbbi.

1.4.2 Buorit rámmaeavttut sámi dáiddáriidda

1.4.2.1 Nana ja árjjalaš sámi kulturorganisašuvnnat

Sámediggi lea ollu jagiid bargan vuogádatlaččat ovttasbarggu nannemiin Sámi dáiddárráđiin (SDR) ja láhčán diliid nu ahte SDR ja dan vuollásaš ráđit sáhttet ovddidit iežaset. Dáiddáršiehtadus lea leamaš guovddáš gaskaoapmi dán barggus ja maiddái 2014:s ledje buorit šiehtadallamat maid boađus lei buorre ja mainna bealit ledje duhtavaččat.

Sámi dáiddárráđđi ja Sámediggi lágidit oktasaš dáiddárkonferánssa juohke nuppi jagi. Jagi 2014 dáiddárkonferánsa dollojuvvui Guovdageainnus, gosa ledje boahtán sámi dáiddárat viidát. Konferánssa fáddán ledje luohti, visuála dáidda ja sámi filmmat. Sámi dáiddáriid mielas lei deaŧalaš gozihit sin vuoigatvuođaid dáid dáiddasurggiid siskkobealde, sihke nationála ja riikkaidgaskasaš rievtti ektui ja sámi riekteáddejumi ektui

1.4.2.2 Ovdánahttit kvalitehta dáfus buori girjjálašvuođa mii lea olámuttus sámegillii

Sámediggi lea 2014:s álggahan plánet girječálliprošeavtta. Prošeavtta ulbmilin lea movttiidahttit eanet almmuhit čáppagirjjálašvuođa dan bokte ahte rekruttere girječálliid geat čállet sámegillii. Prošeavtta bokte galggašedje nuorat girječállit oažžut duohta vejolašvuođa mánusa čállimii bagadeami, gelbbolašvuođa ovddideami ja fierpmádatčoahkkanemiid bokte. Sámedikkis lea ovttasbargu Sámi dáiddárráđiin prošeavtta čađaheamis ja administreremis.

1.4.3 Sámi kulturásahusat sámi kulturgaskkustan- ja vásihanarenan

Mii leat joatkán ovttasbarggu ja gulahallama sámi kulturásahusaiguin 2014:s, ja Sámedikkis leat leamaš gulahallančoahkkimat ollu ásahusaiguin. Sámediggi lea ráhkadišgoahtán sámediggedieđáhusa sámi kulturásahusaid birra, mii galgá gárvvistuvvot 2015:s. Dan oktavuođas lea Sámedikki dievasčoahkkin geassemánus meannudan čilgehusa sámi kulturásahusaid birra, ja Sámediggi lea doallan rávačoahkkimiid sámi kulturásahusaiguin.

1.4.3.1 Fágalaččat nana sámi kulturásahusat Faglig sterke samiske kulturinstitusjoner

1.4.3.1.1 Saemien sijte

Saemien Sijte Snoasas dárbbaša divdna ođđa vistti, gos lea vejolašvuohta gaskkustit máttasámi kultuvrra ja historjjá, muhto maiddái eanet áŋgiruššat mátkeealáhusaiguin ja barggolašvuođain guovllus.

Ođđa vistti ruhtadeapmi viessoláigoortnega bokte ii vuoruhuvvon jagi 2015 stáhtabušeahtas. Sámediggi lea bivdán Stuorradikki oažžut Ráđđehusa čielggadit ođđa Saemien Sijte stáhtusa ja ahte čilgejuvvošii ovdánanplána birra dálá huksenplána ođđa molssaeaktun jagi 2015 áigge.

1.4.3.1.2 RiddoDuottarMuseat

Sámediggi lea maiddái 2014:s bargan árjjalaččat buoridan dihte ovttasbargodiliid RiddoDuottarMuseas. Dan vuođul lea Sámediggi ráhkadan raportta RiddoDuottarMusea birra 2014:s. Raporttas rávvejuvvo earret eará ahte

• vuođđudusas ásahuvvo ráđđi

• stivra viiddiduvvo nu ahte buot eaiggádiin lea ovddasteaddji

• museaid báikkálaš faggi nannejuvvo

• fuolahuvvo buresdoaibmi stivrenorgána

Ođđa stivra lea válljejuvvon. Sii barget dál dáid rávvagiid čađahemiin, ja buoret ovttasbargodiliid láhčimiin RDM:s ja og fokusere musea ovddideami.

RDM hálddaša Sámedikki dáiddaoastinortnega ja sisaoastinlávegoddi lea maiddái 2014:s oastán árvvolaš dáidaga čoahkkádussii. Hástalussan lea dat go árvvolaš dáiddačoahkkádussii eai leat dál doarvái buorit dahje stuorra rájadanvejolašvuođat Sámi Vuorkádávviriin Kárášjogas. Sámediggi ja RDM álggahedje 2014:s proseassa dainna áigumušain ahte láigohit eará lokálaid dáiddačoahkkádussii. Álgá leat hoahppu bargagoahtit fas prošeavttain Sámi dáiddamusea.

1.4.3.1.3 Nuortasámi musea

Sámedikkis lea buorre ja lávga gulahallan Deanu ja Várjjat musea siiddain (DVMS) man oassi Nuortasámi musea lea. DVMS lea maiddái 2014:s bidjan ollu resurssaid Nuortasámi musea gárvvisteapmái. Ođđa teknihkalaš hástalusat museas leat dađistaga maŋidahttán gárvvisteami. Sámediggi ja DVMS leat muitalan čielgasit Stáhta huksenfitnodahkii, mas lea ovddasvástádus vistti gárvvisteamis, ahte mii eat leat duhtavaččat ovdánemiin. Jagi 2014 loahpas dagai Stáhta huksenfitnodat juoga dan oktavuođas mainna Sámediggi ja DVMS leat duhtavaččat.

1.4.3.1.4 Bååstede – sámi kulturárbbi máhcaheapmi

Sámediggi lea dahkan šiehtadusa das ahte sámi dávvirat mat leat Norgga álbmotmuseas ja Kulturhistorjjálaš museas máhcahuvvojit sámi museaide. Mii leat bálkáhan bargi ráhkkanit dán bargui, muhto konserveren ja magasineren goluid ruhtadeapmi ii leat čovdojuvvon. Sámediggi ii nagot dán okto čoavdit ja lea bivdán guovddáš eiseválddiid gávdnat čovdosa.

1.4.3.1.5 Prosjekteren Beaivváš Sámi Našunálateáhter

Sámedikki dievasčoahkkin lea meannudan Beaivváš Sámi Našunálateáhtera ođđa teáhtervistti huksenprográmmaprošeavtta. Sámediggi doarjjui ahte huksenprošeavttain jotkojuvvo ovdaprošeaktan, 25.10.11 huksenprográmma rámmaid siskkobealde.

Sámediggi lea gearggus váldit hálddašanovddasvástádusa Beaivváš Sámi Našunálateáhteris dan bokte ahte geatnegahttá iežas nannet ja ovddidit doaibmabušeahta dalle go teáhtervisti duohtan dahkkojuvvo. Mihttomearrin lea oažžut várrejuvvot ruđaid stáhtabušeahtas ovdaprošekterema álggaheapmái, ohcama vuođul mii lea sáddejuvvon Kulturdepartementii.

1.4.3.1.6 Várdobáiki Sámi guovddáš

Várdobáiki Sámi guovddáš márkasámi guovllus lea dán jagi čađahan ođđasis organiseren- ja ovddidanproseassa dainna ulbmilin ahte ráhkkanahttit guovddáža huksema. Ođđasis organiseren Oasussearvin lea čađahuvvon Sámedikki ruhtademiin.

1.4.3.2 Sámi ásahusat leat sámi dáidaga ja kultuvrra deaŧalaš gaskkusteaddjit

1.4.3.2.1 Sámi teáhterat

Sámedikkis lea oktasaš álgga Davvi-Trøndelága Allaskuvllain ja Beaivváš Sámi Našunálateáhteriin ja leat ovttas mearridan álggahit prošeavtta sámegielat neavttároahpu ektui. Prošeavtta mihttomearrin lea oažžut neavttáriid geaid bargogiella lea sámegiella, go dakkár olbmot váilot sakka.

1.4.3.2.2 Sámi filmmat

Sámi filmmain lea buorre ovdáneapmi ja dain leat buorit buvttadeamit 2014:s ja maid ollu nuorra sámi buvttadeaddjit leat dahkan. Sámediggi doarju barggu davviriikkalaš sámi filbmabuvttadeami ovddidemiin nu ahte mis leat eaiggátoasit ođđa Riikkaidgaskasaš sámi filbmainstituhtas.

1.4.4 Sámi valáštallan

1.4.4.1 Viiddes ja buorre valáštallanfálaldat sámi álbmoga várás

2014:s ledje ollu buorit ohccit Sámedikki kultur- ja valáštallanstipendii. Sin gaskkas válljiimet vihtta dáiddára ja valáštalli oažžut stipeandda, 25 000 ru juohkehažžii.

1.4.4.1.1 Arctic Winter Games

Arctic Winter Games (AWG) lágiduvvui njukčamánus 2014 Fairbanks nammasaš báikkis Alaskas. Sámiid valáštallanlihttu searvvai ja mielde ledje čuoigit, spábbačiekčit ja dáiddárat sihke Norgga, Ruoŧa ja Suoma beale Sámis. Sámi oassálastit ožžo ollu medáljaid ja ovddastedje sámi álbmoga goargadis vuogi mielde.

Sámedikki presideanta lei mielde doaluin ja beasai deaivvadit lágideddjiid ovddasteddjiiguin ja oasseváldi surggiid ovddasteddjiiguin.

1.4.4.1.2 Spábbačiekčan

2014:s ásahuvvui ođđa sámi spábbačiekčansearvi, FA Sápmi. Dát searvi organisere sámi spábbačiekčandoaimmaid govdodat- ja njunušdásis. FA Sápmi lea CONIFA lahttu mii organisere spábbačiekčama daid riikkaid ja guovlluid várás mat eai leat UEFA/FIFA lahtut. 2014:s lágiduvvui Conifa World cup Staares Ruoŧa bealde, ja FA Sápmi searvvai dáid čiekčamiidda ovttain dievdojoavkkuin.

1.4.5 Sámi mediat

Sámediggi lea 2014:s joatkán eanaš áŋgiruššamiiguin sámi mediaid ektui ja lea dasa lassin addán prošeaktadoarjaga earret eará Guovdageainnu lagaš radioi ja Siellaga ođđasiidda. Goappašagat dáin mat leat namuhuvvon leat buorit ovdamearkkat deaŧalaš oalgebuktagiidda sámi mediamáilmmis.

1.4.5.1 Hukset ja ovddidit sámi mediaid servodatáŋgiruššama oassin

1.4.5.1.1 Gulaskuddanvástádus NRK-plakáhtii

Sámediggi lea addán gulaskuddanvástádusa Kulturdepartementii NRK-plakáhta birra. Sámediggi deattuhit erenoamážit plakáhta sisdoalu gulaskuddanvástádusas. Dasto deattuhii Sámediggi daid prinsihpalaš vuoigatvuođaid ja gáibádusaid mat sámi álbmogis leat go guoská ollislaš mediafálaldahkii.

1.5 Bibliotehka

Váldomihttomearri:

• Buorre sámi bibliotehkafálaldat.

1.5.1 Gaskkustandoaibma

1.5.1.1 Girjebusset

Sámediggi lea addán njuolggadoarjaga gávcci sámi girjebussii 2014:s. Oktiibuot dát doarjja lei 8 711 000 ru.

Sámedikkis lea 2014:s leamaš okta oktavuohtačoahkkin bussiid bargiiguin. Muhtun busset doibmet kulturbussen, main lea stuorát fokus čájáhusaide ja sierra doaluide busses luoikkaheami lassin. Árbevirolaš girjebusset leat gáržžit čájáhusaide ja doaluide, ja daid váldodoaibman lea luoikan. Eanaš bussiin lea bargiin sámi gelbbolašvuohta, dahje lea ovttasbargu sámi ásahusain gos vižžet dárbbašlaš sámi gelbbolašvuođa.

Sámediggi lea rievdadan girjebussedoarjaga juolludaneavttuid 2012:s. Ođđa eavttuid mielde galget girjebusset buktit statistihka man ollu dain leat sámi mediat ja man ollu leat daid luoikan. Čájeha ahte girjebussiin lea váttis buktit statistihka sámi ávdnasiid oastimiin ja luoikamiin, danne go bibliotehkavuogádat ii sirre dan. Sámediggi áigu ain bargat dan ala ahte šattašii vejolaš oažžut statistihka sámi girjjálašvuođas ja eará mediain.

1.5.1.2 Sámedikki bibliotehka

Sámedikki girjerádju galgá nannet ja ovddidit bibliotehkafálaldaga sámi álbmoga várás. Girjerádju lea sámi girjjálašvuođa ja sámi bibliotehkabálvalusa máhttoguovddáš, ja lea Sámedikki politihkkariid ja bargiid hálddašanbibliotehka.

Čoahkkádusas leat eanemusat girjjálašvuohta, musihkka, jietnagirjjit ja filmmat sámegillii ja sámi diliid birra guđe gillii ihkinassii.

Oassi luoikkaheamis diŋgojuvvojit eará fága- ja álbmotbibliotehkaid bokte. Sámedikki girjerádju luoiká girjebáhkaid girjebussiide ja eará bibliotehkaide.

Ovttas Deichmann máŋggagielat bibliotehkain Oslos sádde Sámedikki bibliotehka sámi girjjálašvuođa girjepáhkaid miehtá riikka čalmmustahttin dihtii eatnigiela beaivvi guovvamánus 2015.

Bibliotehka lea 2014:s geargan registreremiin boarráset, árvvolaš girjjiid mat gullet spesiálačoakkáldahkii. Dáid sáhttá ohcat girjerádjovuogádagas.

1.5.2 Bibliotehkaovddideapmi

Sámediggi lágiidii Sámi girjjálašvuođabeivviid čakčamánus Sámedikki bibliotehkas. Sámediggái lea deaŧalaš ahte bibliotehkat ieža váldet ovddasvástádusa sámi girjjálašvuođa ovddideamis ja gaskkusteamis. Sámedikki bibliotehka váikkuha dasa dakko bokte ahte lágida fágalaš semináraid lokten dihtii bibliotekáraid ja earáid gelbbolašvuođa sámi girjjálašvuođas ja kultuvrras.

Ollu min sámi girječálliin, geat leat leamaš nominerejuvvon Davviriikkalaš ráđi girjjálašvuođabálkkašupmái, ledje bovdejuvvon seminárii. Sii ledje hui giitevaččat go besse bidjat ovdan girjjiideaset, ja oassálastit ledje hui duhtavaččat prográmmain.

Sámedikki bibliotehka lei ovddidan cealkámušaid ja evttohusaid Finnmárkku riikkaidgaskasaš girjjálašvuođafestivála sámi ovdanbuktimiidda. Festivála lágiduvvui Álttás skábmamánus, ja doppe lei buorre ja máŋggabealat prográmma ja girječállit miehtá Davviriikkaid oassálaste.

1.6 Máhttu

Váldomihttomearri:

• Sámi álbmogis leat máhttu, gelbbolašvuohta ja gálggat mat gáibiduvvojit jus galgá sáhttit gáhttet ja ovddidit sámi servodaga, ja vai sáhttá aktiivvalaččat oassálastit sámi, našunála ja riikkaidgaskasaš servodagas.

1.6.1 Mánáidgárdi

Doarjjaortnegiid bokte mat mis leat, lea mánáidgárddiin main lea sámegielfálaldat, vejolašvuohta ohcat doarjaga. Vásihusat mánáidgárddiin muitalit ahte doarjjaortnegat leat stuora ávkin mánáidgárddiide vai sáhttet čalmmustahttit sámi perspektiivva mánáidgárddis. Doarjjaortnegat leat dál árvvoštallama vuolde, ja Nordlandsforskning čađaha dán barggu.

Sámediggedieđáhusa čuovvoleapmái sámi mánáidgárdefálaldaga birra, lea Sámedikkis dál jođus proseassa hábmet doaibmaplána. Doaibmaplánas lea fokus dihto doaimmaide mat galget biddjot johtui boahtte njeallje jagi. Jus galgá nagodit olahit mihttomeari ahte ásahit buriid bajásšaddaneavttuid sámi mánáidgárdefálaldaga bokte, de lea guovddáš ášši ahte sáhttá bargat struktuvrralaččat nu ahte doaimmat biddjojit johtui.

1.6.1.1 Mánáidgárddi sisdoallu

Deháleamos váikkuhangaskaomiin mánáidgárdesuorggis leat doarjjaortnegat sámi mánáidgárddiide ja mánáidgárddiide main lea sámegielossodat. Rapportaid bokte maid mánáidgárddit addet midjiide, diehtit mii ahte ruđat geavahuvvojit bálkáhit kulturguddiid geat sáhttet gaskkustit sámi kultuvrra, muhto maiddái čalmmustahttit sámi kultuvrra oinnolaš áđaid ja dovdomearkkaid bokte.

Sámedikki diehtojuohkingihpa sámi mánáidgárdefálaldaga birra lea ođasmahttojuvvon, ja gihpa lea ávkkálaš go galgá juohkit dieđuid sámi mánáid vuoigatvuođaid birra oažžut sámegielfálaldaga mánáidgárddis. Sámedikkis lea ovttasbargu fylkkamánniiguin Trøndelágas, Nordlánddas, Romssas ja Finnmárkkus viidáset kártema birra buot suohkaniin gos leat sámi mánát geat háliidit sámegielfálaldaga.

Sámedikki neahttasiiddut mánáidgárddiid birra lea ođasmahttojuvvon ja addet dehálaš dieđuid áigeguovdilis bealálaččaide. Mánáidgárdečálus «stullan» lea dakko bokte lotnahuvvan eret digitála neahttasiidduiguin.

