1 Proposisjonen punktene 1 og 7 og lovforslaget i samisk oversettelse Proposišuvdna, čuoggát 1 ja 7, ja láhkaevttohus sámegillii jorgaluvvon
Oversatt av/jorgalii Magne Ove Varsi
1 Proposišuvnna váldosisdoallu
Dát proposišuvdna lea Finnmárkku eana- ja čáhcevuoigatvuodaid birra. Das evttohuvvo Finnnmárkku fylkka eatnamiid ja luondduvalljodagaid riektedilálašvuodaid ja hálddaheami láhka, mii oanehaččat namahuvvo Finnmárkkuláhkan. Lága mielde ceggejuvvo oðða ja iehčanas orgána, masa sirdojuvvo daid eatnamiid oamasteaddjiráððejupmi, mat dál leat Statskog SFa namas. Dát gártet eanašoasi fylkka areálas ja dadjat visot meahcceeatnamat. Oðða orgána oažžu namman Finnmárkkuopmodat, dárogillii Finnmarkseiendommen. Finnmárkkuopmodat oažžu stivrra, masa Sámediggi ja Finnmárkku fylkkadiggi válljeba ovtta ollu lahtuid, golbma goabbáge. Dát guhtta stivralahtu galget ássat Finnmárkkus. Stáhta nammada ovtta stivralahtu, geas ii leat jienastanvuoigatvuohta.
Proposišuvnna duogážin lea Sámi vuoigatvuodalávdegotti sámiid riektedili čilgen- ja nannenbargu Norggas. Lávdegoddi nammaduvvui 1980 riiddu geažil, maid bahkkemat sámi árbevirolaš geavahanguovlluide dagahedje Álaheaju-Guovdageainnu-čázádaga buoððumiin. Lávdegoddi buvttii ovdan vuosttas čielggadusa 1984. Čielggadus lei vuoðusin mearridit sámelága 1987 ja Vuoððolága § 110 a sámi álbmotjoavkku birra 1988. Vuosttas sámediggeválggat dollojuvvojedje 1989.
Lávdegoddi jotkkii dasto barggu ja deattuhii váldosaččat Finnmárkku riektedilálašvuodaid ja areálageavaheami, ja buvttii ovdan čielggadusa NOU 1997: 4 Sámi kultuvrra luondduvuoðus. Čielggadus lei gulaskuddamis čavčča 1999 rádjai, ja bargu dáinna proposišuvnnain lea vuolgán čielggadusas ja dan gulaskuddaninstánssaid cealkámušain.
Lága oktan váldoulbmilin lea lonuhit eahpesihkarvuoða ja riiddu Finnmárkku eatnamiid ja čáziid vuoigatvuoðaid alde oadjebasvuoðain ja ovdadahttivuoðain sámi kultuvrra luondduvuððosa dáfus, ássiid mehciid geavaheami dihtii ja buori gárgedeami dihtii, mii vuoððuduvvá valljodagaid suvdinnávccalaš ávkkástallamii.
Dát dáhpáhuvvá nu ahte ceggejuvvo oðða vuoððohálddaheapmi, mas finnmárkolaččat ožžot oamasteaddjiráððejumi ja ovddasvástádusa valljodagaid hálddaheamis, ja nu ahte stáhta geassáda Finnmárkku eanaoamasteaddjirollas. Dát lea mearkkašahtti historjjálaš molsun báikkálaš stivrejupmái ja čielga luohttámušjulggaštus buot finnmárkolaččaide beroškeahttá čearddalaš ja kultuvrralaš duogážis. Dáinna lágiin loahpahuvvo rievddalmas eanahálddaheapmi Finnmárkkus, mas stáhta lea čaðahan sihke válddi ja oamasteaddjiráððejumi almmá čielgasit earutkeahttá dáid doaimmaid. Finnmárkkuláhka mearkkaša, ahte finnmárkolaččain dás rájes galgá leat oamasteaddjiráððejupmi ja gielddalaš ja stáhtalaš eiseválddiin fas galgá leat váldi. Ovdamearkka dihtii galgá Stáhta luonddugozáhus čadahit almmolašrievttálaš meahccegoziheami.
Álbmotrievtti njuolggadusat álgoálbmogiid ja veahádagaid birra ja sámiid vuoigatvuoðat eatnamiidda ja čáziide norgalaš rievttis leat árvvoštallojuvvon ja vuhtiiváldojuvvon. Láhka báhkkoda nammejahkii, ahte dan galgá dáid njuolggadusaid mielde atnit. Sámediggái leat addojuvvon doaibmi gaskaoamit sámi kultuvrra luondduvuððosa suodjaleami dihtii. Dát gusto Finnmárkkuopmodaga stivrra čohkkehussii, mas sámi ovddastus ii leat uhcitlogus jienastanvuoigaduvvon lahtuid gaskkas. Lassin addet jienastannjuolggadusat guovtte olbmo uhcitlohkui vejolašvuoda dárkkistahttit sierramielalašvuoða das, vahágahttágo mehciid geavahannuppástus sámi kultuvrra luondduvuððosa.
