Illustrasjon med kofte på blå bakgrunn
Foto: Elisabeth Andrea Seppola Simonsen

– Det kvenske språket står i en alvorlig situasjon. Denne handlingsplanen er et viktig steg på veien i arbeidet med å styrke språket, sier kommunal- og distriktsminister Bjørnar Skjæran.

Handlingsplanen er en del av oppfølgingen av Sannhets- og forsoningskommisjonens rapport. Stortinget ba regjeringen utforme handlingsplaner for å styrke språkene som ble utsatt for fornorsking. Kvensk er første språk ut.

21 tiltak fordelt på tre innsatsområder

De 21 tiltakene i handlingsplanen er fordelt på tre innsatsområder: å lære, å bruke og å utvikle kvensk språk. Kvenske/norskfinske barn skal få mulighet til å møte kvensk språk i barnehagen, flere elever skal få språkopplæring i kvensk, kvener/norskfinner i alle aldre skal ha arenaer for å bruke språket og tilbudet på kvensk, både skriftlig og muntlig, skal utvikles.

– Vi vil videreutvikle ordningen med prosjektstøtte til barnehager og utvide tilskuddsordningen for opplæring i kvensk eller finsk som andrespråk i grunnskolen. Slik kan kommuner utenfor Troms og Finnmark også tilby opplæring til elever i kvensk eller finsk som andrespråk, sier Skjæran.

Kvensk språk er en viktig del av kvensk identitet, kultur, fellesskap og historie. Arbeidet med å styrke kvensk språk skjer på mange felt, blant annet innenfor opplæring, kunst og kultur. Å styrke opplæringen i språket kan gi økt rekruttering til høyere utdanning i kvensk, og til yrker der kompetanse i kvensk er en fordel, som innenfor kultur, oppvekst eller medier.

Lanserer mentorordning

Arenaer i språkbrukernes nærmiljøer, hvor både nye og mer erfarne språkbrukere kan lære og bruke språket i trygge fellesskap, er en del av arbeidet for å styrke det kvenske språket. Videre er språkteknologi på kvensk et avgjørende verktøy for språket skal kunne brukes og utvikles.

– I dag lanserer vi en mentorordning for de som lærer kvensk språk. Ordningen vil kunne tilrettelegge for kontakt mellom eldre og yngre språkbrukere. Vi styrker også arbeidet med språkteknologi, medier og kulturarenaer, sier Skjæran.

-----------------------------------------------------------------------------------------------

Uusi kväänin kielen toimiplaana

Kommunaali- ja distriktiministeri Bjørnar Skjæran antaa tääpänä ulos uuen toimiplaanan minkä tarkotuksena oon lujentaat kväänin kieltä. Hallitus esittää 21 eri toimea minkä läpitte eesauttaat ette useampi oppii, pruukaa ja kehittää kväänin kieltä.

– Kväänin kielen tila oon erinomattain vakava. Tämä toimiplaana oon tähelinen askelet kväänin kielen lujentumisen polula, kommunaali- ja distriktiministeri Bjørnar Skjæran sannoo.

Toimiplaana oon osa Tottuus- ja sovintokommisuunin raportin juovatusta. Isotinka pyysi hallitusta laittamhaan toimiplaanoja minkä läpitte lujenethaan ruijalaistamisen objektinna olheita kieliä. Kväänin kielen plaana oon näistä ensimäinen.

21 toimea jaettunna kolmheen eri satsausalhaan

Toimiplaanan 21 toimea oon jaettu kolmheen eri satsausalhaan: kväänin kielen oppiminen, pruuki ja kehittäminen. Kvääni-/norjansuomalaiset lapset saava maholisuuen kohata kväänin kieltä lastentarhaassa, useammat koululaiset saava kväänin kielen opetusta, kaiken ikhäiset kväänit/norjansuomalaiset saavat tilan pruukata kieltä, ja pote kirjalista ja suulista tarjontaa paranethaan.

– Haluamma kehittäät oorninkia minkä kautta kuurothaan lastentarasprosektia, ja laajentaat kvääni eli suomi toisena kielenä pohjakoulussa -opetusoorninkin allaa. Sillä mallila kansa Tromssan ja Finmarkun ulkopuolelet jäävät kommuunit pääsevä tarjoamhaan koululaisilet kvääniä eli suomea toisena kielenä, sannoo Skjæran.

Kväänin kieli on tärkeässä osassa kväänitten identiteetillet, kulttuurillet, yhtheyentunnolet ja histoorialet. Kväänin kieltä lujenethaan monela mallila, muun myötä oppimis-, taito- ja kulttuurikentälä. Kielen oppimismaholisuuksitten parantaminen eesauttaa rekrutteerausta kväänin korkeamphiin opinthoin ja semmoshiin ammatthiin missä kväänin kielen taiosta oon etua, niin ko kulttuurin, kasvattamisen eli meedian alala.

Mentorioorninkin lanseeraaminen

Kväänin kieltä lujenethaan sillä konstila ette laitethaan kielenpruukaajitten likelet paikkola missä pote uuet ja kokenheemat kielenpruukaajat pääsevä yhessä oppimhaan ja pruukaamhaan kieltä turvalisesti, ja tämä oon yksi osa kväänin kielen etheen tehtävästä työstä. Lisäksi kvääninkielinen kieliteknologia oon välttämätön työkalu kielen pruukaamisheen ja kehittämisheen.

– Tääpänä met lanseeraama mentorioorninkin kväänin kielen oppijoita varten. Oorninkin meininkinnä oon parantaat vanhemitten ja nuoremitten kielenpruukaajitten välistä yhtheyttä. Met laajaama kansa toimhiin kieliteknologian, meedioitten ja kulttuuriareenoitten aloila, sannoo Skjæran.