Sámediggi lea 2014:s lágidan guokte mánáidgárdeseminára mánáidgárdebargiid várás. Mii leat lágidan lullisámi seminára ovttasbarggus Davvi- ja lulli-Trøndelága ja Nordlándda fylkkamánniiguin, gosa čoahkkanedje sullii 30 oasseváldi. Seminára fáddán lei kulturdiehtu, -máhttu ja -ipmárdus ja gielladikšun mánáidgárddis. Lullisámi giellaambassadevrrat ovdanbukte Sámedikki giellakampánja «Sámás muinna» semináras.

Nubbi mánáidgárdeseminára lágiduvvui Álttás ja doppe ledje sullii 100 oasseváldi. Fáddán ledje giella, kulturipmárdus máŋggakultuvrralaš servodagas ja digitála oahppanresurssat. Eai goasse ovdal leat leamaš ná ollu oasseváldit ovtta mánáidgárdesemináras. Dát čájeha ahte mánáidgárdebargiin geat barget sámi mánáidgárdefálaldagain, lea dárbu oktasaš arenai gos deaivvadit. Goappašiid semináraid maŋŋil muitaledje oasseváldit ahte ledje duhtavaččat semináraid sisdoaluin ja ahte seammás lei ávkkálaš deaivvadanbáiki vásihuslonohallamii, gelbbolašvuođa loktemii ja kvalitehtaovddideapmái.

1.6.1.2 Giellamovttiideapmi mánáidgárddis

Sámediggi lea lágidan giellamovttiidanseminára Romssas skábmamánu, ovttasbarggus Finnmárkku ja Romssa fylkkamánniiguin ja Lohkanguovddážiin. Seminára fáddán ledje giellabargu mánáidgárddis ja geahčadeapmi muhtin mánáidgárddiid giellabargguin. Seminárii oassálaste sullii 40 olbmo.

Okta deháleamos váikkuhangaskaomiin dasa ahte mánát ožžot nannejuvvot giellamovtta davvi-, lulli- ja julevsámegielas lea doarjjaortnet sámi giellaoahpahussii. 2014:s ledje 127 máná geat ožžo sámegieloahpahusfálaldaga dáža mánáidgárddiin. 106:s sis ožžo davvisámegieloahpu, ovccis ožžo julevsámegieloahpu ja 12 ožžo fálaldaga lullisámegielohppui. Mánáidgárddiid lohku gos fállet sámegieloahpahusa rievddada jagis jahkái.

2013 ja 2014 loguin oaidná Sámediggi ahte mánáidgárddiid lohku lea veahá njiedjan Finnmárkkus, muhto lea lassánan Romssas, Nordlánddas ja Lulli- Trøndelágas. Oktiibuot ožžo 26 mánáidgárddi doarjaga sámegieloahpahussii 2014:s, ja 22 mánáidgárddi ožžo 2013:s.

Mánáidgárddiid raporttaid vuođul oaidnit mii ahte ruđat geavahuvvojit vuosttažettiin giellaovttasbargiid bálkágoluide.

1.6.1.3 Giellalávgunmodeallat

Sámediggi lea bargame ovddidit buriid ovddidanmodeallaid giellaoahppamii mánáidgárddiide gos lea sámegielfálaldat. Dáid galgá sáhttit geavahit ovttaskas olbmo gielladili mielde ja báikkálaš diliid ektui.

2014:s juolluduvvo giellaprošeaktaruđat báikkálaš ovdánahttinprošeavttaide oktiibuot lahka 1 000 000,- ruvnno ovddas. Dát muitala ahte mánáidgárddiin main lea sámegielfálaldat lea dárbu ovdánahttinprošeavttaide main sáhttet atnit vuođđun daid eavttuid mat mánáidgárddis leat. Oktasaš ášši dáin prošeavttain lea ahte biddjojit searat sámi giellaoahpahussii.

1.6.1.4 Pedagogalaš reaiddut ja duhkorasat

Sámediggi lea 2014:s kárten pedagogalaš reaidduid, duhkorasaid ja oahppanresurssaid oaivvilduvvon mánáidgárddiide. Dán kártemis leat sullii 350 nama. Namat leat kategoriserejuvvon fágasurggiid mielde mánáidgárddi rámmaplána mielde. Kárten čájeha ahte gávdnojit sullii 150 fáddágihppaga, sullii 140 máinnasgirjji, sullii 20 doasa main leat koarttat/ ságastallankoarttat, unnit go logi spealu ja jietnagirjjit ja sullii 10 cuoigungirjji.

1 289 000 ruvnno doarjja juolluduvvui pedagogalaš reaidduide ja duhkorasaide, golmma prošektii. Dát ledje konkretiserenreaiddut ja applikašuvnnat main lea fokus sámi gillii. Sisa bohte ohcamat 1,5 ja 1,7 miljovnna ruvnno ovddas doarjjaohcamiin jorgaleapmái ja heiveheapmái digitála reaidduin sámegillii, dáidda ii lean Sámedikkis ruhta.

1.6.1.5 Ovttasbargu ja oktavuohta gaskal ruovttu, mánáidgárddi ja skuvlla

Sámediggi áigu sihkkarastit oktavuođa ja ovdáneami oahpposisdoalus mánáidgárddis skuvlii, nu ahte lea kontinuitehta sámi giela ja kultuvrra barggus. Sámediggi áigu eanet konkrehta searvat prosessii ja lea dan oktavuođas gulahallan earret eará Romssa ja Finnmárkku fylkkamánniiguin. Viidáset lea Sámedikkis leamaš áirras mánáidgárddiid váhnenlávdegottis našunála dásis. Sámediggái lea dehálaš sihkkarastit «sámi váhnenjiena» áigeguovdilis mánáidgárdepolitihkalaš áššiin.

1.6.2 Vuođđooahpahus

1.6.2.1 Sámi skuvlla sisdoallu ja árvovuođđu

1.6.2.1.1 Doarjja sámi oahppanresurssaide

Váldoáŋgiruššan dábálaš oahpponeavvuin vuođđooahpahussii lea ollásit gokči oahpponeavvut sámegielas nubbigiellan, go dát fága lea mas oahppoplána lea eanemusat rievdan maŋŋil oahppoplánaođasteami 2012:s ja 2013:s. Proseanttaid mielde lea maid ohppiid lohku njiedjan sin gaskkas geain lea sámegiella nubbigiellan maŋŋil Máhttoloktema doaibmama.

Erenoamážit heivehuvvon oahpponeavvuid gaskkas lea Sámediggi vuoruhan oahppanresurssaid raporterejuvvon dárbbuid mielde molssaevttolaš ja lasiheaddji gulahallama várás. Doarjja lea juolluduvvon ollásin oažžut kártenreaidduid giellaovddideami várás ja ollásin oažžut ráiddu mas leat girjjit maid lea geahpas lohkat. Dasa lassin lea juolluduvvon doarjja digitála oahpponeavvuide lohkan/čállinváttisvuođaid suorggis ja matematihkas.

3 323 000 ruvdno lei várrejuvvon viidásetfievrrideapmái matematihkkagirjjiid Multi jorgaleamis vuođđoskuvlla várás. 2014:s leat Multi-girjjit 1.-7. jahkecehkiide válbmejuvvon davvisámegillii.

Matematihkkagirjjiid Sirkel, 8.-10 jahkecehkiid várás, leat dál jorgaluvvon. Dál leat vel báhcán jorgalit Multi- girjjiid 1.-7. jahkecehkiid várás julev- ja lullisámegillii. Dát bargu lea váldán guhkit áiggi go plánejuvvon, go fágas lea váilon terminologiija.

1.6.2.1.2 Oahpponeavvuid buvttadeami doaibmaplána 2015–2018

Sámedikki dievasčoahkkin mearridii golggotmánu 2014 Sámedikki doaibmaplána oahpponeavvo buvttadeami várás 2015–2018. Doaibmaplánas leat višuvnnat, doaibmabijut ja fokussuorggit sámi oahpponeavvuid buvttadeamis gustovaš plánabuktosa ektui vuođđooahpahussii ja láidesta danin Sámedikki barggu ođđa sámi oahpponeavvuid buvttadeamis.

Sámediggi lea 2014:s deattuhan váilivuođa sámi oahpponeavvuin ruhtadanministarii, máhttoministarii, gieldda- ja ođasmahttinministarii ja Stuoradikki gieldda- ja hálddašanlávdegoddái, muhto eat ožžon eanet ruđaid oahpponeavvuid buvttadeapmái.

Dasa lassin lea dat váldon bajás čoahkkimiin bearaš- ja kulturlávdegottiin.

1.6.2.1.3 Sámi oahpponeavvoportála – Ovttas-Aktan-Aktesne

Sámedikkis lei maid 2014:s ovttasbargu Sámi allaskuvllain oahpponeavvoportála birra. Oahpponeavvuid mat gávdnojit portálas sáhttá oažžut luoikkas, dat gávdnojit Sámedikki oahpponevvohagas, gos buot luoikkaheapmi hálddašuvvo.

1.6.2.1.4 Árbediehtu ja sámi meahcásteapmi vuođđoskuvllas

• Sámediggi lea 2014:s juolludan ruđa:

• Billávuona mearrasámi bajásšaddanguovddážii

• Deanu sámeskuvlii

• Guovdageainnu mánáidskuvlii

• Tårnet skuvlii

• Máze lagasbirasguovddážii

Earret eará lea Billávuona mearrasámi bajásšaddanguovddáš ožžon doarjaga prošektii mii galgá lasihit skuvlla, oahppi ja oahpaheaddji gelbbolašvuođa ávkkástallat biebmoresurssain lagasbirrasis. Buot dát galgá addit skuvlii stuorát vejolašvuođa ávkkástallat báikkálaš resurssain ja báikkálaš máhtus, mat leat oassin mihtuin Máhttolokten – sámis.

1.6.2.1.5 Lullisámi tearbma- ja oahpponeavvobuvttadeapmi

Sámediggi lea šiehtadusáigodagas juolludan 2 miljovnna ruvnno dán ovttasbargui. Šiehtadusa doaibmaáigodat lea 2013–2015. Sámedikkis lea mihttomearri váikkuhit dasa ahte šiehtadus ođastuvvo 2015:s.

1.6.2.1.6 Sámi lohkanguovddáš

Sámediggi lea čoahkkimis gieldda- ja ođasmahttindepartemeanttain ovddidan min oainnu Sámi lohkanguovddáža rolla ja stáhtusa birra. Go geahččá guovddáža viiddis mandáhta ja dili mas sámi gielat leat, de lea váttis ipmirdit manin vuođđojuolludus guovddážii lea ollu badjel 4 miljovnna unnit go eará našunála guovddážiidda.

Sámediggi lea danin bivdán ahte guovddáš galgá oažžut seamma stáhtusa ja rámmaid go muđui našunála guovddážat.

1.6.2.1.7 Gáiddusoahpahus

Fylkkamánneámmáhat Nordlánddas ja Finnmárkkus leat bargame sámi gáiddusoahpahusáššiin. Sámediggi lea bivdán oažžut dieđuid barggu birra ja áigu bivdit konsultašuvnna sámi gáiddusoahpahusa rámmabuktosa birra, ovdal go dat loahpalaččat mearriduvvo.

1.6.2.2 Sámi oahppi vuoigatvuođat ja oahppanbiras

Sámediggi lea 2014:s bargan dan nala ahte buot mánáin ja nuorain galgá leat riekti bajásšaddan- ja oahppanbirrasii gos ii gávdno givssideapmi dahje vealaheapmi.

1.6.2.2.1 Sámedikki doaimmat buori ja oadjebas oahppanbirrasa ektui

Sámediggi lea 2014:s čađahan gilvvu, gos skuvllat ja skuvlaluohkát hástaluvvo ráhkadit plakáhta givssideami vuostá barggu birra. Vuoitit šadde 2A luohkká Kárášjoga mánáidskuvllas ja 6A luohkká Gyllenborg skuvllas Romssa suohkanis ja sii juogadedje vuoittu mii lei 10 000 ruvnno. Vuoitoplakáhtat bohtet geavahuvvot Sámedikki barggus givssideami vuostá sihke báikkálaččat ja našunála dásis.

Sámedikkis lea leamaš čoahkkin Djupedal- lávdegottiin. Lávdegoddi galgá geahčadit movt sáhttá buoridit skuvlabirrasa ja unnidit givssideami. Čoahkkima fáddán lei ohppiid psykososiála biras ja digitála givssideapmi. Sámediggi buvttii cealkámuša lávdegoddái hástalusaid birra givssideamis sámi skuvlaárgabeaivvis, ja buvttii evttohusa movt sáhttá easttadit ja garvit givssideami. Sámediggi searvvai maid dalle go Djupedal- lávdegottis lei rabas digaštallan fáttá birra Litteraturviesus Oslos.

Sámediggi lea buktán čálalaš cealkámuša Ludvigsen- lávdegotti bargui, ja lea leamaš mielde gulahallankonferánssas man lávdegoddi lágidii. Ludvigsen- lávdegoddi galgá árvvoštallat vuođđooahpahusa fágaid gelbbolašvuođa gáibádusaid ektui servodat- ja bargoeallimii boahtteáiggis. Sámediggái lea dehálaš ahte gávdno skuvlastruktuvra mii vuhtiiváldá sámi ohppiid rievtti oahpahussii gielas ja kulturárvvuin, sámi ovttasbarggus riikarájáid rastá, dálkkádaga ja birrasa birra, árbevirolaš máhtu birra, areála- ja kulturgaskkusteami birra, iešmearrideami birra, álgoálbmotpolitihka birra ja diđolaš giellaoahpahusa ja -hálddašeami birra.

1.6.2.2.2 Sámegieloahpahusa fierpmádat, NetSam

Sámegieloahpahusa fierpmádat, NetSam, mii vuođđuduvvui 2013:s, lea riikaviidosaš ja galgá leat ávkin oahpaheddjiide ja earáide geat barget oahpahusain sámegielas ja sámegillii. Lea leamaš stuora beroštupmi fierpmádahkii, ja dál leat badjel 80 oahpaheaddji ja earát geat barget sámegieloahpahusain, searvan miellahttun.

Sámi lohkanguovddáš Sámi allaskuvllas lea čállingoddi ja oktiiheiveha fierpmádaga. Sámediggi juolludii 300 000 ruvnno 2014:s fierpmádahkii. Sámi allaskuvllain lea čállojuvvon šiehtadus dan birra movt ruđat galget geavahuvvot.

1.6.2.3 Oahpahusa lágalaš ja struktuvrralaš rámmat

1.6.2.3.1 Lágaid ja láhkaásahusaid ođasmahttin

Sámediggi lea buktán gulaskuddancealkámušaid ja gulahallan ráđđehusain go lágat ja láhkaásahusat rivdet oahpahusa suorggis.

Sámedikki dievasčoahkkimis miessemánu 2014 meannuduvvui ášši oahpahusláhka ja priváhtaskuvlaláhka – sámi ohppiid vuoigatvuođat. Mearrádusas lohká Sámediggi ahte sámi mánáid ja nuoraid vuoigatvuođat mat leat vuođđuduvvon vuođđolágas ja riikkaidgaskasaškonvenšuvnnain ja julggaštusain, eai boađe doarvái bures ovdan dálá oahpahus- ja priváhtaskuvlalágas. Sámediggi gáibida ollislaš geahčadeami ja ođasmahttima oahpahuslágas ja priváhtaskuvlalágas, man ulbmil lea sihkkarastit ja nannet sámi ohppiid rievtti oahpahussii sámegielas ja sámegillii, ja sámi kulturárvvuid vuođul.

Vai dievasčoahkkinmearrádus doaibmagoahtá, de lea Sámedikkis leamaš čoahkkin máhttoministariin 2014:s, gos dát ášši ovdanbuktojuvvui ja gos ministtar bivdojuvvui ođasmahttit oahpahuslága ja priváhtaskuvlalága sámi mánáid vuoigatvuođaid ektui. Sámediggi áigu čuovvolit ášši 2015:s

1.6.2.3.2 Oahppoplánaid ulbmilolahusa dovdomearkkat

Sámediggi lea hábmen ulbmilolahusaid dovdomearkkaid maŋŋil 10- luohká sámegielas vuosttašgiellan, ja maŋŋil 3. ja 6. dási sámegielas nubbigiellan. Dovdomearkkat muitalit kvalitehta das maid oahppi hálddaša go geahččá obbalaččat gelbbolašvuođamihtuid ja dát galget leat veahkkin oahpaheaddjái árvvoštallanbarggus.

1.6.2.4 Sámedikki rolla ja váldi

1.6.2.4.1 Sámi joatkkaskuvllaid stivrra bagadus

Sámediggi ja máhttodepartemeantta leat 2014:s konsulteren « Sámi joatkkaskuvllaid stivrra bagadusa» birra. Sámediggái lea dehálaš ahte Sámediggi nammada lahtuid stivrii.

1.6.3 Alit oahpahus ja dutkan

Sámediggi lea 2014:s lágidan álggahanseminára Sámediggedieđáhusa hábmema oktavuođas alit oahpu ja dutkama várás.

1.6.3.1 Rekruteren alit ohppui ja dutkamii

Sámediggi lea áici Ovttasbargoorgánas sámi oahpaheaddjioahpporegiovnnas,SAK 7 – sihke rekruterema bargojoavkkus ja stivrenjoavkkus mas lea bajimus ovddasvástádus. SAK 7s lea leamaš ovddasvástádus «Našunála rekruterenstrategiija sámi alit ohppui 2011–2014». SAK s lea 2014:s lágidan árvvoštallankonferánssa rekruterenstrategiija birra, gos Sámediggi bivddii ain ovttasbarggu vai olaha mihttomeari oažžut eanet studeanttaid sámi alit ohppui.

1.6.3.1.1 Stipeanda alit ohppui

Govus 1.27 ja 1.28 čájeha guđe ohppui lea addon stipeanda, ja man olu stipeanda lea addon.