Sámediggi oažžu válddi addit válddahusaid (háltelinjáid) dasa, mo mehciid geavahannuppástusa váikkuhus sámi kultuvrii, boazodollui, ealáhusdoaimmaheapmái ja servodateallimii galgá árvvoštallojuvvot. Dáid válddahusaid atná Finnmárkkuopmodat vuoððun, go gieðahallá mehciid geavaheami nuppástusáššiid. Válddahusaid galget maiddái almmolaš eiseválddit atnit, go gieðahallet mehciid geavaheami nuppástusáššiid. Njuolggadusat doaibmagohtet dalle go departemeanta lea daid dohkkehan.
Lágas lea sámi kultuvrra luondduvuððosa suodjalus ja sámi váikkuhanfápmu areálaháldemii veajihuvvon muðui fylkka álbmoga válljen ovddastusa ektui ja dan ovddasvástádusa ektui, mii stáhtas lea vihkkedallat sámi deasttaid eará servodatdeasttaid ektui.
Sihke Sámediggi ja fylkkadiggi ja Finnmárkkuopmodaga stivra ožžot lága bokte buori vejolašvuoda hábmet guhkesáigásaš politihka areálageavaheapmái ja lovttahit ruossalas deasttaid.
Láhka ii mielddisbuvtte makkárge opmodatjuohkima. Juohkin ii šatta dárbbašlažžan iige ábolažžan dainna ollisvuoðačovdosiin, maid láhka mielddisbuktá. Sámi vuoigatvuodalávdegotti čielggadusa gulaskuddan čájehii maiddái, ahte uhcitlohkoevttohus juohkit fylkka guoktin opmodahkan ii ožžon eanemus doarjaga siskkit Finnmárkkusge.
Láhka čilge prinsihpalaččat, makkár vuoðus lea dábuhit iehčanas vuoigatvuodaid Finnmárkkus. Dat nanne ahte ovttaskas (priváhta) dahje oktasaš (kollektiiva) vuoigatvuoðat, mat vuoððuduvvet oamastussii dahje dološ áiggi rájes geavaheapmái, gustojit Finnmárkkuopmodaga eatnamiin. Iehčanas vuoigatvuoðat meahccegeavaheapmái beroškeahttá oamasteaddjisajádagas sáhttet dábuhuvvot, ja leat dábuhuvvon, Finnmárkkus nugo muðuige riikkas. Dás lea mearkkašupmi buot meahccegeavahemiide, mat devdet iehčanas vuoigatvuoðaid ásaheami eavttuid, ja mearkkašit maiddái ahte erenoamáš sámi geavahanvuogit oktan árbevirolaš oktasaš geavahemiin sáhttet addit vuððosa iehčanas vuoigatvuoðaide.
Sámi boazodollui lea lágas giddejuvvon fuopmášupmi dan geažil go boazodoalus lea sierranas mearkkašupmi sámi kultuvrra vuoðusin, ja danne go dat ovddasta sámi riekteáimmahuššiid, kulturguddiid ja ealáhusdoaimmaheddjiid joavkku, man álbmotrievtti njuolggadusat álgoálbmogiid vuoigatvuoðaid birra árbevirolaš guovlluide siskkildit, ja maid maiddái norgalaš rievtti njuolggadusat iehčanas vuoigatvuoðaid háhkama birra geavaheami bokte siskkildit. Dán vuoðul lea boazosápmelaččaide váfistuvvon ovddastus Finnmárkkuopmodaga stivrii, ja boazodoalu iehčanas riektevuoðus lea nannejuvvon lágas. Sámedikki válddahusat ja stivrra áššegiedahallannjuolggadusat veahkehit maiddái várehit boazodoalu beroštusaid meahcceeareálaid boahttevaš háldemis.
Finnmárkkuopmodat sáhttá čielga rájiid siskkobealde juogadit badjebáhcaga fylkkagildii, Sámediggái dahje fylkka oktasašávkkálaš ulbmiliidda. Bearráigeahččolávdegoddi, man fylkkadiggi, Sámediggi ja Gonagas nammadit, galgá bearráigeahččat stivrra doaimma.
Finnmárkkuopmodat šaddá iehčanas riektesubjeaktan sorjjaskeahttá stáhtaeiseválddiin, mat eai sáhte bagadit eaige stivret doaimma. Finnmárkkuopmodaga riektedilli šaddá dego eará eanaoamasteddjiinge, earret čuovvovačča: Finnmárkkuopmodat galgá mávssu oaččokeahttá addit eatnamiid álbmotmehciide. Finnmárkkuopmodat ii sáhte gáibidit buhtadasa eatnamiid bággolonisteamis almmolaš ulbmiliidda, mat leat ovdun fylkkagildii dahje fylkka gielddaide. Finnmárkkuopmodagas lea buhtadasrievttálaš suodjalus, go stáhta bággolonista, earret bággolonisteami buohcceviesuide, girkuide, kulturdoaibmabijuide ja oahppoulbmiliidda. Stuorradiggi sáhttá lága bokte nuppástuhttit Finnmárkkuopmodaga riektedili.
Go oðða álbmotmeahcit ásahuvvojit dahje dálá álbmotmeahcit viiddiduvvojit Finnmárkkuopmodaga eatnamiin, de galget geavahannjuolggadusat hábmejuvvot nu, ahte váldet vuhtii ahte árbevirolaš geavaheami sáhttá joatkit. Dat váikkuha positiivvalaččat sihke boazodollui ja eará árbevirolaš meahccegeavaheapmái, mat dainna sáhttet oažžut suodjalusa ja geavatlaš dohkkeheami.
