Raporttat

Dain siidduin gávnnat don bajilgova vállju raporttain maid Stáhtaministara kantovra ja departemeantaene leat ráhkadan dahje mat leat addon dohko.
Don sáhtát ráddjet obbalaš bajilgova go geavahat ozána olgeš spálttas.

Čájeha 1-20 oktiibuot 1003 bohtosis.

Rátkke mielde: Almmuhuvvon Relevánsa

  • Fysalaš oahpahus čađahuvvo fas studeanttaide

    Ráđđehus fámohuhttá njuolggadusaid mat gusket digitála oahpahussii, eksámenii ja gálggaid hárjehallamii. Sii ávžžuhit allaskuvllaid, universitehtaid ja fágaskuvllaid láhčit eanet fysalaš oahpahusa, nu ahte eanet studeanttat besset čuovvut oahpahusa

  • Ráđđehus ložže ráddjendoaibmabijuid

    Sisriikkalaš ráddjendoaibmabijuide lea ain dárbu. Mii jáhkkit ahte njoammunlogut bohtet lassánit boahttevaš vahkuid, muhto min servodat nagoda dál buorebut dustet virusleavvama. Danne sáhttit dál ložžet muhtun ráddjehusaid.

  • Mánáid ja nuoraid koronaboahkuheapmi

    Váhnemat ja ovddasteaddjit ožžot dál fálaldaga boahkuhit mánáideaset, geat leat gaskal 5 ja 11 jagi. Boahkuheapmi lea eaktodáhtolaš, ja dan ahkejovkui ii addo gal oktasaš boahkuhanávžžuhus.

  • Sámepolitihka ovddasvástádusjuohku ja oktiiordnen

    Gielda- ja guovlodepartemeanttas lea bajit dási ovddasvástádus oktiiordnet stáhta politihka, mii guoská Norgga sápmelaččaide, ja dat galgá ovddidit ollislašvuođa politihkkii, iešguđet surggiin ja hálddašandásiin.

  • Unnitlogugielaidlihttu

    Davvisámegiella, lullisámigiella, julevsámegiella, kvenagiella, románesgiella ja románigiella leat meroštallojuvvon unnitlogugiellan Norggas, ja danne Unnitlogugielaidlihttu daid suodjala.

  • Rievdadit iskan-, isoleren-, njoammuma guorran- ja errenstrategiija (IINE)

    Ráđđehus rievdada iskan-, isoleren, njoammumiid guorran- ja errenstrategiija (IINE, dárogillii TISK). Njoammunerrema sadjái boahtá iežas iskkaheapmi, ja olbmot almmuhit ieža lagašolbmuidasaset, jos ožžot positiiva vástádusa iskosis.

  • Árvvoštallet koronaduođaštusa gáibideami doaluin ja guossohansajiin

    Ráđđehus lea addán Dearvvašvuođadirektoráhta ja Álbmotdearvvašvuođainstituhta bargun árvvoštallat konkrehta láhkaásahusevttohusa dan birra mo koronaduođaštusa sáhtášii váldit atnui doaluin ja guossohansajiin.

  • Dárogiela geavaheapmi norgga almmolaš orgánain

    Giellaláhka gusto buot almmolaš orgánaide. Dan ulbmil lea addit dárogillii lágas nannejuvvon stáhtusa ja nannosut suodjaleami, dan bokte ahte sihkkarastet sihke girjedárogiela ja ođđadárogiela almmolaš geavaheami. Láhka galgá sihkkarastit dárogiela

  • Giella

    Váldoulbmil lea nannet dárogiela geavaheami buot servodatsurggiin.

  • Norgga Boazosápmelaččaid Riikkasearvvi gáibádusa geigen

    Norgga Boazosápmelaččaid Riikkasearvi (NBR) geigii odne iežas gáibádusa stáhtii Boazodoallošiehtadusa šiehtadallamiid oktavuođas 2022/2023 ovddas.

  • Seksuála sojut, sohkabealidentitehta ja sohkabealovdanbuktin

    Buohkain galget leat seamma vuoigatvuođat beroškeahttá seksuála sojus, sohkabealidentitehtas ja sohkabealovdanbuktimis

  • Girjjálašvuođa

    Fága- ja čáppagirjjálašvuođas galgá leat kvalitehta, viidodat ja girjáivuohta sisdoalu ja šáŋŋera dáfus, ja ahte girjjit leat fidnemis lohkkiide.

  • Ođđajagesárdni 2022

    Buorit olbmot. Dán ija ja odne mii leat sávvan guđet guimmiidasamet buorre ođđa jagi.

    Lágideaddji: Stáhtaministtar Jonas Gahr Støre

  • Kultur- ja dásseárvodepartemeanta historjá

    Kultur- ja dásseárvodepartemeanta ásahuvvui 1982:s Kultur- ja dieđadepartemeantan. Dassážii lei Girko- ja oahpahusdepartemeanttas leamaš nationála váldoovddasvástádus kulturáššiin Norggas. Das rájes lea departemeanta rievdadan nama ja bargosuorggi

  • Riikkaviidosaš rávvagat ja njuolggadusat

    Dá leat riikkaviidosaš rávvagat ja njuolggadusat, mat gusojit gaskaijarájes, juovlamánu 15. beaivvi čuovganeapmái.

  • Njoammunerren ja isolašuvdna – jearaldagat ja vástádusat

    Dás gávnnat vástádusaid daid dábáleamos jearaldagaide njoammunerrema ja isolašuvnna birra.

  • Čavgadeabbo riikaviidosaš njoammuneastadandoaimmat

    Ráđđehus ásaha ođđa riikaviidosaš njoammuneastadandoaimmaid geahpedan dihte dearvvašvuođabálvalusa bargonoađi ja sin bargodili geat doaimmahit mávssolaš servodatdoaimmaid. Lea maid mearriduvvon vuovdingielddus alkoholii buot guossohansajiin Norggas

  • Eambbogiid boahkuhit

    Dál lea hoahppu fállat eanet dievasmahttinboahkuid. Ráđđehus dáhttu Suodjalusa veahkehit gielddaid, mat dárbbašit veahki boahkuheapmái. Gielddaide galgá maid šaddat álkibun oažžut boahkuhanveahki apotehkain.

  • Bearráigeahčču, dárkkisteapmi ja čuovvuleapmi

    Lotteriijageahčču ásahuvvui 2001 geahččoorgánan, mii hálddaša ja dárkkista priváhta lotteriijaid ja stáhtalaš spealuid. Stuorradiggi háliida buorebut gozihit Norgga speallan- ja lotteriijamárkana, mii lea viidumin.

  • Dárkileabbo koronaiskan-vuoruheapmi ja čavgadeabbo errennjuolggadusat

    Ollugat jearahit jođánis- ja iešiskosiid, ja danne fertejit gielddat čielgaseappot vuoruhit geat ovddimus galget iskojuvvot. Ráđđehus lea maid addán Dearvvašvuođadirektoráhtii bargun oastit eanet koronaiskosiid nu johtilit go vejolaš. Juovlamánu 15.

Bajás