1.6.3.2 Sámi alit oahppu

1.6.3.2.1 Ovttasbargu oahpahusásahusaiguin

Sámedikkis lea leamaš čoahkkin rektoriiguin Sámi allaskuvllas ja UiT, Norgga árktalaš universitehtas, ja maid Nordlándda universitehta rektoriin. Fáddán čoahkkimiin lea leamaš earret eará ásahusaid áŋgiruššan sámi gielas ja fáttáin, vejolašvuohta eanalonuhanduopmáriid oahpus, sámi oahpaheaddjioahppu ja ođđa rámmaplána sámi sisdoalu čuovvoleapmi oahpaheaddjioahpus ja mánáidgárdeoahpaheaddjioahpus. Sámediggi lea maid gaskkustan vuordámušaid dan birra ahte álgoálbmotperspektiivva oidnošii ásahusaid fágalaš áŋgiruššamis.

1.6.3.2.2 Čuovvunjoavku ođđa mánáidgárdeoahpaheaddjioahpus

Sámedikkis lea okta áirras čuovvunjoavkkus ođđa mánáidgárdeoahpaheaddjioahpus (FG-BLU).

Čuovvunjoavkkus lea lágidan konferánssa buot oahpahusásahusaide Norggas, gos maŋimus raportta geigejuvvui. Konferánssas lei Sámedikkis sáhkavuorru sámi perspektiivva birra mánáidgárdeoahpaheaddjioahpus.

1.6.3.2.3 Oahpaheaddjioahpu riikkaráđđi (NRLU)

Sámediggi lea searvan dárkojeaddjin NRLUs.

Čoahkkima guovddáš fáddá lei goappaš 4-jahkasaš vuođđoskuvlaoahpaheaddjioahpuid rievdadit 5-jahkasaš masteroahppun. Dát šaddá maid hástalussan sámi oahpaheaddjioahpuide maid Sámi allaskuvla lea áidna ásahus mii fállá.

1.6.3.2.4 Butenschøn-lávdegotti čielggadeami čuovvoleapmi

Čuovvoleapmin Butenschøn-lávdegotti čielggadeamis, lea Máhttodepartemeanta 2014 reviderejuvvon bušeahtas juolludan 250 000 ruvnno nammadit fágastrategalaš ovttadaga sámi alit oahpu ja dutkama várás Universitehta- ja allaskuvlaráđđái (UHR).

Fágastrategalaš ovttadaga ásaheami oktavuođas lea Sámedikkis leamaš čoahkkin Máhttodepartemeanttain ja UHR ja lea maid digaštallan ásaheami čoahkkimiin Sámi allaskuvllain. Sámediggi lea, ovttas máhttodepartemeanttain ja Gieldda- ja ođasmahttindepartemeanttain, oassálastán dárkodeaddjin álggahančoahkkimis fágastrategalaš ovttadagas. Čoahkkima oassálastit ledje Romssa ja Nordlándda universitehtat, Davvi-Trøndelága allaskuvla ja Sámi allaskuvla. Fágastrategalaš ovttadaga ásaheapmi sámi alit oahpu ja dutkama várás UHR:s lea áidna Butenschøn-lávdegotti árvalusain mii dássážii lea čuovvoluvvon.

Sámediggi lea gulahallan máhttodepartemeanttain eará doaibmabijuid čuovvoleami birra Butenschøn-lávdegotti čielggadeamis. Máhttodepartemeantta lea čájehan unnán beroštumi čuovvolit čielggadeami árvalusain. Departemeanta oaivvilda ahte muhtin árvalusat lávdegottis sáhttet ipmirduvvot sierraortnegin ja dan sivas eai leat departemeantta ovddasvástádussuorggis.

1.6.3.2.5 Strukturdieđáhus alit oahpu várás

Sámedikkis lea leamaš čoahkkin Máhttodepartemeantta politihkalaš jođiheddjiin ja iešguđet lágan berošteaddjiorganisašuvnnaiguin, dan oktavuođas go máhttodepartemeanta lea hábmeme strukturdieđáhusa alit oahpu várás. Stáhtačálli deattuhii ahte sámi allaskuvlii eai čuoza árvaluvvon strukturrievdadusat njuolga.

1.6.3.2.6 Kvalifiseren- ja rekruterenprográmma sámi giela várás alit oahpus

Kvalifiseren- ja rekruterenprográmma válbmanii 2014:s. Sáhttá lohkat ahte prográmma lea bures lihkostuvvan. Sámi allaskuvla lea čađahan prográmma, ja loahpparaportta geigejuvvui juovlamánu 2014. Raporttas boahtá ovdan ahte 491 studeanta leat oassálastán prográmmas jagiid 2009–2014. Sin gaskkas leat 360 čađahan ja ceavzán eksámena. Sámi allaskuvla lea prográmmaáigodagas ovttasbargan logiin sámi giella- ja kulturguovddážiin.

1.6.3.3 Sámi dutkan

1.6.3.3.1 Akkrediteren PhD- oahpus sámegielas ja girjjálašvuođas

Sámediggi lea gulahallama bokte Máhttodepartemeanttain rahčan ahte Sámi allaskuvla oažžu sierralobi Našunála orgánas oahpahusa kvalitehtas (Nasjonalt organ for kvalitet i utdanningen (NOKUT) mastergrádaohppiid logu gáibádusas ásahusas. NOKUTa áššedovdi lávdegoddi konkluderii ahte PhD- prográmma lea fágalaččat erenoamáš buorre. Go Sámi allaskuvla ii sáhte duhtadit gáibádusa ahte leat unnimusat 15 PhD- studeantta badjel vihtta jagi, de ii sáhte akkrediteren rávvejuvvot. Seammás ávžžuhii lávdegoddi ahte Sámi allaskuvlii addo sierralohpi kvantitatiiva gáibádusain.

Sámediggi lea 2014:s ovddidan doarjaga ohcamii ja ávžžuhan máhttodepartemeantta čuovvolit ášši, kvalitehtasihkkarastima ja kvalitehtaovddideami láhkaásahusa ektui alit oahpuid ja fágaskuvlaoahpuid várás.

1.6.3.3.2 Gulahallan Sámedikki stivrraiguin ja ráđiin

Lea čađahuvvon čoahkkin stivraáirasiiguin ja várrelahtuiguin maid Sámediggeráđđi lea nammadan, Regionála dutkanfoanddaid stivrrain Gaska- ja Davvi- Norggas. Sámediggi lea ásahan fásta gulahallančoahkkimiid Dutkanráđi báikkálaš áirasiin Finnmárkkus, VRI Finnmark:in (Virkemidler for regional FoU og innovasjon), ja Regionála dutkanráđiin Davvi- Norggas Finnmárkkus.

1.6.3.3.3 Árbedieđu kárten

Sámediggi lea juolludan ruđa Sámi allaskuvlii vai beassá duođaštit ja gaskkustit sámi árbedieđu.

Árbediehtu-prošeavttat leat mielddisbuktán ahte lea huksejuvvon erenoamáš gelbbolašvuohta Sámi allaskuvlii, ja mii lea mielddisbuktán ahte dat dál sáhttá fállat oahpu árbedieđus. Oahppu galgá addit formálalaš oahpu duođašteamis ja gaskkusteamis árbedieđus, ja addá 30 oahppočuoggá. Oahpu olahusjovkui gullet hálddašeaddjit, oahpaheaddjit ja earát geain lea beroštupmi árbedihtui. Ođđa lohkanbadji mas leat 22 oahppi álggahuvvui 2014 čavčča.

Prošeakta manná dál loahpaguvlui, ja lea dárbbašlaš veardádallat prošeavtta boahtteáiggi.

1.6.3.3.4 Árbedieđu suddjen

Sámediggi searvvai Norgga delegašuvdnii čoahkkimis Ávnnaskeahtes rievtti máilmmiorganisašuvnnain (WIPO) árbedieđu birra njukčamánu 24.-28.b. 2014.

1.7 Dearvvašvuohta ja sosiála

Váldomihttomearri:

• Dásseárvosaš dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusat sámi álbmogii sámi giela ja kultuvrra vuođul. Bálvalusat galget heivehuvvot sámi álbmoga vuoigatvuođaid ja dárbbuid mielde.

1.7.1 Ekonomalaš váikkuhangaskaoamit 2014:s

Sámediggái leat boahtán 27 doarjjaohcama dearvvašvuođa- ja sosiálaprošeavttaide, maid submii oktiibuot lea 6 808 300 ru. 2 883 500 ru juolluduvvui doarjjan 19 prošektii. Dán jagi lea eanaš prošeavttain leamaš áigumuš ovdánahttit máhtu sámi giela ja kultuvrra birra dálá dearvvašvuođa- ja sosiálafálaldagas. Dát dávista doarjjaortnega váldomihttomearrái, ja váikkuha dásseárvosaš dearvvašvuođa- ja sosiálafálaldaga sihkkarastima sámi álbmoga várás.

Dasto lea Sámediggi juolludan 547 000 ru njuolggadoarjjan Várdobáiki sámi guovddážii Evenášši suohkanis geavaheaddjioiddot doaibmabijuide sámi boarrásiid várás, ja 150 000 ru Sámi doavttersearvái sámegielat dearvvašvuođa bargiid rekrutteremii.

1.7.2 Dásseárvosaš dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalus

1.7.2.1 Sámi pasieanttaid vuoigatvuođat ja dárbbut dásseárvosaš dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusaide

Sámediggái ferte addojuvvot duohta vejolašvuohta váikkuhit dearvvašvuođa- ja sosiálafálaldagaid ovddideapmái sámi álbmoga várás. Danne lea Sámediggi váldán ovdan dearvvašvuođaministariin ahte regionála ja vuollásaš dearvvašvuođadoaimmahagain ferte leat sámi ovddastus maid Sámediggi lea nammadan.

Sámediggi lea bivdán nu árrat go vejolaš beassat searvat bargui dalle go Ráđđehus áigu ovddidit nationála dearvvašvuođa- ja buohcciviessoplána, mas analyseret spesialistadearvvašvuođa stáhtusa ja hástalusaid 2015:s. Sámediggi lea maiddái bivdán oažžut sámi ovddastusa Ráđđehusa áššedovdijovkui plána ektui, muhto dađi bahát eat leat ožžon dasa vástádusa.

Sámediggi diehtá ahte Ráđđehus áigu ovddidit dieđáhusa vuođđodearvvašvuođabálvalusa birra ja lea dan oktavuođas dahkan mearrádusa dievasčoahkkimis. Mearrádusas čujuhit ahte dárbu lea ođđasis ja ollislaččat áŋgiruššat vuođđodearvvašvuođa bálvalusain maiddái sámi álbmoga várás. Sámediggi lea bivdán ahte ráhkaduvvošii ođđa doaibmaplána dearvvašvuođa bálvalusaid birra sámi álbmoga várás, go ovddit plána (Máŋggabealatvuohta ja ovttadássásašvuohta) heittii gustomis 2005:s.

1.7.2.2 Eanet máhttu sámi pasieanttaid dárbbu birra dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusas buot dásiin

Sámedikki oaivila mielde lea dárbu buoridit máhtu sámi pasieanttaid dárbbu birra dearvvašvuođabálvalusain. Danne lea Sámediggi searvan Davviriikkalaš álbmotdearvvašvuođa konferánsii, mas mii, ovttasbargguin Sámi dearvvašvuođa dutkama guovddážiin ja Sámi nationála psyhkalaš dearvvašvuođa gealboguovddážiin (SÁNAG), lágideimmet seminára álbmotdearvvašvuođa ja álbmotdearvvašvuođa dutkama birra sámi álbmoga gaskka.

Sámediggi lea maiddái searvan seminárii maid Árktalaš ráđđi doalai, mas beaiveortnegis lei psyhkalaš dearvvašvuohta ja iešsoardimiid eastadeapmi cirkumpolára guovlluin. Sámediggái lea deaŧalaš bidjat fokusa movt rasisma, stigmatiseren ja hástalusat árbevirolaš ealáhusain váikkuhit sámi mánáid ja nuoraid psyhkalaš dearvvašvuhtii.

Sámedikki oaivila mielde lea maiddái deaŧalaš ahte máhttu sámi pasieanttaid ja eará bálvalusdárbbašeddjiid dárbbu birra gozihuvvo iešguđege oahpuin. Kvalitehta dáfus buorre bálvalusfálaldat sámi pasieanttaide ja geavaheddjiide sorjá das ahte mis leat fágaolbmot geain lea máhttu sámi gielaid ja kultuvrra birra. Dál váilot ollu sámegielat fágaolbmot sihke dearvvašvuođa- ja fuolahussuorggis ja eará bálvalusfálaldagain. Earret eará sierra sámi buohccidivššároahppu sáhtášii váikkuhit eanet gielalaččat ja kultuvrralaččat heivehuvvon dikšun- ja fuolahusfálaldaga sámi pasieanttaide. Danne lea Sámediggi válljen váikkuhit strategiijaseminárain ja fágaovddidanprošeavttain sierra profešuvdnaoahpuin, ja nie lokten dán hástalusa oahppobirrasiidda. Sámi gielddain leat hástalusat nugo earret eará ahte váilot kártenreaiddut mat leat heivehuvvon sámi demeansaolbmuide, váilot sámegielat bargit ja gelbbolašvuođa buorideapmi váilu.

1.7.2.3 Spesialistadearvvašvuođa bálvalusfálaldat sámi pasieanttaide

Sámediggi oaivvilda ahte Sámi nationála gealboguovddážis – psyhkalaš dearvvašvuođa suodjalus ja gárrendili dikšun (SÁNAG) lea guovddáš rolla dikšunfálaldagaid ovddideamis sámi pasieanttaid várás psyhkalaš dearvvašvuođas ja gárrendili dikšumis. Danne lea Sámediggi duhtavaš go mii konsultašuvnnaid bokte leat nagodan formaliseret SÁNAG stáhtusa nationála gealboguovddážin gárrendili dikšumis ja psykiatriija siskkobealde, ja ahte eará regionála dearvvašvuođa doaimmahagat geatnegahttojuvvojit soahpat ovttasbarggu Dearvvašvuohta Davvin/SÁNAG:in, vai SÁNAG fálaldat buktojuvvo buot sámi pasieanttaid olámuddui.

Sámediggi lea čoahkkimis guovddáš eiseválddiiguin ja Dearvvašvuohta Davvin RHF:in čujuhan ahte sámi pasieanttaid somáhtalaš spesialistafálaldahkii ferte bidjat eanet fuomášumi. Erenoamážit lea dárbu buoridit fálaldaga surggiin nugo geriatriija ja demeanssa čielggadeapmi, vuoiŋŋašvigit dahje eará dávddaid mat kognitiivvalaččat váikkuhit, lášmmodahttin ja guhkálmas dávddaiguin birgen, ja fálaldaga sámi mánáide ja doaibmahehttejuvvomiidda. Sámediggi lea váldán dán ovdan konsultašuvnnain regionála dearvvašvuođadoaimmahagaid barggahandokumeanttaid ektui ja lea duhtavaš go Dearvvašvuohta Davvin 2015:s lea ožžon bargun ásahit dakkár fálaldaga geriatriija ja lášmmodahttima siskkobealde mas gozihuvvo sámi giella ja kulturáddejupmi.

Sámediggi lea čoahkkimis dearvvašvuođaministariin váldán ovdan min vuorjašuvvama dan ektui ahte dađistaga bidjet gažaldagaid láhččojuvvon bálvalusdárbbu ektui sámi pasieanttaide dalle go ođđasis organiseren ja seastinproseassat álggahuvvojit. SÁNAG lea ekonomalaččat ja organiserema dáfus lágiduvvon Finnmárkku buohcciviesu vuollásažžan ja ođđasis organiserenproseassas lea SÁNAG 2014:s máŋgii evttohuvvon vuoruhuvvot bodnái. Sámediggi lea čujuhan ahte lea nationála ovddasvástádus láhčit bálvalusfálaldagaid sámi pasieanttaide, ja ii ge sáhte leat ovttaskas báikkálaš doaimmahaga ekonomalaš dili ja vuoruhemiid duohken.

Sámediggi deattuha ahte lea dárbu jurddašit ollislaččat ja bajimuš dásis sámi pasieanttaid bálvalusfálaldagaid organiserema ja ovddideami oktavuođas. Danne lea Sámediggi maiddái čujuhan ahte lea dárbu oktii organiseret somáhtalaš fálaldaga ja psyhkalaš dearvvašvuođa ja gárrendili fálaldaga sámi pasieanttaid várás. Dát lea deaŧalaš sihke rekrutteremii ja nana sámi fágabirrasiid ovddideapmái ja fágaresurssaid dávgasis geavaheapmái.

Sámegielat pasieanttaid vejolašvuohta geavahit sámegiela spesialistadearvvašvuođabálvalusas lea ráddjejuvvon. Sámediggi lea máŋggaid jagiid bargan dán buoridemiin ja lei danne duhtavaš go Dearvvašvuohta Davvin dulkaprošeakta, mii čađahuvvui áigodagas 2011–2013, galggai jotkojuvvot 2014:s. Šállošit go prošeakta ii leat jotkojuvvon, ja ággan dasa lei dat go doaimmaheaddji dearvvašvuođadoaimmahat ii lean dan vuoruhan. Dán šálloša Sámediggi ja lea duhtavaš go dulkaprošeakta čuovvoluvvo fas 2015 barggahandokumeanttain.

1.7.2.4 Gielalaččat ja kultuvrralaččat heivehuvvon dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalus sámi pasieanttaide gielddain

Sámedikkis leat 2014:s leamaš čoahkkimat sierra gielddaiguin earret eará dan dihte ahte bidjat fuomášumi sámi pasieanttaid dárbbuide. Lea buorre go gielddalaš ovttasbargoprošeavttat sámi guovlluin, nugo gielddaidgaskasaš medisiinnalaš guovddáš Evenášši, Dielddanuori ja Skániid suohkaniin, háliida searvvahit Sámedikki sin bargui sámi geavaheddjiid goziheami várás.

Sámedikki vásihusat čájehit maiddái ahte lea erohus sámi ássiid vuordámušain dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalussii ja das maid gielddat fállet. Guovlomedisiinnalaš guovddáža ásahandárbu julevsámi guvlui lea ovdamearka das go sámi ássit oaivvildit ahte sin gielda ii guldal sin. Dán áššis lea Sámediggi leamaš gulahallanguoibmin. Dearvvašvuođa- ja fuolahusfálaldat sámi pasieanttaide gozihuvvo danne maiddái Sámedikki barggus ovttasbargošiehtadusain gávpogiiguin mat háliidit dahkat šiehtadusa Sámedikkiin.