Almmusvuoðaláhka ja hálddahanlága njuolggadusat dohkálašvuoda ja dábálaš áššegieðahallama birra gustojit Finnmárkkuopmodahkii. Dasgo dat lea sorjjasmeahttun oamasteaddjiorgána, de ii leat lunddolaš dahkat hálddahanlága eará njuolggadusaid oppalaččat gustojeaddjin doibmii.
Finnmárkkuopmodat galgá hálddahit oðasmuvvi valljodagaid lága ulbmila mielde ja daid rámaid siskkobealde, mat čuvvot fuoððolágas, luossa- ja sáivaguollelágas ja eará riikkagottálaš láhkamearrádusain. Luonddu máŋggadáfotvuoða ja buvttadanmuni galgá seailluhit. Láhka mearrida, ahte gieldda ássit, fylkka veahkadat ja álbmot muðui galget juogadit vuoigatvuoðaid eanaš nu mo dálá geavat lea. Finnmárkkuopmodahkii addojuvvojit almmatge mearkkašahtti fápmudusat dárkileappot hábmet valljodatgeavaheami rámaid. Olbmot, geaid eallinvuððosa mealgadaš oassi čatnasa meahcásteapmái, ožžot sierranas vuoigatvuoða báikkálaččat ávkkástallat eaŋkil meahccevalljodagain. Dát gullá gildii mearridit, ja gieldda mearrádusa sáhttá váidalit Finnmárkkuopmodahkii.
Bákteruvkeláhkii evttohuvvojit nuppástusat, mat galget veahkehit sámi beroštusaid ja Finnmárkkuopmodaga eanaoamasteaddjin boahtit vuogádatlaččat mielde minerálaáššiid gieðahallamii. Šerpemii, muhtemii ja mihtádusaide addojuvvojit sierranjuolggadusat Finnmárkkus. Juos Sámediggi ja Finnmárkkuopmodat vuosttaldit miediheames muhten- ja mihtádusohcamušaide, de galgá departemeanta mearridit ášši. Ruvkkiide, mat leat Finnmárkkuopmodaga eatnamiin, sáhttá addojuvvot láhkaásahus man mielde eanaoamasteaddji galgá oažžut stuorát oasi dietnasis go dat mii dál čuovvu lágas. Eanaoamasteaddjin oažžu Finnmárkkuopmodat vuoigatvuoða muhtekeahtes minerálaide.
Láhka ii galggašii buktit stuorra nuppástusaid fylkka dálá geavaheaddjijoavkkuide ja vuoigatvuoðalaččaide dahje álbmogii muðui. Stuorámus nuppástusat gusket Sámediggái, fylkkadiggái ja stáhtii Statskog SFa bokte. Nuppástusat áiggi vuollái finnmárkolaččaide sáhttet leat boadusin das, go álbmoga válljen orgánat ja oðða eanaoamasteaddjiorgána váldet atnui ráððejumi, man lága bokte ožžot.
Oðða Finnmárkkuláhka boahtá fápmui dalle go Gonagas mearrida. Statskoga virgehasat Finnmárkkus geat dan háliidit, sirdásit Finnmárkkuopmodahkii, go dat doaibmagoahtá. Finnmárkkuopmodat mearrida ieš iežas organiserema ja báikki, dasgo dat šaddá iešheanalis orgánan, mas lea luðolašvuohta ja ovddasvástádus bures hálddahit fylkka eatnamiid ja valljodagaid.
7 Láhkaevttohusa birra
7.1 Álggahus
Dás ovdanbuktojuvvojit láhkaevttohusa váldolinját ja lága ovttatoasit, ja dan čovdosat vuoðustuvvojit dárkileappot.
Analysa vuoðul mii lea dahkkojuvvon, lea čielggasmahttojuvvon ahte láhka ferte áimmahuššat máŋga bajit deastta. Oðða láhka ferte vuosttamužžan dahkat vuððosa sámi kultuvrra luondduvuððosa seailluheapmái. Sámediggái, sámi álbmoga ovddasteaddji orgánan, ferte dasa lassin váfistit váikkuhanfámu areálahálddaheapmái. Dasa lassin ferte láhka dahkat vuððosa dasa, ahte maiddái eará deaŧalaš servodatdeasttat Finnmárkkus sáhttet áimmahuššojuvvot, ja addit fylkka positiiva ealáhusgárgedeapmái šaddanvuodu. Fylkka ássit galget ovttas ráððet areálahálddaheami, almmá earutkeahttá oktagaslaččat čearddalaš gullevašvuoða vuoðul. Finnmárkku eatnamat ja luondduvalljodagat fertejit hálddahuvvot prinsihpaid mielde, maiguin buohkat geat ásset ovtta guovllus gieðahallojuvvojit ovtta láhkai. Dát gáibida ovttalágan ovddastusa stivrejeaddjiorgánain. Dasa lassin ferte oðða orgánas, mii galgá hálddahit Finnmárkku eatnamiid ja luondduvalljodagaid, leat oalle stuorra iehčanasvuohta guovddáš eiseválddiid ektui. Ovttat olbmuid ja joavkkuid vuoigatvuoðaid hárrái lea diehttelasat vuolginsadjin, ahte láhka ii galgga guoskkahit dábuhuvvon vuoigatvuoðaid, mat vuoððuduvvet diggerievttálaš dahje šiehtadusrievttálaš vuððosii. Almmatge lea maiddái lága ulbmilin, ahte buot Finnmárkku meahccegeavaheddjiide galgá ain váfistuvvot vejolašvuohta ávkkástallat meahccevalljodagain. Meahccevalljodagaid hálddaheapmi ferte maiddái váfistit, ahte valljodagat geavahuvvojit suvdinnávccalaččat ja ekologalaččat bealuštahtti vuogi mielde. Deasta sámi kultu vrra suodjaleamis, fylkka ássiid ovttalágan gieðahallamis, ekologalaččat suvdinnávccalaš gárgedeamis ja čielggadeamis, mii sáhttá dahkat vuððosa positiiva ealáhusgárgedeapmái, leat njeallje vuoððodeastta maidda láhka vuoððuduvvá.
