Ohcan

Girjeláhka – mii dáhpáhuvvá viidáset?

Stuoradiggi dohkkehii Girjelága 2023 geassemánus. Láhka galgá láhčit dili vai ráhkaduvvo viiddis ja máŋggabealat girjjálašvuohta mas lea buorre kvalitehta, ja ahte girjjálašvuohta lea olámuttos buohkaide riikkas. Girjeláhka fápmuduvvui ođđajagimánu

Čalmmustahttimat Majestehta Gonagas Harald V eretvádjoleami oktavuođas

Majestehta Gonagas Harald V eretvádjoleapmi čalmmustahttojuvvo miehtá riikka gitta hávdádusbeaivvi rádjái. Ráđđehus lea mearridan nationála morašáigodaga jápminbeaivvi rájes, mii bistá dassážii go hávdádusmeanut leat loahpahuvvon.

Láidehus nationála morašáigodaga birra

Ráđđehus lea mearridan nationála morašáigodaga bistit otná rájes gitta dassá go Gonagas Harald lea hávdáduvvon.

Majestehta Gonagas Haralda jápmin - Láidehus nationála morašáigodaga birra

Majestehta Gonagas Harald lea jápmán ja ráđđehus lea mearridan nationála morašáigodaga (riikkamorraša) jápminbeaivvi rájes hávdádusbeaivvi rádjái. Nationála morašáigodat lea áigi goas Norgga álbmot muittaša ja dovddaha ahte mii leat morrašis.

Ráđđehusa oassádallandearvuođat Gonagas Harald V jápmima oktavuođas

Stáhtaministtar Jonas Gahr Støre celkkii ráđđehusas oassádallandearvuođaid Majestehta Gonagas Harald V eretvádjoleami oktavuođas, liige stáhtaráđis Šloahtas.

Stáhtaministara sárdni Gonagas Haralda jápmima oktavuođas

Okta áigodat lea nohkan. Ođđa áigodat álgá. Gonagas lea jápmán. Ellos Gonagas!

Lágideaddji: Stáhtaministtar Jonas Gahr Støre

Mii dáhpáhuvvá truvdnomolsuma oktavuođas?

Norga lea morrašis maŋŋel Majestehta Gonagas Harald V jápmima, ja muittaša gonagasa ráhkisvuođain. Leat máŋggat njuolggadusat das mii dáhpáhuvvá riikkas go monárka jápma ja ođđa gonagas galgá dahkat váli.

– Olles álbmot morašta

- Stuorra morrašiin lean vuostáiváldin dieđu ahte Majestehta Gonagas Harald V lea jápmán. Olles našuvdna morašta, ja muittaša su stuorra giitevašvuođain go olles eallinagi barggai Norgga riikii buorrin.

Gonagas Harald V lea jápmán

Gonagas Harald V lea jápmán. Son vádjolii odne, borgemánu 28. b. 2026 diibmu 06.35, Oslos.

Mediapolitihkka

Mediat leat eaktun sátnefriddjavuhtii ja demokratiijai.

Eaktodáhtolašguovddážat

Eaktodáhtolašguovddážat leat báikkálaš čoahkkananbáikkit mat gálget movttiidahttit eaktodáhtolaš barggu ja galget čatnat suohkaniid ja eaktodáhtolaš sektora oktii.

Lihkku máilmmi eamiálbmogiid beivviin!

Odne, borgemánu 9.beaivvi, čalmmustahttit mii máilmmi eamiálbmotbeaivvi. Beaivi galgá oainnusindahkat eamiálbmogiid vuoigatvuođaid, kultuvrra ja máŋggabealatvuođa, ja leat veahkkin lasiheame diđolašvuođa das ahte eamiálbmogat eai vealahuvvo ja

Bargosisafárren

Bargosisafárrejeaddjit lasihit Norgga bargomárkanii dehálaš gelbbolašvuođa ja leat mielde gokčamin bargofápmodárbbu máŋgga suorggis Norggas. Sii leat seagáš joavku mii juohkása iešguđet fidnojoavkkuide. Ollu bargosisafárrejeaddjit ásaiduvvet Norgii,

Oahpistanprográmma

Oahpistanprográmma ulbmil lea addit oassálastiide vuođđogálggaid dárogielas, vuođđoáddejumi Norgga servodateallimis ja ráhkkanahttit sin bargui ja ohppui.

Riikkavulošvuohta ja riikkavulošláhka

Riikkavulošlágas ja riikkavulošláhkaásahusas leat njuolggadusat dan birra mo olbmot šaddet Norgga riikkavuložin ja mo Norgga riikkavulošvuođa sáhttá massit. Riikkavulošvuohta lea stáhta ja riikkavuloža gaskasaš servodatšiehtadusa formaliseren.

Arkiiva ja dokumentašuvdna

Almmolaš ja priváhta ásahusaid arkiivvat hálddašit ollu erenoamáš ja autenttalaš dieđuid servodaga, historjjá ja kultuvrra birra vássánáiggis gitta dálá áigái. Arkiivvat dokumenterejit ovttaskasolbmuid ja olmmošjoavkkuid beroštumiid ja

Ođđa sámi ofelaččat galget oahpahit ohppiid sámi kultuvrra birra

Odne almmuhuvvojedje skuvlajagi 2026/2027 ođđa sámi ofelaččat Márkomeanu festiválas Skániin. Stáhtačálli Sigrid Ina Simonsen sávai ođđa ofelaččaide lihku bargui, ja giittii luohppi ofelaččaid sin áŋgiruššama ovddas miehtá riikka.

Dearvvašvuohta ja fuolahus

Dearvvašvuohta- ja fuolahusdepartemeanttas lea bajit ovddasvástádus Norgga dearvvašvuođapolitihkkii, álbmotdearvvašvuhtii, suohkanlaš bálvalusaide mat gustojit boares olbmuide ja doaimmashehttejuvvon olbmuide, dearvvašvuođalágaide ja osiide

Dán jagi miessemearkun lea álgán

Máŋga orohaga leat mearkugoahtán dán jagi misiid - dat leage boazodoallojagis okta dain fiidnámus ja mávssoleamos áigodagain. Geasemánuid áiggi ja čakčat čoahkkanit siiddat ja bearrašat miessemearkumii. Miessemearkunáigge oaidná makkár dilis bohccot

Evttot Gollegiella-giellabálkkašumi oažžu

Evttohusat Gollegiella - davviriikkalaš sámegiela giellabálkkašumi oažžun sáhttet guđđojuvvot čakčamánu 1. beaivvi 2026 rádjái. Bálkkašupmi juolluduvvo mearkkašahtti barggus sámegielaid buorrin.