1.7.3 Dásseárvosaš mánáidsuodjalanbálvalus

Sámediggi lea addán gulaskuddancealkámuša láhkaásahussii mánáid vuoigatvuođa birra leat mielde váikkuheamen ja mánáid vejolašvuođa birra oažžut sierra luohttámušolbmo iežas mánáidsuodjalanáššis. Sámediggi lea duhtavaš go láhkaásahusas čuožžu ahte máná etnihkalaš, oskkoldat, kultuvrralaš ja gielalaš duogáš, maiddái sámi mánáid giella ja kultuvra, galgá gozihuvvot mielde váikkuheamis.

Sámediggi diehtá maiddái ahte ráđđehus lea álkiduhttimin mánáidsuodjalanlága ja ahte dan oktavuođas lea nammaduvvon láhkalávdegoddi. Sámi mánáid vuoigatvuođaid sihkkarastima goziheami geažil lea Sámediggi bivdán konsultašuvnnaid áššis. Mii leat bivdán oažžut sámi ovddastusa láhkalávdegoddái, muhto šállošit go dasa ii leat boahtán vástádus.

Sámedikkis lea maiddái leamaš čoahkkin Norgga Biebmoruoktoservviin, mas fáddán lei sámi giela ja kultuvrra goziheapmi mánáin geat leat biebmoruovttus.

1.7.4 Dásseárvosaš heahtedieđihanbálvalus

Heahtedieđihanbálvalusa buorideami ja organiserema oktavuođas boahtteáiggis, lea Sámedikkis leamaš gulahallančoahkkin servodatsihkarvuođa ja gearggusvuođa direktoráhtain, gielddaiguin mat gullet sámegielaid hálddašanguvlui ja 110-guovddážiiguin mat bálvalit dáid gielddaid heahtedieđáhusaiguin. Sámediggi áigu doalvut gulahallančoahkkimis boahtán hástalusaid ja oainnuid viidáseappot konsultašuvnnaide Ráđđehusain.

1.7.5 Dásseárvosaš gednendilli sámi fáŋggaide

Sámediggi lea 2014:s ovttasbargan Davvi guovllu rihkusfuolahusain ja leat ráhkadan doaibmabidjoplána sámi fáŋggaid ja gednemii dubmejuvvomiid várás. Okta doaibmabijuin plánas lea ahte čohkket daid ovttasbargoguimmiid main lea gelbbolašvuohta suorggis fierpmádatseminárii juohke jagi. Sámediggi lea 2014:s searvan rihkusfuolahusa fierpmádatseminárii Romssas.

Siviilaáittardeaddji lea ásahan eastadanovttadaga sin várás geain lea friijavuohta rivvejuvvon biinnideami ja olmmošmeahttun meannudeami geažil. Sámediggi lea addán rávvagiid movt sámiid vuoigatvuođaid sáhtášii gozihit friijavuođa rivvema oktavuođas ja lea bivdán dieđuid sámi fáŋggaid gednendili birra, Romssa giddagasa vuosttaš raportta vuođul.

1.8 Areálat ja biras

Váldomihttomearri:

• Guoddilis luonddu ja resursavuođu hálddašeami vuođul sihkkarastit ja ovddidit sámi kultuvrra, ealáhusbarggu ja servodateallima.

1.8.1 Rámmaeavttut

1.8.1.1 Protect Sápmi

Protect Sápmi lea vuođđudus maid Norgga Boazodoallosámiid Riikasearvi ja Ruoŧa Sámiid Riikasearvi leat álggahan. Sámediggi nammada ovtta áirasa stivrii. Vuođđudus galgá fágalaččat veahkkin fuolahit sámi vuoigatvuođalaččaid areálaberoštumiid, eana- ja resursavuoigatvuođaid ja ovdánahttinvejolašvuođaid.

Dán barggu ektui oažžu Protect Sápmi njuolggodoarjaga vai sámi vuoigatvuođalaččat sáhttet addit friddja ja ovddalgihtii dieđihuvvon mieđiheami huksehusáššiin. 2014:s leat Protect Sámis 4 olbmo mat servet doaimmahusa barggus.

Sámediggi bidjá vuođđun ahte Protect Sápmi vuođđudussii ferte eanet ja eanet vuođđoruhtadeapmi boahtit eará almmolaš ja/dehe eahpealmmolaš eiseválddiin, nu ahte Sámedikki ruhtadanoassi dađistaga sáhttá unniduvvot. Sámediggi lea máŋgga dilálašvuođas, maŋemus juovlamánu 8. b. 2014 čoahkkimis ealáhusministariin, sihtan ráđđehusa veahkehit Protect Sápmi vuođđoruhtademiin.

1.8.2 Areálaid hálddašeapmi

Moatti 2014 areálaplánain lea Sámediggi árvvoštallan nu ahte plánat livčče sáhtán buktit mearkkašahtti váikkuhusaid sámi kultuvrii dehe ealáhusaide. Danin leat mii geavahan min váidinrievtti. Váidinrievttit leat konkrehtalaččat ovddiduvvon boazodoalu, árbevirolaš riddoguolásteami ja kulturmuitoárvvuid dihte. Áššit leat čoavdašuvvan dássážii dialoga bokte suohkaniiguin dehe soabademiin Fylkkamánni bokte.

Ođđa areálageavahanvuogit dagahit lossa noađi árbevirolaš sámi guovlluide. Dát sáhttá leat sakka hástaleaddji sámi árbevirolaš ealáhusaide, ja sáhttá muhtin dilálašvuođain dagahit soahpameahttun beroštusriidduid. Dakkár áššin oaidná Sámediggi ahte lea dehálaš go lea buorre dialoga plánaeiseválddiiguin juo plánabarggu álggaheamis.

1.8.2.1 Bådåddjo suohkana 2014–2026 suohkanplána areálaoassi

Vuosttaldeapmi ovddiduvvui sihkkarastin dihte luondduvuođu sámi kultuvrii, ealáhusdoaimmaide ja servodateallimii oppalaččat, dasto vel earenomážit sámi kulturmuittuide ja boazodoalloealáhussii. Ášši čovdojuvvui dialoga ja soabadeami bokte Fylkkamánniin. Plána heivehuvvui nu ahte luondduvuođđu lea doarvái sihkkarastojuvvon nu ahte vuosteággii ii leat šat vuođđu.

1.8.2.2 Suortta gávpotplána, Blåbyen 2014–2026 suohkanplána

Vuosteákkat ovddiduvvojedje boazodoalu dihte, ráddjejuvvon dan plánaoassái mii gullá Iinnasullui. Sámedikki, Suorta suohkana ja guoskevaš boazodoalloorohagaid gaskkas lea gulahallan. Sis lea ovttaoaivilvuohta gávdnat konkrehta molssaeavttuid plánaide ja proseassaide mii čoavdá vuosteákkaid. Dát ášši čatnasa Hålogaland-geainnu huksemii, mii manná čađa plánaguovlu, ja dan boazodoallofágalaš váikkuhančielggadeapmái maid dál hábmejit geaidnoprošektii.

1.8.2.3 Riddoavádat árbevirolaš sámi guovlluin

Sámediggái lea deaŧalaš sihkkarastit areálaid árbevirolaš bivdosajiide ja gođđosajiide. Dát guovllut leat resursavuođđun eallinnávccalaš guolásteapmái sámi riddo- ja vuotnaguovlluin. Sámediggi lea ávžžuhan gielddaid váldit atnui ovddalgihtii várrugasvuođa prinsihpa go áigot guovlluid váldit atnui akvakultuvrralaš áigumušaide. Dakkár diliin go ođđa geavahanvuogit áitet árbevirolaš bivdosajiid ja gođđosajiid dahje sáhttet mielddiset buktit ahte ii leat vejolaš máhcahit báikkálaš guolásteami vahágahttima, de lea Sámediggi válljen vuosttaldit plána. Dasa lassin leat mii ávžžuhan gielddaid váldit atnui árbedieđu ja báikkálaš máhtu riddo- ja mearraguovlluid geavaheami birra plánaproseassas.

1.8.3 Luondduresurssat

1.8.3.1 Konsešuvdnaáššiid čuovvoleapmi

Sámediggi lea buktán cealkámuša bieggafápmoprošeavttaide Øyfjellet bieggafápmorusttegii, Riehppi bieggafápmorusttegii, Kopperaa bieggafápmorusttegii ja Markavola, Hyllfjellet ja Sognvola bieggafápmorusttegiidda. Buot daidda prošeavttaide leat ovddiduvvon vuosteákkat.

Konsultašuvnnat leat čađahuvvon Norgga čázádat- ja energiijadirektoráhtain (NČE) Mussere bieggafápmorusttega ja Øyfjellet bieggafápmorusttega oktavuođas, dasto vel Kopperaa, Markavola, Hyllfjellet ja Sognvola prošeavttaid oktavuođas. Konsultašuvnnain ii boađe ovdan makkár mearrádusa NČE dahká. Danin ii sáhte árvvoštallat leago eiseválddiin ovttaoaivilvuohta vai ii.

Jagi 2014 mielde lea Sámediggi ovddidan vuosteákkaid smávvafápmorusttega ohcamiidda Fuoskku, Bådådjo ja Báhcavuona suohkaniin ja Oarje-Finnmárkkus. Sámedikkis lea dat ipmárdus ahte dát doaimmat eai leat árvvoštallon noađđin boazodollui. Ja dasto ii leat árvvoštallon leat go makkár ge mearkkašahtti negatiivvalaš váikkuhusat smávvafápmohuksemis boazodollui. NČE lea sádden dáid ohcamiid gulaskuddamii oktan eanet seamma guovllu smávvafápmorusttetohcamiiguin ja mat leat meannuduvvon oktanaga. Dakkár oktasaš áššemeannudeapmi addá eanet vejolašvuođa fuobmát man stuoris noađđi oppalohkái gárte boazodollui go geahččá stuorát guovllu.

Ráđđádallama oktavuođas NČE:in smávvafápmorusttegiid birra ii leat NČE geažuhan mii šattašii boađusin. Sámediggi oaivila mielde eai leat konsultašuvnnat čađahuvvon dainna áigumušain ahte juksat soabalašvuođa.

1.8.3.2 Mineráladoaimmat sámi guovlluin

Sámediggi lea 2014:s mearrádusastis sihtán ráđđehusa jođánit váldit initiatiivva konsultašuvnnaide minerálalága rievdadeami dihte nu ahte dat eahpitkeahttá lea siskkobealde álbmotrievtti. Dát lea earenoamážit čadnon geatnegasvuhtii mas galgá váldit sámi kultuvrra vuhtii buot sámi guovlluin, rievttit mineráladoaimmaid konsultašuvnnaide ja ásaheapmi ovdamunneortnegiid mii mielddisbuktá ahte ávkkástallanárvu ruvkedoaimmain boahtá buorrin sámi servodahkii ja vuoigatvuođalaččaide.

Ráđđehus lea borgemánus 2014 dohkkehan ON Olmmošvuoigatvuođaráđi ávžžuhusa ovddidit dialoga oažžun dihte ovttaoaivilvuođa mineráladoaimmaid birra davvin. Sámediggi vuohttá maid ahte Stuoradikki gieldda- ja hálddašankomitea Evtt. 57 S (2014–2015) mieđiha ahte lea dehálaš oažžut oktasaš ipmárdusa movt minerálaresurssat sámi guovlluin galget hálddašuvvot ja mii maid sáhttá ovttastuvvot boazodoaluin, ja dát ferte fuolahuvvot dialoga bokte gaskal eiseválddiid ja Sámedikki. Čoahkkima bokte lea Sámediggi ovddidan ealáhusministarii minerálalága rievdama gažaldaga. Ealáhus- ja guolástusdepartemeanta ii leat addán makkárge signálaid das ahte áigot go árvvoštallat rievdadit minerálalága.

Dát dilli dagaha hui váttisin Sámediggái addit makkárge mieđiheami mineráladoaimmaide sámi guovlluin. Sámedikki minerálaveahki lea dárbu ovdánahttit dakkár minerálapolitihkalaš lávdin mii lea eanet čađahuvvon ja ođasmahtton. Dán ferte eanet heivehit fuolahan dihte nu ahte váldet vuhtii guoskevaš sámi beroštumit ja vuoigatvuođalaččaid.

Gieldda- ja ođasmahttindepartemeanta (GOD) ii leat váldán vuhtii Sámedikki váidalusa Nussira ja Gumpenjuni ruvkedoaimma regulerenplánii Falesnuori suohkanis. GOD dohkkehii regulerenplána maŋŋel čoahkkima gielddaministariin, muhto almmá dan konsultašuvnnaid haga. Sámediggi lea álggahan konsultašuvnnaid Birasdirektoráhtain Nussir ASA ohcama birra oažžut ohcanlobi nuoskidanlága vuođul. Loahpalaš mearrádus Nussira ja Gumpenjuni ruvkeplánaid ektui ovddiduvvo sierrá áššin Sámedikkis.

1.8.3.3 Finnmárkolága čuovvoleapmi

Sámediggi lea guorahallan Finnmárkolága ollislaččat. Sámedikki meannudeapmi guoská dasa movt Finnmárkoláhka čuovvoluvvo praktihkalaččat ii ge dasa makkár dárbu lea rievdadit lága.

Sámedikkis lea leamaš politihkalaš ja hálddahuslaš dialoga Finnmárkkuopmodagain movt čuovvolit dievasčoahkkinmearrádusa ja vásiha dán dialoga nu konstruktiivan ahte berre joatkit.

Eatnamiid ja resurssaid kárten- ja dohkkehanbargui Finnmárkolága ektui lea juolluduvvon menddo uhcán ruhta. Sámediggi lea sihtán stádabušeahta olis várret ruđa Finnmárkokommišuvnna bargui sierra poasttas.

Sámediggi oaivvilda ahte muhtun lágalaš árvvoštallamat maid Finnmárkokommišuvdna lea dahkan, leat moaittehahttit. Danne lea Sámediggi deattuhan ahte ovdalaš stádalaš hálddašemiid ferte dulkot álbmotrievtti rihkkun- ja vealahansuodjalusa vuođul go vuollásaš rievttit galget kártejuvvot ja dohkkehuvvot. Dát ferte gullat dan oapmerievttálaš árvvoštallamii mii dáhkkojuvvo Finnmárkokommišuvnna barggus. Stuoradiggi lea bidjan vuođđun ahte sápmelaččain ja sámi báikegottiin lea oktasaš oamastanvuoigatvuohta Finnmárkku guovlluide, ja sihkkarit maid siseatnan osiide Finnmárkkus (gč. Finnmárkolága §§ 5, 9 ja 10 ja justiisalávdegotti čállosa beaiváduvvon 21.03.05). Dasa ferte Sámedikki oainnu mielde biddojuvvot stuorát mearkkašupmi Finnmárkokommišuvnna árvvoštallamiin go identifiserejit vuoigatvuođaid Finnmárkkus.

1.8.3.4 Giđđalodden

Sámediggi oaivvilda ahte otnáš geahččalanortnet ii leat vuođđuduvvon árbevirolaš giđđaloddema vieruiduvvan vugiide. Dán lea Sámediggi dovddahan ILO-konvenšuvnna nr. 169 Norgga raporterema bokte. Sámedikki sávaldat lea ahte giđđalodden galgá dohkkehuvvot sámi árbevirolaš kulturguoddin ja ahte loddenrámmat viiddiduvvojit nu ahte dat lea árbevirolaš vuogi mielde, muhto seammás leat siskkobealde dan mii adnojuvvo biologalaš ceavzilin.

Sámedikkis leat leamaš čoahkkimat Dálkkádat- ja birasgáhttendepartemeanttain gos soabadedje ahte máhtolašvuođavuođđu ferte buoriduvvot. Birasdirektoráhtta lea ožžon barggu čielggadit vejolašvuođa heivehit bivdorámmaid nu ahte dat leat árbevirolaš giđđaloddenvugiid mielde nugo árbevirolaččat lea bivdojuvvon buolvvas bulvii.

1.8.4 Luondduvalljodat

2014:s nammaduvvui álbmotmeahcce- ja suodjalusguovlostivrraide ođđa sámi stivraáirasat. 20 dáin oktiibuot 39 álbmotmeahcce- ja suodjalusguovlostivrra sámi áirasis ledje válggas. Sámediggi lei duhtavaš go Birasdirektoráhtta čuovvolii Sámedikki nammadanárvalus. Nannen dihtii suodjalusguovlostivrraid sámi stivralahtuid čuovvoleami ráhkaduvvui bagadallangihpa Sámedikki nammadan stivralahtuid várás.

Sámediggi háliida láhčit eanet oktavuođa ja fierpmádathuksema suodjalusguovlo- ja álbmotmeahccestivrraid sámi áirasiid gaskka. Sámediggi lea álggahan digaštallanforuma sosiála medias áirasiid várás.

Femundsmarka álbmotmeahci ja daidda lagas eanasuodjalusguovlluid hálddašanplána birra lea Sámediggi leamaš konsultašuvnnain Birasdirektoráhtain. Dáid konsultašuvnnaid oktavuođas ollašuvai ovttaoaivilvuohta hálddašanplána ektui. 12. oasehasčoahkkimii oassálastima bokte dán jagi lea Sámediggi čuovvolan biologalaš šláddjivuođa konvenšuvnna (CBD) artihkal 8 (j) barggu. Oasehasčoahkkin mearridii ahte tearbma indigenous peoples and local communities galgá geavahuvvot boahttevaš mearrádusain mat gullet konvenšuvdnii. Sámediggi lea šiehtadan Suoma ja Ruoŧa bealde Sámedikkiiguin guorahallat vejolašvuođaid lagat ovttasbargui áššiiguin mat gusket konvenšuvnna 8 (j) artihkkalii, ja dasto vel Nagoya-protokolla birra.

1.8.5 Sámi vuoigatvuođalávdegoddi

Sámediggi dovddaha vuorjašumi váilevaš áššejođu geažil sámi vuoigatvuođalávdegotti bargguin ja atná unohassan go sámiid oktasaš ja oktagaslaš eana- ja resursavuoigatvuođat olggobealde Finnmárkku eai leat vel čielggaduvvon.