Nugo láhkaevttohus lea hábmejuvvon, de bohtet sihke diggerievttálaš ja álbmotrievttálaš vuolginsajit konkrehtalaččat ovdan lága ovttatmearrádusaid bokte. Álbmotriektegeatnegasvuoðat bohtet vuosttamužžan albma dábálaš mearrádusain, lága ulbmila bokte, § 3 bokte mii ásahallá lága gaskavuoða álbmotriektái oppalaččat, ja § 4 mearrádusaid bokte mat addet Sámediggái gelbbolašvuoða mearridit válddahusaid (háltelinjáid, prinsihpaid), mo árvvoštallat mii lea vahágin sámi kultuvrii. Oðða orgána iehčanas diládat lea mearriduvvon §:s 6. Iehčanas diládagas lea osohahkii álbmotrievttálaš vuoðustus ja osohahkii diggerievttálaš vuoðustus. Álbmotriektevuoðustus lea das, ahte stáhta luohpá eatnamiid ja valljodagaid oamasteaddjivuoigatvuoðain daid guovlluin, gos álgoálbmot árbevirolaččat lea eallán ja maid lea geavahan, ja maidda dat danin álbmotrievtti mielde sáhttá gáibidit oažžut dohkkehuvvot sierranas vuoigatvuoðaid.
Dasgo láhka lágida dili oktasašhálddaheapmái almmá earutkeahttá čearddalašvuoda vuoðul ja nu ahte álgoálbmotbealli ja veahkadat muðui ovddastuvvojit ovtta maðo, de mearrida láhka maiddái eará gaskaomiid mat váfistit álgoálbmogii geavatlaš ja duoðalaš váikkuhanfámu areálahálddaheapmái. Sámedikki njuolggadusat leat deaŧalaš gaskaoapmin dán oktavuoðas. Muðui addá oðasmuvvi valljodagaid hálddahanvuogádat buori vuððosa dasa, ahte árbevirolaš sámi luonddugeavaheapmi sáhttá joatkašuvvat ja viidásetgárgeduvvat. Finnmárkku muhtehahtti (guorahalahahtti) minerálaid boahttevaš minerálaohcama ja minerálaroggama hárrái leat maiddái dahkkojuvvon bákteruvkeláhkii sierranas nuppástusat, mat váfistit sámi váikkuhanfámu ja ahte deasta sámi kultuvrras, boazodoalus, ealáhusdoaimmaheamis ja servodateallimis deattuhuvvo, vrd. čuoggáin 7.7.
Diggerievttálaš čuoččahagas gehččojuvvon lea lága deaŧalaš ulbmilin leamaš dahkat Finnmárkku riektedili «norpmalažžan». Finnmárkku opmodatdilálašvuoðat leat leamaš ereliiggážat, ja iehčanas geavahanvuoigatvuoðaid viidodaga dáfus leat leamaš stuorra eahpečielggasvuodat ja oamasteaddjivuoigatvuoðaid dáfus fas riidu. Lága §§ 5 ja 6 mearrádusat veahkehit departemeantta oainnu mielde oktiibuot čielggadit fylkka riektedilálašvuodaid. § 5 čorge eret eahpádusa mii leažžá dan hárrái, ahte stáhta oamasteaddjisajádat hehttešii dábuheames iehčanas vuoigatvuoðaid diggerievttálaš vuððosa alde. Mearrádus albmada, ahte dábuhuvvon vuoigatvuoðat doahttaluvvojit ja ahte láhka ii guoskkat dákkár vuoigatvuoðaid. Muðui ceggejuvvo Finnmárkkuopmodat (Finnmarkseiendommen), mii oažžu oamasteaddjivuoigatvuoðaid daid eatnamiidda ja luondduvalljodagaide, maid Statsskog SF dál oamasta Finnmárkkus. Oðða eanaoamasteaddjiorgána bokte ožžot buot fylkka ássit searválaga oasi eatnamiid ja luondduvalljodagaid oamastanvuoigatvuoðas. Buhtes diggerievttálaš analysa vuodul sulastahttá Finnmárkkuopmodat, nugo dat dál evttohuvvo ceggejuvvot, veardiduvvon vuogádagain mii mearriduvvo meahccevalljodagaid hálddaheapmái, oalle ollu gilioktasašeatnamiid. Geavatlaš dilis gal leatge geavaheaddjit guhkes áigge ádden riektedilálašvuodaid dákkárin stuorra osiin Finnmárkkus.