Seammás go sámi vuoigatvuođalávdegoddi ii čuovvoluvvo, de lassána deaddu sámi kultuvrra, ealáhusdoaimmaheami ja servodateallima areála- ja resursavuđđui. Ráđđehus álggaha proseassaid ja doaimmaid mat váikkuhit njuolgga čuolbmačilgehusaide maid Sámi vuoigatvuođalávdegoddi lea čielggadan. Dát gustojit mohtorjohtolatlága rievdadeapmái, meahccehálddahusa álkideapmái ja mehciid priváhtan dahkamii ja daid sárggáid vuovdimii maid Statskog SF hálddaša.

1.8.5.1 Mehciid dahkat priváhtan ja daid sárggáid vuovdin maid Statskog hálddaša

Statskog joatká nu gohččoduvvon sárgávuovdimiin. Sámediggi lea dovddahan ahte lea prinsihpalaččat vuostá dakkár eananvuovdima sámi guovlluin ovdalgo dát leat kártejuvvon nu go Sámi vuoigatvuođalávdegoddi lea mearridan ja álbmotriekti eaktuda. Ovttasbargošiehtadus Sámedikki ja Statskog gaská ii dasto fátmmas konsultašuvnnaid dakkár vuovdimii birra maid Sámediggi lea prinsihpalaččat vuostá. Eanan- ja biebmodepartemeantta gohččun Statskog SF stivrii ahte privatiseret doaimmahanveara vuvddiid, fátmmasta maid sámi guovlluid ja sáhttá dieđusge váikkuhit sámi vuoigatvuođaide ja beroštumiide almmá Sámedikkiin konsulterema haga. Eanan- ja biebmodepartemeanta lea dieđihan Sámediggái ahte jus vuovdin árvvoštallo áššeguovdiliin dáin guovlluin, de galget čađahuvvot konsultašuvnnat. Sámediggi ii oainne ahte dakkár vejolaš vuovdin dehe oasseprivatiseren dávista álbmotrievtti geatnegasvuođaide sámi álbmoga ektui ja dan proseassaipmárdussii mii olles áiggi lea leamaš vuođđun Sámi vuoigatvuođalávdegotti ásaheapmái ja čuovvoleapmái.

1.8.5.2 Meahccehálddahusa álkideapmi

Sámidiggi ii konsulterejuvvon dan fágajoavkku mandáhta ja oktiibidjama birra. mii galggai addit raportta meahccehálddahusa álkideami birra. Gieldda- ja ođasmahttinministtar válljii dieđihit Sámediggái ahte Sámediggi konsulterejuvvo jus leat vejolaš doaimmat mat sáhttet guoskat sámi beroštumiide. Sámedikkis lea leamaš hálddahuslaš suokkardallančoahkkin fágajoavkkuin ja áigu addit gulaskuddancealkámuša raportii mii ovddiduvvui juovlamánus 2014. Sámedikki čielgá oaivil lea ahte álkidandoaimmat galget leat mielde nannemin sámi álbmoga oassálastima meahcceresurssaid hálddašeapmái, eai ge láivudit dan.

1.8.5.3 Mohtorjohtolatlága rievdadeapmi

Sámedikkis leat leamaš konsultašuvnnat Birasgáhttendepartemeanttain skohterláhtuid birra suodjalanguovlluin Finnmárkkus ja Davvi-Romssas. Sámediggi doarju johtolatgildosa suodjalanguovlluin, muhto oaivvilda ahte berrešii addot liiba dán árvvoštallat suodjalanguovlluid ásaheami oktavuođas ja bidjat láhkaásahusmearrádusaid dasa. Sámediggi deattuha ahte gielddus sáhttá dagahit hástalusaid Finnmárkkus gos juo leat láhtut suodjalanguovlluin.

Go gusto dasa ahte miehtát mohtorjohtolahkii stáhta oktasašmehciin, de ii hálit Sámediggi ahte ráđđehus galgá dahkat rievdadusaid das gii dat galgá addit lobi mohtorjohtolahkii stáhta oktasašmehciin dál. Gažaldat ferte guorahallot sámi vuoigatvuođalávdegotti 2 čuovvolanbarggu oktavuođas.

Dán gažaldaga oktavuođas ferte Sámediggi konsulterejuvvot. Oppalaččat lea midjiide deaŧalaš ahte eai lihkahallojuvvo vuollásaš oamastan- ja geavahanvuoigatvuođat mat eai leat vel kártejuvvon ja identifiserejuvvon.

1.9 Kulturmuitosuodjalus

Váldomihttomearri:

• Duođaštit, gaskkustit ja hálddašit daid dieđuid vássánáiggis boahtteáiggi várás, maid sámi kulturmuittut ja kulturbirrasat ovddastit.

Sámi kulturmuitosuodjaleamis leat leamaš ollu doaimmat 2014:s. Sámedikkis lea leamaš oktavuohta informánttaiguin, giliservviiguin, boazodoalloorohagaiguin, gielddaiguin ja ovttaskas olbmuiguin. Mis leat leamaš 152 geahčadeami, man oktavuođas leat registrerejuvvon kulturmuitolokalitehtat sámi kulturmuittuiguin, mat buot leat biddjojuvvon Riikaantikvára kulturmuitobásii Askeladdenii. Namuhuvvon lokalitehtaid siskkobealde leat registrerejuvvon 6047 ođđa dahje rievdan ovttaskas muittu, 413 dáid gaskkas leat gávdnon Noiddiidčearus (Várnjárggas) ráhkkaneaddji máilmmiárbebarggu oktavuođas.

Norlándda davit oasis leat čađahuvvon 15 geahčadeami ovttas iešguđege informánttaiguin, ja registrerejuvvojedje 46 ođđa ovttaskas muittu, 12 lokalitehtas. Dát registreremat leat eanaš dahkkojuvvon dan geažil go báikkálaš ovttaskas olbmot geain lea beroštupmi kulturmuitosuodjalussii leat váldán oktavuođa Sámedikkiin. Buorre ovttasbargu jagiid mielde lea buvttihan duođaštuvvon árvvolaš ođđa máhtu.

Sámediggi lea prošeavtta «sámi visttiid identifiseren ja registreren» bokte jagi 2012 rájes registreren birrasii 600 sámi vistti, main sullii 210 leat áittit ja sullii 180 leat ássanviesut. Dát prošeakta lea deaŧalaš sámi ássama duođašteapmái.

Registreremat ja doaibma muđui kulturmuitobarggus čájeha ahte Sámediggi buori vuogi mielde lea leamaš mielde duođašteamen, gaskkusteamen ja hálddašeamen máhtu sámi kulturmuittuid ja kulturbirrasiid birra Norggas. Mii oaidnit dattetge ahte gávdnojit suorggit sámi kulturmuitosuodjalusa siskkobealde maidda ain lea dárbu bidjat eanet fuomášumi. Dat guoská ovdamearkka dihte ávnnaskeahtes kulturmuittuide, maiguin ain ferte áŋgiruššat juksan dihte biddjojuvvon mihttomeari.

1.9.1 Sámi kulturmuitosuodjalusa rámmaeavttut

Ohcanvuđot ruđaid leat eanaš ožžon museat dahje eará sámi organisašuvnnat. Čuovvovaččat leat muhtun ovdamearkkat 2014:s:

Aajege giellaguovddáš oaččui ruđaid sámi visttiid registreremii Mearohkes, cukcasiid ja muitalusaid duođašteapmái Rööroses, ja kulturmuittuid láhčimii báikkis Forollhogna.

• Saemien Sijte oaččui ruđaid registreret kulturmuittuid jasain. Rievdan dálkkádaga geažil suddá eanet muohta ja jiekŋa, ja danne sáhttet ihtit boarráset sámi dávvirat iešguđege báikkiin.

• Spittá gilisearvi oaččui doarjaga eanadatarkiteakta goluid máksimii detáljja dási plána ráhkadeami oktavuođas guovžahávddiid sihkkarastimis kulturbálgá guoras.

• Árran julevsámi guovddáš oaččui ruđaid joatkit máŋgga jagáš soahtemuittuid registreremiid, ja dasto duođaštit bálvvosbáikki Oarjje-Fuolldás.

• Gaska-Romssa musea oaččui ruđaid sámi vistti ođasteapmái Gahpervákkis.

Riikaantikvára suodjalanprográmmas juolluduvvojedje ruđat ráfáidahttojuvvon priváhta visttiide. Stuorát ođastanprošeavttaid gaskkas maidda juolluduvvojedje ruđat, leat Gaskabivuopmi Ráisavuonas, Fjelldal Rivttáin, Kjelvik nammasaš láigodálolašsadji Oarje-Fuolldás, Tuva Hápmiris, Tolkhuset – Buorresárku Unjárggas ja skielttarskadjá Deanus.

Go guoská sámi huksensuodjalussii muđui, de lea Varsi-viessu Sirpmás ceggejuvvon šihttojuvvon tomtii, ja vistti gárvvistemiin leat bargamin. Viessoeaiggát lea maiddái ožžon doarjaga Norgga kulturmuitofoanddas ceggemii. Menna-viessu Sandnes (Goađát) báikkis Mátta-Várjjaga gielddas lea maiddái divoduvvon olggobealde, plána mielde maid Sámediggi lea dohkkehan ja lea addán doarjaga.

1.9.1.1 Sámi perspektiiva nationála ja regionála kulturmuitosuodjalusas

Sámediggi lea searvan Goarahaga ja Njárgga, Válljejuvvon kultureanadaga Finnmárkkus regionála stivrenjovkui ovttas Finnmárkku fylkkagielddain, Fylkkamánniin ja FeFo:in. Sámediggi lea leamaš mielde guovllu oktasaš geahčadeamis, ja lea searvan kulturmuitovánddardeapmái ovttas preassain ja báikkálaš ovttasbargojoavkkuin. Sámediggi lea maiddái juolludan ruđaid Mearrasámi gelbbolašvuođaguovddážii, vai dát sáhttet registreret kulturmuittuid guovllus. Dieinna lágiin sáhttit oainnusmahttit mearrasámi perspektiivva riddokultureanadagas.

Sámediggi lea 2014:s nammadan Sverre Fjellheim Sámedikki ođđa ovddasteaddjin Röörose Bergstad ja birrasa máilmmiárberáđđái. Dát searvan lea deaŧalaš máttasámi kultuvrra oainnusmahttimii máilmmiárbeguovllus Rööroses.

1.9.1.2 Sámi kulturmuittuid beaktilis ja dávgasis hálddašeapmi

Sámediggi lea buktán árvalusaid Riikaantikvára 2015 vuoruhanreivii ja lea earret eará čujuhan ahte bidjat sámi vistesuodjaleami ja Várjjat Siidda UNESCO máilmmiárbelistii áigeguovdilis áššin maiguin Sámediggi bargá árjjalaččat viidáseappot.

Go guoská Sámedikki hástalusaide, de leat mii erenoamážit čujuhan 100 jagi rádjái kulturmuitolágas sámi kulturmuittuid ektui ja Askeladden kulturmuitobása kvalitehta dárkkisteami ja áigeguovdilastima ektui.

1.9.2 Sámi kulturmuittuid hálddašeapmi

1.9.2.1 Funkšuvnnalaš ja einnostan vejolaš hálddašeapmi kulturmuitolága ja plána- ja huksenlága mielde

Sámediggi lea ovttasbargguin Finnmárkku fylkkagielddain (FFG) guovtti gieddeáigodagas dievasmahttán registreremiid Iŋggášguolbana ja Hálkavári báhčin- ja hárjehallanšiljuin Porsáŋggu gielddas. 2014:s leat registrerejuvvon 56 sámi kulturmuittu. Oktiibuot leat ođđaregistreremat 82 kulturmuittus, ja dasa lassin diehtit ahte báhčin- ja hárjehallanšiljus leat badjelaš 430 ovttaskasmuittu. Eatnašiin dain sáhttá leat sámi oktavuohta.

Sámediggi lea 2014:s gilván ođđasis kulturmuitoguovllu Høyvikhøyden báikkis Čáhcesullo gielddas. Guovllus leat earret eará ollu sámi dološhávddit. Vahágat šadde dalle go Avinor divui čuovggaid Čáhcesullo girdigiettis 2007:s. Bioforsk nammasaš fitnodat čađahii geavatlaš barggu. Ášši lea jorran kulturmuitohálddašeamis máŋggaid jagiid, ja dat lea dál loahpahuvvon dilálašvuođaid mielde dohkálaš vugiin.

Sámediggi oaččui 2014:s doarjaga Riikaantikváras bearráigehččojuvvon kulturmuittuide Lenesjávrris/Leinavann Bearddus. Prošeakta lei ovttasbargu Romssa fylkkasuohkaniin. Dán jagáš registreremiid ulbmilin lei oažžut áigeguovdilis geahčastaga kulturmuittuin ja oažžut daid kártejuvvot ođđa teknologiija vehkiin (jierbmás GPS). Iskkadeamit duođaštit dan maid leimmet jáhkkán ahte Lenesjávrris leat ollu kulturmuittut ja stuorra variašuvdnagovdodat ja áigeolli kulturbirrasis. Barggu bohtosiin ledje sullii 50 registrerejuvvon kulturmuittu, main 32 ovtta ja seamma sullos (Duopmásasuolu/ Tomasholmen). Ođđa máhtu geažil defineriimet maiddái ođđasis kulturmuittuid. Čájeha ahte sullos maid ovdal gieddebarggu oktavuođas dovddaimet hávdesuolun, ledjege maiddái boares ovdahistorjjálaš goddebivdolokalitehtat.

Go Norlándda fylkkamánni bivddii, de lea Sámediggi 2014:s registreren kulturmuittuid Møysalen álbmotmeahcis ja eanadatsuodjalanguovllus. Møysalen álbmotmeahcci galgá oktiibuot sihkkarastit stuorát, oktilaš luonddu- ja kultureanadatguovllu.

Válljiimet golbma ráddjejuvvon guovllu Møysalen álbmotmeahci siskkobealde Sámedikki gieddebarggu várás, doppe registreriimet 23 kulturmuittu. Dát kulturmuittut čatnasit boarráset sámi boazodollui, dat leat árranat, goahtesajit ja állit; kulturmuittut mat čatnasit boarráset sámi dálolaččaide ja kulturmuittut mat čatnasit šerpe-/ruvkedoibmii 1900-logu álggus. Dán jagi kulturmuitoregistreremat leat leamaš árvvolaččat ja deaŧalaččat go guoská boarráset sámi ássama ja sámi kulturmuittuid oainnusmahttimii dán guovllus Sámis.

Stuorámus registrerenprošeakta máttasámi guovllus 2014:s lea dahkkojuvvon plánejuvvon 420 kV elrávdnjelinjá oktavuođas Fovsenis. Doppe registrerejuvvojedje vihtta automáhtalaččat ráfáidahttojuvvon sámi kulturmuittu, daid gaskkas guokte gåetie-sijjieh/goahtesaji, okta gaelmie/dološhávdi, okta aernie/dollasadji ja okta tsïegle/mearkageađgi. Registreremat leat deaŧalaš duođaštusat boarráset áiggiid sámi geavahusas ja ássamis Fovsen-njaarke guovllus. Sámediggi lea maiddái, Statnett šiehtadusaid mielde, rievdadan elrávdnjedoaibmabijuid amas oktage dáin kulturmuittuin rihkkašuvvat dahje biliduvvot elrávdnjelinjá huksema oktavuođas.

1.9.2.2 Sámi visttiid registreren ja identifiseren

Prošeavtta oktavuođas, sámi visttiid identifiseren ja registreren, leat 2014:s čađahuvvon geahčadeamit Guovdageainnu, Leaŋgáviikka, Ránáidsullo, Birgi, Málatvuomi, Ráisavuona, Divrráid, Ivvárstáđđi, Siellaga ja Loabaga suohkaniin. Gieddeáigodagas leat geahčaduvvon 180 vistti.

Oktiibuot 180 vistti geahčaduvvojedje, konkluderejuvvui ahte dáin leat 107 sámi vistti. Eará visttiid ektui lea veaháš árrat konkluderet, muhto várra birrasii beali dáin sáhttá rehkenastit sámi vistin. Oktiibuot lea sáhka sullii 51 viesus/barttas, earát leat áittit, návehat/stállat/láđut, ja loahppa eará unnit olgovisttit ja goađit. 42 vistti dan 145 vistti gaskkas lea dárbu divodit ollu ja bidjat johtilis doaibmabijuid daid gádjumii. Ollu visttit lohkkojuvvojit sámi vistin, jorbasii go rehkenastá de lea 40 visttis dilledássi TG3, mii mearkkaša dan ahte dát visttit dárbbašit jođánis doaibmabijuid ja ollu divoduvvot.

1.9.2.3 Kulturbiras nuortalaš gilis

Nuortalaš gili dikšun 2014:s lea čađahuvvon plánaid mielde ja loahppaboađus lea buorre. Eanadat lea dikšojuvvon, bohtut leat čuhppojuvvon ja gieddečorgenmašiidna lea geavahuvvon dulbet gážžáris bovnnaid. Svanhovd birasguovddáš lea bálkáhuvvon šaddadit báikái heivvolaš siepmaniid mat leat gilvojuvvon hávdedievvái.

Dasto lea Sámediggi fuolahan dan ahte St. Georg kapealla lea buollinsihkkarastojuvvon. Dan oktavuođas lea biddjojuvvon čievra vistti birra hehttet gullubuollima leavvamis kapellii. Leat maiddái bálkáhan bohccebiddji divvut Halonen-vistti čáhcerusttega.

Sámediggi lea gulahallama bokte Stáhta geaidnodoaimmahagain ja Mátta-Várjjaga gielddain čielggadan ahte Nuortalaš gillái biddjojuvvo golmmagielat báikenammagalba.

Plána ahte buohkat galget beassat Geavŋŋis nammasaš bivdosadjái, lea gárvvis ja sáddejuvvo fálaldaga viežžama várás.

1.9.3 Kulturmuittuid oainnusmahttin

1.9.3.1 Sámi kulturmuittut geavahuvvojit duođaštit máhtu resursa ja eanadaga heiveheami birra

Sihke Sámediggi ja Riikaantikvára leat juolludan doarjaga Árran julevsáme guovddážii prošeavtta joatkimii, Soahtemuittut Davvi Sálttus, mii lea oassi árvoháhkamis kulturmuitoguovllus. Prošeavtta bohtosat gaskkustuvvojit earret eará blogga bokte, krigsminner.blogspot.no. Fáddá lea leamaš erenoamáš áigeguovdil nuppi máilmmisoađi fuomášumi oktavuođas 2014:s.

1.9.3.2 Sámediggi váldoaktevran sámi kulturárbbi gaskkusteamis

Prošeakta sámi kulturmuittuid registreremis miehtá 420 kV elrávdnjelinjá Báhccavuonas – Hámmárfestii lea loahpahuvvon. Registrerenprošeavttas lea ráhkaduvvon loahpparaporta. Registrerenprošeakta lei áigodagas 2010–2012, ja birrasii 1000 sámi kulturmuittu leat registrerejuvvon. Loahpparaporttas oidno boarráset sámi geavahus ja ássan guoskevaš guovlluin rittus duoddarii ja buktá nie eanet máhtu kulturhistorjjá birra Sámis.

Guovddáš kulturmuitopolitihka boađusin lea Riikaantikvára álggahan máŋga suodjalanprográmma kulturmuittuid várás. Okta dain lea suodjalanprográmma válljejuvvon arkeologalaš kulturmuittuide 2010–2020 (BARK). Sámediggi lea ožžon juolludusa Riikaantikváras BARK bargui, ja mii leat ráhkadan guhkesáiggi dikšunplána sámi kulturmuittuid várás.

Sámediggi lea 2014:s sihkkarastán, láhčán ja galben sámi kulturmuittuid Spittás ja girkogárddiin báikkiin Nuortarávdnji ja Skárfu Návuona suohkanis, Sarinanjuanas Raavrhvijhke suohkanis ja dasto lea sihkkarastán sámi kulturmuittuid Kluppus Unjárgga gielddas, ja lea juohkán dieđuid daid birra. Buot prošeavttain lea báikkálaš faggi ja leat deaŧalaččat sámi kulturmuittuid ja kulturbirrasa láhčimii ja gaskkusteapmái báikkálaš dásis.

1.10 Ealáhusat

Váldomihttomearri:

• Nana ja juohkelágan ealáhuseallin mii vuođđuduvvá sámi kultuvrii, lundui ja birrasii ja vuhtii váldá daid, ja lea vuođđun eallinfámolaš báikegottiide gos olbmot háliidit ássat.

1.10.1 Vuođđoealáhusaid rámmaeavttut

1.10.1.1 Mariidnaealáhusat

Sámediggi lea 2014:s áŋgiruššan hui ollu mearrasámi hástalusaiguin. Earret eará leat lágiduvvon máŋga álbmotčoahkkima mearrasámi giliin. Čoahkkimiin lea leamaš hui buorre ávki dán suorggi oktilaš politihka ovddideapmái. Sámediggi lea fuomášan ahte Ealáhus- ja guolástusdepartemeanttas leat leamaš eahpedábálaš ollu áššit, gulaskuddamat, proposišuvnnat ja sullasaččat 2014:s. Sámediggi lea buoremus vejolaš vuogi mielde addán buriid ja konstruktiiva rávvagiid mariidnasuorggi guovddáš politihkkasurggiide 2014:s.

1.10.1.1.1 Guolástusreguleremat

Sámediggi lea searvan guolástusreguleremiidda ja lea addán rávvagiid áššiide mat gusket riddo- ja vuotnaguovlluide, sihke regulerenčoahkkimiid bokte guolástusdirektevrrain ja Norgga-ruošša guolástuskommišuvnna bokte. Vuotnaguolástuslávdegoddi lea nammaduvvon ja lea álggahan barggus 2014:s, ja Sámedikkis leat stuorra vuordámušat lávdegotti bargui guolástushálddašeami ektui.

Sámediggi ja Ealáhus- ja guolástusdepartemeanta čađahit juohke čavčča politihkalaš konsultašuvnna čuovvovaš jagi guolástusreguleremiid birra. Ovdal politihkalaš konsultašuvnnaid leat maiddái dollojuvvon hálddahuslaš konsultašuvnnat gonagasreabbáhálddašeami ođđa stuorradiggedieđáhusa birra. 2015:s joatkit Gonagasreabbádieđáhusain konsulteremiin. Sámediggi oaivvilda ahte buot fatnasat mat leat vuollel 15 mehtera, main leat reaiddut ja main lea vejolaš bivdit gonagasreappáid galget sáhttit dan bivdit. Sámediggi ii leat duhtavaš go konsultašuvnnat dás eai ovdánan ja Ealáhus- ja guolástusdepartemeantta hilggui daid.

Ráđđehus háliida 2014:s rievdadit oassálastinlága. Sámediggi doarju dáid rievdadusaid, ja lea bivdán konsultašuvnnaid ráđđehusain, muhto ii leat ožžon.

1.10.1.1.2 Luossabivdu

Sámediggi lea 2014:s evttohan ahte Finnmárkkuopmodat (FeFo) ja Finnmárkku fylkkagielda ovttas ovddidit rekrutterenortnega mearraluossabivddus luossasajiid várremiid bokte nuoraide ja ahte mearraluossabivdu biddjojuvvo joatkkaskuvlla diibmoplánii. Dát lea čuovvoluvvon FeFo luossasajiid juolludannjuolggadusain.

Sámedikkis lea ovddastus Norgga delegašuvnnas mii šiehtadallá ođđa rádjasoahpamuša Deanujohkii. Delegašuvdna ii leat lihkostuvvan soahpat movt reguleret turistabivddu ja movt buoridit báikegottiid olbmuid beassama árbevirolaš bivdosajiide rádjajogas.

Norgga beale Sámedikkis lea dárkojeaddjistáhtus The North Atlantic Salmon Conservation Organization (NASCO) nammasaš organisašuvnnas. Sámediggi lei mielde NASCO 2014 jahkečoahkkimis. Dán jagi sešuvdna dollojuvvui Saint-Malos, Frankriikkas geassemánu 3.- 6. b. Sámedikkis lei iežas rahpansáhkavuorru.

1.10.1.1.3 Mariidnaealáhusaid ekonomalaš váikkuhangaskaoamit

Nugo ovddit jagiin, de leat ollugat ohcan investerendoarjaga sihke fanasinvesteremiidda ja vuostáiváldinrusttega huksemii. Ollugat áigot ain álgit guolásteaddjin ja vuosttaš gearddi investeret alcceseaset fatnasa, ja lonuhit fatnasa beavttálmahttin dihte ja nannen dihte bivdo- ja guolástusdoaimma. Sin gaskkas leat ollu nuorra bivdit geaidda Sámedikki investerendoarjja lea addán vejolašvuođa oažžut doarjaga eará ruhtadaninstánssain vai sáhttet bivdigoahtit iežaset fatnasiiguin.

Sámediggi lea juolludan doarjaga oktasaš bálvalusrusttegiidda guolásteddjiide vai sii sáhttet láhčit beaktileappo doaimma ja seammás lea šaddan oktavuohta báikkálaš guolástusbirrasis. Sámediggi áigu váldit ovdan ahte lea váikkuhan vuostáiváldinrusttega huksema Silvetvágis Návuona suohkanis. Vuostáiváldinrusttet lea deaŧalaš vuotna- ja gáddelagaš fatnasiid guollevuovdimii Davvi-Romssa regiovnnas. Báikkálaš fatnasiid sturrodaga geažil livččii unnán oiddolaš fievrridit guliid rusttegiidda mat leat guhkkin eret báikkis, ja badjelaš 50 % sállašiin Návuona suohkanis leat buktojuvvon dán rusttegii.

1.10.1.2 Eanadoallu

1.10.1.2.1 Árktalaš eanadoallu

2014 lei maŋimuš jahki go Árktalaš eanadoalu prográmma sáhtii ruhtadit ođđa prošeavttaid. Sámediggi lea searvan sihke ruđaid hálddašeapmái ja prográmma stivrenjovkui. Hálddašanjoavkkus leat fylkkaeanadoallodirektevrrat, boanddaidorganisašuvnnat, Norgga boazosápmelaččaid riikkasearvi (NBR) ja Sámediggi. Stuorát prošeavttaid gaskkas maid joavku ruhtadii, ledje earret eará bohccobierggu ođđa luohkávuogádat, árktalaš ruonasbuvttadeapmi, groavafuođarbuvttadeapmi ja gárdemuorjjit árktalaš guovllus.

1.10.1.2.2 Eanadoalu ekonomalaš váikkuhangaskaoamit

Jagi 2015 eanadoallošiehtadusas heaittihuvvui ortnet masa Sámediggi láve oažžut oktiibuot 4 miljon ru váikkuhangaskaomiid. Dát čuohcá sámi guovlluid eanadollui ja Sámediggi ii leat nu duhtavaš go vejolašvuođat oažžut doarjaga doallohuksemiidda sámi guovlluin jagi 2015 leat váldojuvvon eret.

Nugo 2013:s ge de ohce ollugat doarjaga eanadoalu investeremiidda. Máŋga gáicadoalli, geat leat ferten njuovvat elliid ja saneret doaibmavistti dávddaid geažil, leat ožžon vistedoarjaga. Sámediggi lei ožžon 2 miljon ru árktalaš eanadollui. 1 miljon ru fievrriduvvui árktalaš eanadoalu hálddašanjovkui, ja 1 miljon ru geavahuvvui sierra prošeavttaide maid Sámediggi ieš ruhtadii. Earret eará juolludii Sámediggi ruđaid Ávjovári prošeavtta joatkimii, mas Porsáŋggu ja Kárášjoga gielddat ja Guovdageainnu suohkan leat mielde.

1.10.1.3 Boazodoallu

1.10.1.3.1 Boazolohkoheiveheapmi Finnmárkkus

Sámediggi oaidná ahte boazodoalus lea stuorra eahpesihkarvuohta das makkár váikkuhusat ja viidáseappot čuovvoleapmi šaddá maŋŋá go geahpedanáigodat nohká. Danne lea Sámediggi bivdán ahte boazolohkoheivehanproseassa evaluerejuvvo, ja ahte álggahuvvo jođáneamos lági mielde bargu einnostan vejolaš čovdosiid ásahemiin vejolaš boazolohkogeahpedemiid várás boahtteáiggis, nu ahte dain lea legitimitehta ealáhusas. Sámediggi lea maiddái čujuhan ahte boazologu mearrideapmi mii galgá váldit vuolggasaji buot jahkeáigodatguohtumiin, ja ahte riektedilli dálveguohtoneatnamiin guoskevaš guovlluin ii leat čielggaduvvon. Dát ferte dahkkojuvvot vai nagodit oažžut stabiila ja einnostan vejolaš rámmaid boazodollui.

1.10.1.3.2 Gulahallančoahkkin boazoorohagaiguin

Sámediggi čađahii 2014 ođđajagimánus njukčamánnui gulahallančoahkkimiid orohagaiguin buot boazoguohtonguovlluin. Ulbmilin lei ja lea ásahit oktavuođa ja gulahallama boazoguohtunguovlluiguin. Váldofáddán buot gulahallančoahkkimiin lea leamaš boazodoalu areálavuođu sihkkarastin. Ollugat boazoguohtonguovlluin leat fuolastuvvan boazodoalu areála suodjaleami geažil ođđa regionála hálddašeamis ja guovllustivrraid heaittiheami geažil. Boazoguohtunguovllut leat erenoamážit fuolas go fylkkamannit eai doarvái bures geavat vuosteháhkoinstituhta. Buot boazoguohtunguovllut leat čujuhan ahte resurssaid dáfus lea hástaleaddji guovlluide čuovvut buot plánaproseassaid, ja ahte dát fuonida boazodoalu riektesihkarvuođa.

1.10.1.3.3 Norgga Boazosápmelaččaid Riikkasearvi (NBR)

Sámediggi lea ovttas Norgga Boazosápmelaččaid Riikkaservviin (NBR), Eanadoallo- ja biebmodepartemeanttain (EBD), fylkkamánniiguin ja Boazodoallohálddahusain searvan rámmaovddidanprosessii sámi ja boazodoallofágalaš mieldeváikkuheapmái boazodoalu regionála hálddašeamis. Bargojoavku geigii raporttas EBD:ii geassemánu vuosttaš beaivvi 2014. Bargojoavkku Sámedikki ja NBR ovddasteddjiide lei deaŧalaš ahte ásahuvvojit buorit rutiinnat oktavuhtii boazodoaluin ja dan searvamii hálddašeamis.

Norgga Boazosápmelaččaid Riikkasearvi lea álggahan organisašuvdnaovddidanbarggu, ja Sámediggi lea juolludan ruđaid dán barggu doarjuma várás. Sámediggi lea maiddái juolludan ruđaid Gáldui seminára lágideapmái boazodoallolága ja álbmotrievtti birra. Dát leat deaŧalaččat boazodolliid gelbbolašvuođa buorideapmái sin vuoigatvuođaid birra.

1.10.1.3.4 Juolludusa heaittiheapmi boazodoallošiehtadusa bokte

Jagi 2014 boazodoallošiehtadallamiin válljejedje šiehtadusbealit heaittihit juolludusa jagi 2015 rájes. Sámediggi lea fuolastuvvan go oaidná ahte ráđđehusa almmolaš hálddašeami beavttálmahttin, jagi 2015 rájes čuohcá Sámedikki vejolašvuođaide bargat sámi árbevirolaš ealáhusa árvoháhkamiin.

1.10.1.3.5 Norgga-Ruoŧa boazoguohtunkonvenšuvdna

Sámediggi lea koordineren ja searvan sámi bargojovkui mii lea buktán evttohusa Norgga-Ruoŧa boazoguohtunkonvenšuvnna rievdadusaide. Bargojoavku lea geigen árvalusas Norgga ja Ruoŧa ráđđehusaide njukčamánus 2014.

Dalle go bargojoavku evttohusa geigedettiinis doalai sáhkavuoru de deattuhii dat ahte lea dárbu rievdadit konvenšuvdnateavstta, ja ahte lea deaŧalaš álggahit proseassaid konvenšuvdnaoasi riektečielggadeamis. Areáladuohtademiid vuostá suodjaleapmi ja buorre boraspirepolitihkka leat maiddái vealtameahttun deaŧalaččat rájárasttideaddji boazodollui boahtteáiggis. Sámediggi lei mielde evttohusa geigemis ja deattuhii ahte lea dárbu ahte guoskevaš ráđđehusat čuovvolit bargojoavkku evttohusa. Sámediggi vuordá ahte Ráđđehus konsultere min proseassas viidáseappot Norgga-Ruoŧa boazoguohtonkonvenšuvnna ektui.

1.10.1.4 Boraspiret

Sámediggi lea doallan seminára regionála boraspirelávdegottiid nammadan lahtuidasas. Ulbmilin lei oažžut ovttalágan áddejumi das mii Sámedikki boraspirepolitihkka lea.

Sámediggi lea duhtameahttun stáhta boraspirepolitihkain go ealáhusberoštumit boraspirepolitihkas eai doarvái váldojuvvo vuhtii. Dálkkádat- ja birasdepartemeanta lea álggahan barggu gumpeavádaga árvvoštallama ektui. Okta evttohus lea viiddidit avádaga Mátta-Norgga nuortaguovllus, ja Sámediggi lea dovddahan eahpádusaidis dán viiddideapmái.

1.10.2 Geasuheaddji báikegottit

Sámediggi lea leamaš mielde ruhtadeamen ovddidandoaibmabijuid ja investeremiid mat leat hui ollu váikkuhan fitnodatovddideami. Earret eará ohcalit olbmot investerendoarjaga guolástusturismii. Sámedikki oaivila mielde váikkuhit dát doarjagat riskka unnideami ovttaskas fitnodagas, ja dieinna lágiin váikkuhit ealli báikegottiid sámi guovlluin.

Sámediggi lea searvan ollu buriid prošeavttaid ruhtadeapmái, sihke fitnodatdásis ja eanet láhčči prošeavttaid. Sámediggi oažžu ollu buriid ruovttoluotta dieđuid. Ollu unnit fitnodatovddidanprošeavttaid ii livččii lean vejolaš čađahit Sámedikki veahki haga. Sámedikki ruhtadeapmi lea maiddái hui ollu oktavuođain dagahan ahte prošeavttat ja fitnodagat ožžot eará priváhta ja almmolaš ruhtadeami.

1.10.3 Kulturealáhusat

2014:s lea Sámediggi áŋgiruššan erenoamážit gelbbolašvuođa bajidemiin, fierpmádathuksemiin ja gánnáhahttivuođain kulturealáhusaid ovddideamis. Oassin dán áŋgiruššamis lea Dáhttu fitnodatovddidanprográmma álggahuvvon. Dát prográmma lea ovddiduvvon erenoamážit kulturealáhussuorggi várás. 2014:s álggahii Sámediggi golbma sierra prográmma. Dáhttu 1 Finnmárku, Dáhttu 2 Romsa ja okta prográmma erenoamážit duojáriid várás miehtá riikka, Dáhttu Duodji. Oktiibuot 36 sámi kulturealáhusaktevrra leat dál ovddideamen fitnodaga dán prográmma bokte. Juohke prográmma bistá jagi ja dain leat golbma čoagganeami maid fáddán leat fitnodatjurdda, ásahanveahkki ja strategiijaovddideapmi.

Dasa lassin ožžot buot oasseváldit 50 rávadiimmu guhtege. Prográmma čohkke sin geat beaivválaččat barget okto ja geográfalaččat bieđgguid, ja nannejit sin vejolašvuođa šaddat buorrin ealáhusaktevran.

Sámediggi lágidii sámi kulturealáhuskonferánssa Guovdageainnus ja lea dorjon Kultursiidda ásaheami, sámi kulturealáhusfierpmádaga Davvi-Romssas.