Go báikkálaš orgána hálddaha eatnamiid ja luondduvalljodagaid álbmoga eahpenjuolgadit válljen stivrrain ja seamma doaibmafriddjavuoðain go ovttaskas eanaoamasteaddji, de doaivu departemeanta láhkaevttohusa dahkat vuððosa ja addit lobálašvuoða hálddahussii, mii sáhttá nannet fylkka ealáhusgárgedeami ovdun buot Finnmárkku ássiide.
7.2 Struktuvra ja systematihkka
Láhkaevttohus lea vuogádatlaččat juhkkojuvvon golmma váldokapihttalii, ja kapihttalii fápmuiboahtima jna. birra. Vuosttas kapihtal sisdoallá dábálaš mearrádusaid. Kapihtal mearrida, ahte láhka gusto olles Finnmárkku fylkii. Dasgo kapihtal 2 ja 3 dušše gustojit Finnmárkkuopmodahkii ja Finnmárkkuopmodaga eatnamiidda, de bohtet dušše kapihttala 1 dábálaš mearrádusat atnui guovlluin, maid Finnmárkkuopmodat ii oamas. Kapihtal 2 cegge Finnmárkkuopmodaga ja ásahallá oðða hálddahanortnega vuððosa, ja kapihtal 3 fas ásahallá oðasmuvvi valljodagaid Finnmárkku eatnamiin.
Láhkabarggu viggamuššan lea leamaš geahččalit addit várddusis ja oanehis lága, mas lea čielga ja álkis láhkasystematihkka. Nugo láhkaevttohus lea hábmejuvvon, de gávdnet stivrejeaddji orgánat mearrádusaid organiserema, stivrema, áššegieðahallama jna. kapihttalis 2, ja ovttaskas vuoigatvuoðalaččat ja meahccegeavaheaddjit fas vuosttamustá beroštit kapihttalis 3. Dán guovtti kapihttala mearrádusat fertejit lohkkojuvvot lága ulbmila ja kapihttala 1 dábálaš mearrádusaid čuovggas.
Dasa lassin lea leamaš láhkabarggu viggamuššan ráddjet ásahallama dasa mii adnojuvvo dárbbašlažžan, muhto seammás bidjat ráma mii áimmahuššá muhtun bajit prinsihpalaš deasttaid. Oðða hálddahanortnegis galgá leat iehčanas diládat guovddáš eiseválddiid ektui. Dán dárbbašlaš ovdehussan lea, ahte láhka ii dagat ahte eatnamiid ja valljodagaid oamasteaddji ja hálddaheaddji orgána stivrejuvvo bienalaččat. Danne addá láhkaevttohus Finnmárkkuopmodahkii mearkkašahtti doaibmaluomusvuoða, ja lágida dilálašvuodaid nu ahte orgána ieš ferte bidjat dárkilet njuolggadusaid dasa, mo eatnamat ja valljodagat boahtteáiggis galget hálddahuvvot ja geavahuvvot dan ráma siskkobealde, man láhka mearrida.
7.3 Lága dábálaš mearrádusat
7.3.1 Álggahus
Lága kapihtal 1 sisdoallá dábálaš mearrádusaid. §§ 1 j a 2 albmadit lága ulbmila ja doaibmaviidodaga. § 3 mearrádusat albmadit lága gaskavuoða álbmotriektái ja mearridit lága galgat adnojuvvot álbmotrievtti álgoálbmot- ja veahádatnjuolggadusaid mielde. § 4 mearrádusat addet njuolggadusaid hálddaheami válddahusaid birra ja mearridit ahte Sámediggi sáhttá addit válddahusaid dasa, mo mehciid geavahannuppástusa váikkuhus sámi kulturvii, boazodoallui, ealáhusdoaimmaheapmái ja servodateallimii galgá árvvoštallojuvvot.
Muðui sisdoallá kapihtal mearrádusa gaskavuoðas dálá vuoigatvuoðaide, dán vuolde daid vuoigatvuoðaide mat boazodolliin leat.
7.3.2 Lága ulbmil
Ulbmilmearrádus lea hábmejuvvon Sámi vuoigatvuoðalávdegotti evttohusa vuoðul, vrd. NOU 1997: 4 kapihtal 11 (s. 547), muhto vissis nuppástusaiguin. Lága guovdilis ulbmil lea lágidit dilálašvuoðaid nu, ahte Finnmárkku eatnamat ja luondduvalljodagat hálddahuvvojit dássedis ja ekologalaččat suvdinnávccalaš vuogi mielde sámi kultuvrii, boazodollui, ealáhusdoaimmaheapmái ja servodateallimii, fylkka ássiide ja muðui álbmogii buorrin. Mearrádus báhkkoda daid váldodeasttaid, maidda láhka vuoððuduvvá.
Dajahus «sámi kultuvrii, boazodollui, ealáhusdoaimmaheapmái ja servodateallimii buorrin» lea hámuhus, man lága máŋga mearrádusa geardduhit. Teakstabihtáš lea oaivvilduvvon dahkat rievttálaš standárdda, mii šaddá váldoáššálaš árvvoštallanfáddán áššiin, mat čuoččáldahttet gažaldagaid sámi kultuvrra suodjaleamis. Hámuhus lea earret eará §:s 4 ja albmada fáttá dasa, maid Sámedikki válddahusat sáhttet ásahallat. Sámedikki válddahusat addet danne mearkkašahtti lasi stándardda sisdollui áššiin, mat gusket mehciid geavahannuppástusaide. Ulbmilmearrádus govvida eiseválddiid rievttálaš geatnegasvuoðaid sámi álbmogii, nugo dat bohtet ovdan álbmotrievttis ja Vuoððolágas § 110 a.
Mearrádus nanne viidáseappot, ahte lága ulbmil ii leat dušše áimmahuššat sámi deasttaid. Lága ulbmilin lea maiddái lágidit dilálašvuodaid dakkár valljodathálddaheapmái, mii boahtá buorrin buot fylkka ássiide. Čielga ovdehussan lea, ahte veahkadaga beroštusat muðui áimmahuššojuvvojit, juos lága vuogádat ovttalágan gieðahallamii ja valljodagaid oktasaš hálddaheapmái galgá doaibmat geavadis. Deasta sámi kultuvrras ja deasta fylkka eará geavaheaddjiberoštusain fertejit veajihuvvot ja vihkkedallojuvvot. Eanaš dáhpáhusain eai leatge sámi kultuvrra deasttat ja muðui veahkadaga beroštusat vuostálaga.
Lassin Finnmárkku ássiide seahtá maiddái riikka veahkadagas muðui govttolaš mahttái leat vuoigatvuohta ávkkástallat Finnmárkku luondduvalljodagain, nugo lea leamaš árbevierrun dássážii. Ulbmilmearrádus nanne danne, ahte valljodagat maiddái galget hálddahuvvot buorrin álbmogii muðui.
Ulbmilmearrádus albmada dasa lassin, ahte valljodathálddaheapmi galgá dahkkojuvvot ekologalaččat suvdinnávccalaš vuogi mielde. Vuoððoprinsihppan lea, ahte luondduvalljodagat galget hálddahuvvot dakkár vuogi mielde, ahte valljodagat maiddái sáhttet boahtit boahttevaš buolvvaide buorrin, vrd. Vuoððolágain § 110 b.
7.3.3 Finnmárkkulága gaskavuohta álbmotriektái ja eará riikkagottálaš láhkamearrádusaide
Sihke riikkagottálaš riekti ja álbmotriekti ásahit riektenjuolggadusaid, mat geatnegahttet norgalaš eiseválddiid lágidit dilálašvuodaid nu, ahte sámi álbmot galgá sáhttit seailluhit ja gárgedit kultuvrras. Riikkagottálaš láhkamearrádusat sisdollet dasa lassin máŋga lága, main lea njuolga mearkkašupmi daid dilálašvuoðaide, maid Finnmárkkuláhka galgá ásahallat. Lassin leat dábuhuvvon vuoigatvuoðat diggerievttálaš vuððosa alde, maid láhkamearrádusat eai šiehpponassii sáhte guoskkahit. Kapihttala 1 dábálaš mearrádusat geahččalit bidjat Finnmárkkulága dan rievttálaš eanadahkii, gos láhka galgá doaibmat.
Finnmárkkuláhka galgá vuosttamustá áddejuvvot Vuoððolága § 110 a vuoðul. Dasgo Finnmárkkuláhka galgá leat oassi lundduvalljodagaid ávkkástallama ásahallamis, de ferte dat maiddái áddejuvvot Vuoððolága § 110 b vuoðul.
Gaskavuohta álbmotrievtti álgoálbmot- ja veahádatnjuolggadusaide lea ásahallojuvvon §:s 3. Mearrádus mearrida, ahte láhka galgá adnojuvvot álbmotrievtti álgoálbmot- ja veahádatnjuolggadusaid mielde. Mearrádus lea váldojuvvon mielde lunddolaš čuovusin álbmotrievtti guovdilis sajis dan doaibmaviidodagas, man láhka galgá ásahallat.
Gaskavuohta eará riikkagottálaš láhkamearrádusaide, mat leat čuožžovaččat dilálašvuoðaide maid Finnmárkkuláhka ásahallá, ii leat aiddostahttojuvvon njuolga kapihttala 1 dábálaš mearrádusain. Dákko gustojit almmatge dábálaš vuolginsajit. Buot riikkagottálaš ásahallanláhkamearrádusat gustojit Finnmárkkuopmodahkii seamma láhkai go eará ovttaskas eanaomasteddjiide, juos eará ii leačča nammejahkii mearriduvvon. Mii gusto láhkamearrádusaide luondduvalljodagaid hálddaheami birra, de nanne lága kapihtal 3 ahte Finnmárkkuopmodaga eatnamiid valljodagat galget hálddahuvvot riikkagottálaš láhkamearrádusaid ráma siskkobealde.