Sámediggi álggahii 2014:s ovttasbarggu Sámi dutkamiid guovddážiin Norgga árktalaš universitehtas (UiT) ráhkadan dihte stáhtusraportta sámi kulturealáhusaid várás.

1.10.3.1 Duodji

Sámediggi sáddii gulaskuddamii ášši dan birra movt buoridit duoji doarjjaortnegiid. Sámediggi lea doallan maiddái seminára seamma fáttá birra. Notáhtas árvvoštallojuvvojedje sierra molssaeavttut doaibmadoarjjaortnega várás. Okta molssaeavttuin lei sirdit olles ortnega duodjeorganisašuvnnaide. Dát molssaeaktu lea čuovvoluvvon ja bargojoavku galgá árvvoštallat leago dan vejolaš čađahit.

Sámediggeráđđi ráhkadii čilgehusa duoji birra. Čilgehusas leat duodjeealáhusa mihttomearit bisuhuvvon nu go dat ledje. Mihttomearrin lea ovddidit ealáhusvuđot duoji mas lea buoret gánnáhahttivuohta ja ieš buvttaduvvon gálvvuid vuovdin.

Sámediggi dagai duoji ealáhusšiehtadusa Sámiid dujiin ja Duojáriid ealáhusservviin jagi 2014 várás. Ealáhusšiehtadusa mihttomearrin lea ovddidit ealáhusvuđot duoji mas lea buoret gánnáhahttivuohta ja ieš buvttaduvvon gálvvuid vuovdin. Rámman lei 9,4 miljon ru 2014:s.

Nugo 2013:s de lei investerenruđaid jearaheapmi unnit go mii lei biddjojuvvon šiehtadusas. Golahus lei lagabui 3 miljon ru. Stuorámus doarjja lei 1 miljon ru bagadanprošeavtta joatkimii Gaska- ja Nuorta-Finnmárkkus. Mearkagálvoprošeakta duojis, mii álggahuvvui 2013:s, lea doaisttážii bissánan, muhto organisašuvnnain lea áigumuš álggahit barggu fas.

2014:s ruhtaduvvojedje máŋga kulturvuđot duodjekurssa ealáhuskapihttalis. Kurssat ledje oanehaččat ja dain lei unnán oktavuohta ealáhusovddideapmái.

Rehketdoallofitnodat bearráigeahčai 10 ohcci 2014:s doaibmadoarjjaortnegis. Guhttasii dáin rávvii rehketdoallofitnodat rehketdoaludárkkisteami.

1.10.4 Árvoháhkan ja ođđa ásaheamit

Sámi mátkeealáhusaid ovddidanprošeavttas Davvi Norggas leat 36 fitnodaga mielde, 7 Norlánddas, 7 Romssas ja 22 Finnmárkkus. Dát čájeha ahte lea stuorra beroštupmi ealáhusas ovddidit sámi mátkeealáhusa. 2014:s juolludii Sámediggi doarjaga 867 000 ru goalmmát ja maŋimuš jagi čađaheapmái Sámi mátkeealáhusain.

Golggotmánus 2014 dollojuvvui Sámi mátkeealáhuskonferánsa. Konferánssa lágidii Sámi Mátkeealáhusat Davvi Norggas Máhttopárkka Origo jođihemiin. Konferánsa lei dievva ja das ledje 71 oasseváldi. Konferánsa bisttii guokte beaivvi ja sáhkavuoruid doppe dolle sihke dutkanbiras ja mátkeealáhusfitnodaga.

Sámediggi lea addán 350 000 ru Biebmofestiválii Márkomeannu HERSKO. Dán biebmofestiválas ledje guovddážis sámi biebmu ja sámi biebmoárbevierut Davit Norlánddas ja Lulli Romssas. Dán lágan lágideamit leat hui deaŧalaččat mátkeealáhusaid ovddideapmái ja sámi biepmuin áŋgiruššamii sámi guovlluin dán regiovnnas.

Sámediggi lea juolludan álggahandoarjaga ja doarjaga sámi mátkeealáhusfitnodagaid álggaheapmái ja ovddideapmái, lotnolasealáhusaide ja doaibmabijuide mat nállašuhttet sámi guovlluid ráhkadanávdnasiid.

Kárášjogas ja Sis-Finnmárkkus álggahuvvui ásaheddjiid čuovvoleapmi ja oahpahus 2014:s. Sámediggi lea dahkan rámmašiehtadusa olggobeali konsuleanttain, mii čađahii prográmma Sámedikki ovddas. Ásaheddjiid oahpahus ja čuovvoleapmi geahččaluvvui álggahuvvot maiddái Lulli-Romssas, muhto Sámediggi ii dađi bahábut ožžon doarvái olbmuid searvat.

Sámedikkis lea fokus meahcceealáhusaide ja biepmu viidáseappot nállašuhttimii sámi guovlluin, ja attii 2014:s doarjaga máŋgga prošektii mat čatnasit meahcceealáhusaide, boazodoalovuđot turismii ja sámi mátkeealáhusaide. Sámediggi lea bidjan merkii ahte aktevrrat geat háliidit áŋgiruššat meahcceealáhusaiguin, vuosttažettiin dahket dan fárrolaga mátkeealáhusain.

1.11 Regionála ovddideapmi

Váldomihttomearri:

• Árjjalaš ja ulbmillaš ovttasbarggu bokte regionála- ja báikkálaš eiseválddiiguin nannet ja ovddidit sámi kultuvrra, giela ja servodateallima.

Čoahkkimiin gielddaiguin ja fylkkagielddaiguin lea Sámediggi čujuhan ahte ollu sámi ásahusain ja organisašuvnnain váilu báikkálaš ja regionála ruhtadeapmi, erenoamážit musea bealde. Davvinorgga kulturšiehtadus lea buorre ovdamearka das ahte ovttasbargu golmma davimus fylkkagielddaiguin ja Sámedikkiin lea buktán buriid bohtosiid.

1.11.1 Ovttasbargošiehtadusat fylkkagielddaiguin

Sámediggi lea álggahan proseassa regionála ovttasbargošiehtadusaid geahčademiin vai daid sáhttá dárbbašlaččat divodit jos lea dárbu. Sámedikkis ja Romssa fylkkasuohkanis lea leamaš čoahkkin politihkalaš dásis skábmamánus 2014. Bealit leat duhtavaččat šiehtadusain dán rádjai ja háliida geahčadit šiehtadusa 2015:s.

Sámedikkis ja Finnmárkku fylkkagielddas lei čuovvolančoahkkin politihkalaš dásis cuoŋománus šiehtadusa birra gos sohppojuvvui doaibmaplána jahkái 2014.

Ollu gelddolaš prošeavttat leat ruhtaduvvon Finnmárkku, Romssa, Norlándda ja máttasámi ovttasbargošiehtadusain, earret eará:

• Bálgáid ja vázzinluottaid merken ja graderen Finnmárkkus Finnmárkku fylkkagieldda bokte

• Lara & Leisa II Máttasámi mánáid-Tv maid TMM Produksjon AS bokte

• Sámi ásahusovddideapmi Rööroses Mátta-Trøndelága fylkkagieldda ja Aajege bokte

• Sámi kultuvra Youtubes Várdobáikki bokte

• Prošeakta árktalaš gihcebiergu Sáččá joatkkaskuvlla bokte ja sámi mátkeealáhusaid ovddideapmi Árrana bokte.

1.11.2 Ovttasbargošiehtadusat gielddaiguin

Sámediggi ja Romssa suohkan dolle álbmotčoahkkima borgemánus mas ovttasbargošiehtadus lei fáddán.

Oaččuimet buriid dieđuid vásihusain šiehtadusa ektui ja buriid rávvagiid šiehtadusa čuovvoleapmái. Earret eará lea stuorra beroštupmi oažžut ásahuvvot deaivvadanbáikki Romsii, ja lea álggahuvvon bargu čuovvolan dihte dán.

Sámediggi lea ságastallagoahtán gávpotgielddaiguin Álttáin ja Bådåddjoin dainna áigumušain ahte soahpat ovttasbarggu. Ovttasbargošiehtadusat galget nannet ja gozihit sámi giela ja kultuvrra namuhuvvon gávpotgielddain. Mis leat maiddái fásta čoahkkimat Oslo gielddain oktii jahkebealis.

Sámediggi lea maiddái 2014:s geavahan viehka ollu návccaid čuovvolit ahte sámi geavaheddjiid vuoigatvuođat gielddain ollašuhttojuvvojit iešguđege lágaid ektui. Ovdamearkan dasa leat dakkár oahpahusvuoigatvuohta dahje mánáidgárdesadji mii goziha sámi mánáid dárbbu oažžut heivehuvvon giellafálaldaga mánáid kulturduogáža mielde.

Sámediggi oaidná ahte eahpitkeahttá heajos gieldaekonomiija sáhttá čuohcat gieldalaš fálaldagaide sámi geavaheddjiid várás eanet, ja juo gáržžes gieldalaš fálaldagat sámi geavaheddjiid várás gártet gáržžideami oaffarin. Skuvlastruktuvra lea dáid áššiid gaskkas. Dain oktavuođain go Sámedikkis lea ovttasbargošiehtadusat gielddaiguin rahpasit uvssat lávga gulahallamii daid gielddaiguin maidda dat guoská. Sámedikkis lea buorre vejolašvuohta áŋgiruššat dán lágan áššiin maiddái hálddašanguovllu gielddaiguin. Dán lágan áššit sáhttet boahtit ovdan maiddái sámegiela hálddašanguovllu olggobealde ja gielddain main Sámedikkis eai leat ovttasbargošiehtadusat, muhto gos Sámediggi áŋgiruššá sierranas sivaid geažil.

Sámedikki oaivila mielde leat dát muhtun hástalusat maid maiddái sáhttá geahčadit gieldaođastusa oktavuođas. Sámediggi vuordá ahte almmolaččat nammaduvvon giellalávdegoddi guorahallá dáid hástalusaid ja buktá čoavddusevttohusa sierra NAČ:s mii galgá geigejuvvot maŋimuštá guovvamánus 15. b. 2016.

1.11.3 Gieldaođastus

Sámediggi lea gieldaođastusproseassain deattuhan ahte barggus fertejit gozihuvvot ja viidáset ovddiduvvot sámi bálvalusfálaldagat ja ahte mihttomearrin ferte leat sámi giela, kultuvrra ja servodateallima ovddideami sihkkarastin nu ahte dat dávista stáhta sámepolitihkkii álbmotrievtti ja Vuođđolága § 108 vuođul.

Sámedikki dievasčoahkkin meannudii vuosttaš ášši gieldaođastusa birra juovlamánus 2014. Dás mearridii dievasčoahkkin prinsihpaid prosessii viidáseappot gieldaođastusain. Prinsihpat dás leat ahte sámegiela hálddašanguovlu ii galgga gáržžiduvvot, sámi vuoigatvuođat fertejit gozihuvvot, ja ulbmilin ferte leat láhkadahkosiid buorideapmi, vai sámi álbmot oažžu vel ain buoret fálaldaga sámegielas. Sámi pasieanttain lea vuoigatvuohta oažžut dakkár dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusa mii váldá vuolggasaji sámi gielas ja kultuvrras. Buot gielddain ii leat seammalágan dihtomielalašvuohta ja máhttu sámi pasieanttaid vuoigatvuođaid ja dárbbu birra. Dát ferte vuhtii váldojuvvot nationála čanastagain ja láhkadahkosiin boahtteáiggi gieldaorganiserema oktavuođas.

Mearrádusas deattuhuvvo ahte Sámedikkis galgá leat árjjalaš rolla gieldaođastusproseassas viidáseappot ja ahte Sámediggi galgá konsulterejuvvot ovdal go vejolaš mearrádusat dahkkojuvvojit Stuorradikkis dahje gielddain. Mearriduvvui maiddái ahte Sámediggi galgá dahkat čielggadusa daid sámi áššiid birra mat čatnasit gieldaođastussii.

1.11.4 Interreg 2014–2020

Bargojoavku, Sámedikki searvamiin, lea ráhkadan prográmmaevttohusa sierra sámi oasseprográmma várás ođđa Interreg V-A Nord 2014–2020 prográmma siskkobealde.

Temáhtalaš ulbmilsuorggit sihke Davvi- ja Sápmi-prográmmas leat čuovvovaččat:

• Dutkan, teknologiija ovddideapmi ja innovašuvdna.

• Ealáhuseallima/ealáhushutkama ovddideapmi.

• Kultur- ja birassuodjaleapmi.

• Oktasaš bargomárkana ovdánahttin riikarájáid rastá.

1.12 Sámi ovttasbargu ja riikkaidgaskasaš bargu

Váldomihttomearri:

• Álgoálbmogat mearridit iežaset ahtanuššama ja sis lea vejolašvuohta gozihit iežaset beroštumiid riikkaidgaskasaččat.

1.12.1 Riikkaidgaskasaš bargu

1.12.1.1 ON álgoálbmogiid máilmmikonferánsa

Sámedikki riikkaidgaskasaš barggus 2014:s leat searat leamaš čohkkejuvvon ON álgoálbmogiid máilmmikonferánssa proseassa ektui. Sámedikkis lea leamaš hui árjjalaš rolla dán proseassas jagi 2011 rájes.

ON álgoálbmotáššiid bissovaš forumis miessemánus 2014 lei deaŧaleamos ášši gávdnat dohkálaš čovdosa movt álgoálbmogat galggašedje searvat máilmmikonferánsaprosessii ja máilmmikonferánssa loahppadokumeantta šiehtadallamiidda.

Dán barggus bohte bohtosat. Forumis nammadii ON váldočoahkkima presideanta guokte álgoálbmotráđđeaddi máilmmikonferánsaproseassa várás, geat ovttas dainna guvttiin nammaduvvon stáhtalaš ráđđeaddiin galge oktiiordnet máilmmikonferánsaproseassa ja šiehtadallamiid loahppadokumeantta sisdoalu birra. Oanehis áiggi maŋŋá foruma loahpaheami ovdánii fas máilmmikonferánsaproseassa.

ON álgoálbmogiid máilmmikonferánsa lágiduvvui čakčamánus 2014. Sámediggi searvvai máilmmikonferánsii Sámi parlamentáralaš ráđi bokte. Dasa lassin ledje Ruošša beale sámiin, sámi nuorain ja Sámiráđis ovddasteaddjit. Sámedikki presideanta sártnui máilmmikonferánssa rahpamis.

1.12.1.2 Máilmmikonferánssa loahppadokumeanta

Boađus golmma jagi proseassas lea máilmmikonferánssa loahppadokumeanta. Loahppadokumeanttas leat doaibmavuđot nationála ja riikkaidgaskasaš doaibmabijut ja Sámediggi áigu váikkuhit daid duohtan dahkama. ON váldočálli nammadii álgoálbmotkoordináhtora ON vuogádagas. Álgoálbmotkoordináhtor galgá evttohit doaibmaplána movt čađahit ON álgoálbmogiid vuoigatvuođa julggaštusa, ja raporteret dan čađaheami ovdáneami birra.

Loahppadokumeantta bokte leat lahttoriikkat geatnegahttán iežaset ráhkadit ja čađahit nationála doaibmaplánaid, strategiijaid ja doaibmabijuid mat sihkkarastet ahte ON álgoálbmogiid vuoigatvuođa julggaštus čađahuvvo. Dát galgá dahkkojuvvot ovttasbargguin álgoálbmogiiguin. Loahppadokumeanta addá dasa lassin vejolašvuođa rievdadit ON álgoálbmotrivttiid áššedovdimekanismma mandáhta, vai dan sáhtášii ovddidit bearráigeahččanorgánan, gosa stáhtat sáhttet raporteret ON álgoálbmogiid vuoigatvuođa julggaštusa čađaheami.

Máilmmikonferánsa mearridii loahppadokumeantta konsensus vuogi mielde.

1.12.1.3 Raporteren – ILO konvenšuvdna nr. 169 álgoálbmogiid ja čearddalaš álbmogiid hárrái iešmearrideaddji stáhtain

Sámediggi lea 2014:s gulahallan ILO:in raporteremiid birra mat gusket Sámedikki raportii ILO:i áigodagas 01.06.2008 – 31.05.2013.

Sámedikki raporta lea ráhkaduvvon ráđđehusa raportamálle mielde, ja čuovvu ILO-169 váldostruktuvrra, mas konsultašuvnnat deattuhuvvojit dábálaš njuolggadusaid vuolde. Raporta dán oasis raporterejuvvo maiddái sámediggeválgga, mánáidsuodjalusa, ja rihkkosiid ja ráŋggáštusa birra. Eana- ja resursavuoigatvuođat raporterejuvvojit oasis mii boahtá maŋábealde, mas maiddái leat luondduresurssaid geavaheami ja suodjaleami hálddašeapmái searvan. Dasto bohtet dearvvašvuohta, oahpahus ja oahppu, giella ja loahpas oktavuohta ja ovttasbargu riikarájáid rastá, mas bargu Davviriikkalaš sámekonvenšuvnnain čilgejuvvo.

1.12.2 Sámi ovttasbargu

1.12.2.1 Sámi parlamentáralaš ráđđi

Njealját sámeparlamentarihkkariid konferánsa dollojuvvui guovvamánus 2014 Ubmis Ruoŧa bealde. Konferánssa fáddán lei luondduresurssaiguin ávkkástallan sámi guovlluin. Konferánssa cealkámušas nannejuvvo ahte sámiid iešmearridanvuoigatvuohta addá sámiide vuoigatvuođa ieža beassat mearridit makkár ovdáneami háliidit sámi servodagas ja movt háliidit hálddašit ja geavahit luondduresurssaid sámi guovlluin riikkaidgaskasaš álbmotrievtti ja sámiid vuoigatvuođaid vuođul. Cealkámuša vuođđun leat ovddit parlamentarihkkariid konferánssa julggaštusat.