7.3.4 Sámedikki válddahusat mehciid hálddaheapmái
§ 4 lea prinsihpalaččat deaŧalaš mearrádus lágas. Mearrádus addá Sámediggái gelbbolašvuoða addit válddahusaid (háltelinjáid) dasa, mo mehciid geavahannuppástusa váikkuhus sámi kultuvrii, boazodollui, ealáhusdoaimmaheapmái ja servodateallimii galgá árvvoštallojuvvot. Go lága doaibmaviidodat lea meroštallojuvvon gustot buot «gittaopmodagaide ja čázádagaide oktan luondduvalljodagaiguin Finnmárkku fylkkas», de bohtet válddahusat atnui buot areálaáššiin, maid almmolaš eiseválddit gieðahallet fylkkas. Almmolaš eiseválddit fertejit atnit deastta válddahusain, go gieðahallet mehciid geavaheami nuppástusáššiid, beroškeahttá gii dat oamasta guoskevaš guovllu. Válddahusat gustojit maiddái Finnmárkkuopmodaga áššegieðahallamii. Gelbbolašvuohta addit válddahusaid lea lága deaŧalaš áhtan váfistit Sámediggái geavatlaš váikkuhanfámu areálahálddaheapmái. Gelbbolašvuohta addit válddahusaid lea departemeantta oainnu mielde buoret ja eanet konstruktiiva gaskaoapmi Sámediggái go gieldinnjuolggadus areálaáššiin, man Sámi vuoigatvuoðalávdegoddi evttohii NOU 1997: 4 čielggadusas. Sámediggi lea maiddái lagamus orgána gávnnahit, mii lea vahágin sámi kultuvrii. Juos Sámediggi galgá oažžut duoðalaš váikkuhanfámu areálagárgedeapmái, de seahtá dat beassat nu árrat areálaáššiid gieðahallamii go vejolaš. Válddahusaid mearridemiin orgánaide, mat galget dahkat mearrádusaid mehciid geavaheami birra, ja maid hárrái buot orgánat fertejit meannudit, oažžu Sámediggi departemeantta oainnu mielde bajásráhkadeaddji rolla areálahálddaheapmái ja veaddjilis gaskaoami váikkuhit gárgedeapmái.
Válddahusaid galgá Sámediggi ieš dárkileappot hábmet. § 4 addá almmatge vissis áššálaš ráddjejumiid válddahusaid sisdollui. Válddahusaid fáddán galgá § 4 mielde leat «mo mehciid geavahannuppástusa váikkuhus sámi kultuvrii, boazodollui, ealáhusdoaimmaheapmái ja servodateallimii galgá árvvoštallojuvvot». Válddahusaid fáddá ii leat nappo mii «mehciid geavaheami nuppástus» lea. Dán ferte mearridit lága dulkoma bokte.Geavaheamis fertejit leat vissis fysihkalaš ja praktihkalaš čuvvosat ja dat ferte bistit vissis áiggi. Ii juohke áidna areálageavaheapmi sáhte adnojuvvot geavaheami nuppástussan.
Válddahusat leat oaivvilduvvon albmadit, makkár sámi deasttaid Finnmárkkuopmodat ja almmolaš eiseválddit fertejit árvvoštallat áššegieðahallamisttiset. Válddahusaid sáhttá veardidit riikkapolitihkalaš válddahusaiguin plána- ja huksenlága § 17-1 vuosttas laððasa mielde. Sámedikki válddahusat addet buoret ovdadahttivuoða buot Finnmárkku areálahálddaheami oassádalliide. Válddahusat eai leat almmatge mearrideaddjin sámi beroštusaid vihkkedallamii eará beroštusaid ektui. Ferte ain leat luomusvuohta Finnmárkkuopmodahkii ja eará almmolaš eiseválddiide, mat dahket mearrádusaid areálaáššiin, árvvoštallat árvvoštusa vuoðul nu, ahte gesset buot čuožžovaš deasttaid ja beroštusaid sisa. Válddahusat galget almmatge árvvoštallojuvvot, ja juos mearrádusa dahkki almmolaš eiseválddit eai leat árvvoštallan mo mearrádus váikkuha sámi kultuvrii jna. válddahusaid vuoðul, de lea dát áššegiedahallanmeattáhus mas sáhttá leat mearkkašupmi mearrádusa gustovašvuhtii. Finnmárkkuopmodaga áššegieðahallamis lea válddahusaid deattuheapmi váfistuvvon sierranas áššegieðahallannjuolggadusaid bokte § 10 nuppi laððasis. Oanehaččat go čilge, de nannejit njuolggadusat ahte stáhta galgá dohkkehit mehciid jna. geavaheami nuppástusmearrádusaid, mat leat mearriduvvon birzeeanetloguin (njealjis guoktása vuostá), juos guovtti olbmo uhcitlohku oaivvilda mearrádusa riidit sámi beroštusaid, go árvvoštallá válddahusaid vuoðul, ja dát uhcitlohku oažžu doarjaga iežas oidnui Sámedikkis. Vai áddjás áššegieðahallan eastaduvvo, de mearrida mearrádus ahte uhcitlohku čoahkkima áigge ferte gáibidit ášši Sámedikki ovdii, ja ahte Sámediggi ferte gieðahallat ášši govttolaš áiggi sisa.
Válddahusain ii leat njuolga mearkkašupmi ovttaskas olbmuid vuoigatvuoðaide dahje geatnegasvuoðaide. Dain lea almmatge mearkkašupmi dainna lágiin, ahte váldojuvvojit almmolaš eiseválddiid áššegieðahallamii, go dát árvvoštallet mehciid geavaheami nuppástusaid, ovdamearkan go ovttaskas eanaomasteaddji ohcá dakkára.