Sámeparlamentarihkkariid konferánsa buvttii maiddái oktasaš cealkámuša davviriikkalaš sámekonvenšuvnna šiehtadallamiidda. Cealkámušas nannejuvvo ahte sámedikkit gáibidit ovttamielalašvuođa čovdosa ektui ovdal jagi 2016 ja ahte sámedikkit eai dohkket ahte šiehtadallamat ájihuvvojit dahje barggu ovdáneapmi cakkaduvvo. Sámi parlamentáralaš ráđđi lea leamaš ovddastuvvon seminárain, konferánssain ja čoahkkimiin gos álgoálbmotpolitihkalaš áššit leat leamaš beaiveortnegis. Dán lágan deaivvadanbáikkit leat deaŧalaš arenat ovttasbarggu realiseremis riikarájáid rastá ja sámiid beroštumiid goziheamis riikkaidgaskasaččat. Dát guoská sihke ON:i ja EO:i.

Davviriikkalaš ovttasbargu lea deaŧalaš Davviriikkaid ráđi bokte. Sámit eai leat váldojuvvon mielde ollesárvosaš lahttun Davviriikkaid ráđis, muhto sámiin lea áicistáhtus ja sis lea hállanvuoigatvuohta Davviriikkaid ráđi jahkásaš sešuvnna váldoságastallamis.

1.12.2.2 Barentsovttasbargu

Sámediggi lea fuolastuvvan ovdáneami geažil Ruošša bealde danne go siviila- ja politihkalaš vuođđovuoigatvuođat goazahuvvojit. Mii oaidnit ovdamearkkaid das go Ruošša eiseválddit stivregohtet regionála álgoálbmotorganisašuvnnaid. Nu geavvá organisašuvnnain ja servviin RAIPONa oktavuođas, mii lea davviguovllu álgoálbmogiid arvesuodjeorganisašuvdna Ruošša bealde.

Mis lea leamaš ágga fuolastuvvat dan geažil go mii oaidnit ahte Ruošša eiseválddit geahččaledje hehttet Guoládaga Sámi searvvi ja Lujávrri sámi servviid ovddasteddjiid beassamis searvat álgoálbmogiid máilmmikonferánsii. Sámediggi oaivvilda ahte dál lea deaŧaleappot go goassige ovdal joatkit álbmogiid gaskasaš ovttasbarggu, kulturdoaibmabijuid ja ealáhusovttasbarggu Barentsguovllus. Sámediggi áigu ain eanet bidjat searaid háhkat dohkálaš kapasitehta ja ekonomalaš resurssaid vai sámit Ruošša bealde ge sáhtášedje searvat politihkalaččat árjjalaš ja konstruktiiva vuogi mielde Sámi parlamentáralaš ráđis.

1.12.2.3 Davviriikkalaš sámekonvenšuvdna

Sámediggi ja Gielda- ja ođasmahttindepartemeanta leat 2014 soahpan rievdadit Norgga šiehtadallandelegašuvnna mandáhta Davviriikkalaš sámekonvenšuvnna šiehtadallamiid ektui. Okta šiehtadallančoahkkin dollojuvvui 2014:s

1.12.2.4 Árktalaš ráđđi

1.12.2.4.1 Árktalaš parlamentarihkkarlávdegoddi

2014:s ásahedje buot árktalaš stáhtaid ealáhuseallima ovddasteaddjit ja Árktalaš ráđi álgoálbmogiid ovddasteaddjit árktalaš ealáhusforuma (Arctic Economic Council, AEC). Ekonomalaš ráđi mihttomearrin lea ovddidit ekonomalaš ahtanuššama, ja dasto láhčit diliid sosiálalaš ahtanuššamii ja birrasa suodjaleapmái Árktisis

1.12.2.4.2 Árktalaš ealáhusforum (Arctic Economic Council, AEC)

2014:s ásahedje buot árktalaš stáhtaid ealáhuseallima ovddasteaddjit ja Árktalaš ráđi álgoálbmogiid ovddasteaddjit árktalaš ealáhusforuma (Arctic Economic Council, AEC). Ekonomalaš ráđi mihttomearrin lea ovddidit ekonomalaš ahtanuššama, ja dasto láhčit diliid sosiálalaš ahtanuššamii ja birrasa suodjaleapmái Árktisis.

1.12.2.5 Davviguovlopolitihkka

Sámediggi lea 2014:s árjjalaččat searvan ollu arenaide davviguovlopolitihka oktavuođas, earret eará searvan lágidemiide nugo Arctic Frontiers, Girkonjárgga konferánsa, Agenda Davvi-Norga ja Davviriikkalaš sihkarvuođapolitihkalaš forum. Sámediggi oaivvilda ahte ođđa ealáhusdoaimmas árbevirolaš álgoálbmotguovlluin galgá leat ávki ja dat galgá njuolga nannet ja ovddidit álgoálbmogiid kultuvrra ja báikegottiid. Sámediggi lea rávven ahte čađahuvvojit proseassat stáhta eiseválddiid, industriija ja álgoálbmogiid gaskka maid ulbmilin lea juksat ovddalgihtii dieđihuvvon miehtama guoskevaš álgoálbmogiid servodagain ja sin ovddastusorgánain, lágaide ja doaibmabijuide.

1.13 Dásseárvu

Sámediggi bargá dásseárvosaš sámi servodaga ovdii nu ahte buohkain leat seammalágan vuoigatvuođat, geatnegasvuođat ja vejolašvuođat, beroškeahttá sohkabealis.

Sámediggi bargá dásseárvvuin iešguđege surggiin. Lea mielde sihke arenain gos dásseárvoáššit váldojuvvojit ovdan, atná guovddážis dásseárvopolitihkalaš áššiid ja addá dasto ruđaid earáide geat barget dásseárvvuin.

1.13.1 Sámi dásseárvoorganisašuvnnat

Dásseárvoáššiin ferte leat faggi siviila sámi servodagas. Danne addá Sámediggi doarjaga guovtti dásseárvoorganisašuvdnii, mat leat Sámi NissonForum ja Sáráhkká. Organisašuvnnat ovddidit dásseárvopolitihkalaš áššiid sámi servodagas ja hástalit Sámedikki ja addet mávssolaš rávvagiid Sámediggái dásseárvoáššiin. Bušeahttajagi 2014 rájes lea doarjja organisašuvdnii šaddan njuolgga juolludussan. Dát addá stuorát einnostan vejolašvuođa organisašuvnnaide ja haddegoargŋun ođđa bušeahttajagis buhttejuvvo.

1.13.2 Veahkaváldi lagaš oktavuođain

Sámediggi ii dohkket veahkaválddi lagaš oktavuođain sámi servodagas ii álggage. Nissonbeaivvi oktavuođas 2014:s čalmmustii Sámediggi veahkaválddi lagaš oktavuođain dievasčoahkkima oktavuođas. Dat dahkkojuvvui ovttasbargguin Finnmárkku politiijaiguin ja lei oassi sin kampánjjas »(Dolain duhkoraddat) Leker med ilden». Sámediggi lea juolludan doarjaga kampánjii. Rahpansáhkavuorus válddii sámediggeráđđi ovdan man deaŧalaš leat duostat hállat veahkaválddi birra lagaš oktavuođain. Juste jaskatvuohta fáttá birra hehtte eanemusat veahkaválddi vuostálastima.

Maiddái váilevaš máhttu veahkaválddi birra lagaš oktavuođain sámi servodagas heađušta min gávdnamis buriid doaibmabijuid veahkaválddi vuostá dáistaleamis. Sámediggi ja Justiisa- ja gearggusvuođadepartemeanta leat guhkká geahččalan oažžut áigái prošeavtta veahkaválddi birra lagaš oktavuođain sámi servodagas. 2014:s oaččui Nasjonalt kunnskapssenter om vold og traumatisk stress (NKVTS) nammasaš ásahus juolludusa prošektii, ja dat álggahuvvui ođđajagimánus 2015. Prošeavtta bokte háliidivččiimet mii kártet mii sámi servodagas váikkuha dan ahte šaddá veahkaváldi lagaš oktavuođain. Prošeavtta bokte galgá maiddái geahčaduvvot movt fuomášit veahkaválddi, makkár eastadeaddji doaibmabijuid ja veahkkedoaibmabijuid sáhtášii láhčit buoremus vuogi mielde sámi álbmoga várás.

1.13.3 ON nissonkommišuvdnii searvan

Sámediggi searvvai 2014:s ON Nissonkommišuvnna sešuvdnii mii dollojuvvo juohke jagi. Kommišuvnnas lea maiddái mandáhta čuovvolit ON nissonkonferánssa, mii dollojuvvui Beijing nammasaš báikkis (1995) doaibmaplána. Fáddán lei ON duhátjagimihtu olaheapmi nissonolbmuid ja nieiddaid ektui. Duhátjagimihttun, leat gávcci konkrehta mihttomeari geafivuođa vuostá dáistaleamis, mii galgá olahuvvot ovdal jagi 2015.

Sámedikkis ledje guokte saji Norgga delegašuvnnas ja lei vejolašvuohta addit rávvagiid loahppadokumentii Norgga šiehtadalliid bokte. Dalle go duhátjagimihtut hábmejuvvojedje, de das eai lean mielde álgoálbmogat ja eará olgguštuvvon joavkkut. Danne lei Sámediggái deaŧalaš ahte álgoálbmogiid nissonolbmuid erenoamáš dárbbut ja vuoigatvuođat, oainnusmahttojuvvojedje sešuvnna loahppajulggaštusas ja viidáseappot barggus ođđa ovddidanmihtuiguin. Mii vásiheimmet ahte Norga unnán gozihii álgoálbmotnissoniid šiehtadallamiin.

1.13.4 Lesbbat, homofiillat, bifiillat ja tránssat sámi servodagas

Sámediggi lea 2014:s álggahan barggu lesbbaid, homofiillaid, bifiillaid ja tránssaid sámi servodagas hástalusaid bidjamiin politihkalaš beaiveortnegii. Sámediggi háliida stuorát dihtomielalašvuođa ja rabasvuođa daid hástalusaid ektui mat lesbbain, homofiillain, bifiillain ja tránssain sámi servodagas leat. Mii leat searvan nu gohčoduvvon pride-doaluide, mii leat sádden preassadieđáhusaid ja mii leat levgen arvedávgeleavggain sámediggeviesu olggobealde. Sámediggi lea movtta go lea ásahuvvon ođđa organisašuvdna lesbbaid, homofiillaid, bifiillaid ja tránssaid várás sámi servodagas, ja mii leat dovddahan sidjiide ahte mii háliidit geahččalit oččodit organisašuvdnii rámmaeavttuid vai sáhttet doaibmat.

1.14 Sámeálbmotfoandda buvttadeapmi/reanttut

Sámeálbmotfoanda ásahuvvui 2000:s oktasaš buhtadussan daid vahágiid ja eahperievtti ovddas maid dáruiduhttinpolitihkka lea dagahan sámi álbmogii. Foanddas lei fásta vuođđokapitála 75 miljon ru, ja foandda buvttadeapmin mearriduvvui seamma reantu go 10 jagi áiggi stáhtaobligašuvnnain.. Foandda jahkásaš buvttadeapmi juolluduvvui Sámediggái.

Jagi 2014 rájes loahpahuvvui Sámeálbmotfoanda. Jahkásaš buvttadeami sadjái bohte dábálaš jahkásaš juolludusat. Juolludeapmi lei 2014:s 5 000 000 ru.

Juolludusa ulbmil ii leat rievdan ja Sámedikki dievasčoahkkin galgá ain stivret juolludusa. Juolludus galgá geavahuvvot sierralágan sámi giela ja kultuvrra nannendoaibmabijuide. Vuoruhemiid mearrida Sámediggi jahkásaš bušeahttamearrádusain.

Jahkái 2014 lea várrejuvvon 5 000 000 ru jahkásaš juolludusas ja 2 800 000 ru sestojuvvon buvttadeamis, oktiibuot 7 800 000 ru.

Go buohtastahttá bušeahtain lea ollislaš liigegeavaheapmi 366 199 ru. Spiehkastagat čilgejuvvojit juohke fágakapihttalis

Gártaduvvon buvttadeapmi 31.12.2014 nammii lea juolluduvvon Sámedikki 2015 bušeahtas.

1.15 Politihkalaš dássi

1.15.1 Sámediggeráđđi

Sámediggeráđđi lea doallan čieža čoahkkima 2014:s. Dasa lassin leat ráđis telefončoahkkimat juohke vahkus. Oktiibuot lea ráđđi meannudan 614 ášši.

1.15.2 Sámedikki lávdegodde- ja dievasčoahkkimat

Sámediggi doalai 2014:s njeallje lávdegodde- ja dievasčoahkkima. Njukčamánus, golggotmánus ja juovlamánus ledje lávdegoddečoahkkimat seamma vahkus go dievasčoahkkin, jagi nuppi čoagganeamis dollojuvvui lávdegoddečoahkkin miessemánus ja dievasčoahkkin geassemánus. Dievasčoahkkin meannudii buohkanassii 46 ášši.

1.15.3 Sámedikki váiddalávdegoddi doarjjaáššiid várás

Sámedikki doarjjaáššiid váiddalávdegoddi, maid Sámediggi ásahii 2011:s, galgá gozihit sin riektesihkarvuođa geat ohcet doarjaga Sámedikkis. Váiddalávdegoddi galgá meannudit váidojuvvon eaŋkiláššiid ja nie ollašuhttit váiddameannudeami hálddahuslága njuolggadusaid mielde.

Váiddalávdegoddi lea jagiin 2011–2014 meannudan buohkanassii 139 váidaga, ja váiddalohku juohkása čuovvovaččat:

Logut čájehit ahte váiddalohku lassána ja váidagat maidda mieđihuvvo dahje ášši lea sáddejuvvon sámediggeráđđi ođđa meannudeapmái, leat lassánan.

Sivva dasa go váidagat 2011:s ledje nu ollu, lea dat go mii jagi 2010 loahpas eat meannudan váiddaáššiid go vurddiimet dassážii go váiddalávdegotti ásahuvvui.

1.15.4 Deaŧalaš čalmmusteamit Sámedikkis

Geassemánu dievasčoahkkima oktavuođas lágidii Sámediggi ovttas Sámi allaskuvllain seminára Vuođđolága 200-jagi čalmmusteami dihte. Seminára fáddán lei sámiid kultuvrralaš ja ávnnaslaš vuoigatvuođat maŋŋá 1814 Vuođđolága.

Sámediggi čalmmustii iežas 25-jagi, dan rájes go vuosttaš Sámediggi rahppojuvvui, golggotmánu 9. b. 1989, ávvuseminárain Sámedikkis golggotmánu 9. b. 2014. Seminára fáddán lei Sámedikki 25 jagi historjá.

Ávvudeami oktavuođas almmuhuvvojedje maiddái guokte ávvugirjji, «Sámediggi 25 jagi» ja «Sámedikki Dáidda».

1.15.5 Sámedikki nuoraidpolitihkalaš lávdegoddi, SáNuL

Sámi nuoraidpolitihkalaš lávdegoddái (SáNuL) nammaduvvojedje ođđa lahtut áigodahkii 2014–2015. SáNuL doalai 2014:s njeallje čoahkkima. SáNuL čuovui Sámedikki dievasčoahkkima njukčamánus, das lei čoahkkin sámediggeráđiin, lágidii sámi nuoraide deaivvadeami Oslos, searvvai konferánssaide ja semináraide, ja lea maiddái doallan sáhkavuoruid. Sii leat maiddái searvan Sámi parlamentarihkarkonferánsii Ubmis, Raasten rastah máttasámi kulturfestiválii, globaliserenkonferánsii ja Eurohpáráđi ja Suoma Sámedikki seminárii Anáris sámi kultuvrra ja giela birra. SáNuL lei mielde Sámedikki delegašuvnnas ON álgoálbmogiid máilmmikonferánssas New York:s čakčamánus.

Čoahkkimis mii dollojuvvo juohke jagi Mánáidáittardeddjiin válddii SáNuL ovdan sámi nuoraid psyhkalaš dearvvašvuođa, filmmaid ja prográmmaid tekstema ja dubbema sámegillii.

SáNuL lea addán rávvagiid Sámedikki ealáhus- ja kulturlávdegoddái mineráladoaimma birra sámi guovlluin, ja rávvagiid Sámediggeráđđái Sámedikki 2015 bušehttii. Sii muitaledje sámi nuoraid dili birra Norggas Arctic Focal Point:ii UN Indigenous Youth Caucus:s ja adde rávvagiid neahttasiidui Ung.no dan oktavuođas go dat ledje ođasmahttimin ja kvalitehta dáfus dárkkisteamen iežaset artihkkaliid sámiid/ sámi fáttáid birra.

Ovttas Noereh! organisašuvnnain almmuhii SáNuL kronihka sámegiela, girjjálašvuođa jorgaleami ja filmmaid dubbema birra sámegillii. Sii sáddejedje maiddái reivve máŋgga norgalaš ja ruoŧŧilaš filbmabuvttadeddjiide ja ávžžuhedje dubbet filmmaid sámegillii. SáNuL lei mielde árvvoštallanlávdegottis Sámedikki gilvvu oktavuođas givssidanplakáhta ráhkadeami oktavuođas.

1.15.6 Sámedikki vuorrasiidráđđi

Sámediggeráđđi lea nammadan Sámedikki vuorrasiidráđi áigodahkii 2014–2017. Vuorrasiidráđđi lea Sámediggeráđi ráđđeaddi orgána ja galgá veahkehit Sámediggeráđi Sámedikki vuorasolbmuid politihka hábmemis.

Sámedikki vuorrasiidráđđi háliida ovttasbarggu viđa davimus fylkkaid vuorrasiidráđiiguin. Sis lea 2014:s leamaš čoahkkin Davvi-Trøndelága vuorrasiidráđiin, ja fokusis lei ovttasbargu vuorrasiidráđiid ja sámi boarrásiid gaskka Davvi-Trøndelágas ja sámi ovddastus vuorrasiidráđđái. Vuorrasiidráđis leat maiddái leamaš čoahkkimat sámi álbmogiin máŋgga gielddas ja gieldahálddahusain. Vuorrasiidráđđi háliida juohkit dieđuid sierra hástalusaid birra mat sámi vuorasolbmuin leat, ja fuomášuhttit gielddaid ahte doppe ássá sámi álbmot.