Departemeanta galgá dohkkehit válddahusaid ovdal go dat ožžot dan mearkkašumi, maid láhka čujuha. Departemeanta ferte oassin dohkkeheamis árvvoštallat, bissotgo válddahusat § 4 áššálaš ráddjejumi siskkobealde, leago Sámediggi gullan guoskevaš sámi beroštusaid válddahusaid hábmedettiin, leatgo válddahusat hábmejuvvon nu ahte sáhttet adnojuvvot nugo láhka ovdeha jna. Departemeanta ii galgga almmatge moktege dárkkistit, maid Sámediggi árvvoštallá vahágin sámi kultuvrii jna. Dát árvvoštallanfáddá lea ollásit biddjojuvvon Sámedikki árvvoštusa háldui.
7.3.5 Lága gaskavuohta bissovaš vuoigatvuoðaide
§ 5 mearrádus albmada oppalaččat lága gaskavuoða bissovaš vuoigatvuoðaide, mat leat dábuhuvvon diggerievttálaš vuððosa alde ja vuoigatvuoðaide, mat boazodolliin lea dán vuððosa alde dahje boazodoallolága mielde. Mearrádusas lea ráddjejuvvon iehčanas rievttálaš mearkkašupmi, dasgo čuovvu goitge dábálaš vuolginsajiin ahte láhka ii guoskkat vuoigatvuoðaid, mat vuoððuduvvet iehčanas riektevuððosii. Go geahččá daid čielggasmeahttunvuoðaid ja sierramielalašvuodaid čuovggas, mat leat leamaš Finnmárkkus, de lea departemeanta liikká gávnnahan prinsihpalaččat riektan cealkit dán vuolginsaji njuolga lágas. Stáhta oamasteaddjisajádat fylkkas lea earret eará mielddisbuktán, ahte eatnagat leat ádden riektediládaga nu, ahte ovddeš geavaheapmi lea leamaš stáhta gierdan geavaheapmi ja dainna ii leat gártadan iehčanas vuoigatvuoðaid. Departemeanta háliida mearrádusain čielgasit čalmmustit, ahte dakkár áddejupmi ii sáhte adnojuvvot vuoððun. Láhka nanne, ahte dábuhuvvon persovnnalaš ja oktasaš geavahan- ja oamasteaddjivuoigatvuoðat galget doahttaluvvot ja dohkkehuvvot Finnmárkkus nugo muðuige riikkas.
§ 5 nubbi laðas lea váldojuvvon láhkii vai čalmmusta, ahte boazodoalus lea iehčanas riektevuoðus, boazodoallolága bálddas, dan geavaheami bokte mii lea leamaš guovllus, gos boazodoallu lea leamaš doloža rájes. Mearrádus ii mearkkaš departemeantta oainnu mielde makkárge nuppástusa dálá riektedillái, vrd. earret eará RT. 2001 s. 769 (Selbuduomuin). Liikká lea deaŧalaš nannet dán vuoððovuolginsaji lágas. Fáddái lea ovdal giddejuvvon ollu fuopmášupmi ja das leat leamaš eahpádusat ja sierramielalašvuoðat ovdal go dát čilgejuvvui riektegeavada bokte. Sámi vuoigatvuoðalávdegoddi evttohii maiddái lasihit seammasullasaš mearrádusa boazodoalloláhkii, vrd. NOU 1997: 4 čuoggáin 6.2 ja čuoggáin 11.6 (s. 327 ja s. 567). Mearrádus mearkkaša dan rievttálaš dohkkeheami, ahte ii leat boazodoalloláhka mii ásaha boazodoallovuoigatvuoða, muhto ahte boazodoallovuoigatvuohta lea iešheanalaččat dábuhuvvon vuoigatvuohta. Vuoigatvuoðat mat lea ásahuvvon lága bokte, sáhttet vuolginsajis maiddái gáržžiduvvot dahje heaittihuvvot lága bokte. Vuoigatvuoðat mat vuoððuduvvet eará rievttálaš vuððosiidda, eai almmatge sáhte vuolginsajis heaittihuvvot almmá mávssekeahttá buhtadasa Vuoððolága § 105 mielde. Go dohkkehuvvo, ahte boazodoalus lea iehčanas riektevuoðus lassin boazodoalloláhkii, de lea das nappo stuorra rievttálaš mearkkašupmi boazodolliide. Mearrádus ii almmatge čujut, guðe guovllut leat geavahuvvon dainna lágiin, ahte doallit leat dábuhan iehčanas riektevuððosa geavaheapmái. Dán fertejit loahpa loahpas vaikkoba duopmostuolut mearridit.
7.4 Lága kapihtal 2 - Finnmárkkuopmodat (Finnmarkseiendommen)
7.4.1 Álggahus
Lága kapihtal 2 dahká rievttálaš vuððosa Finnmárkku eatnamiid ja luondduvalljodagaid oðða hálddahanortnegii Finnmárkkuopmodaga, dárogillii Finnmarkseiendommen, ceggema bokte. Kapihtal sisdoallá njuolggadusaid Finnmárkkuopmodaga riektedili birra ja mearrádusaid stivrra ja dan áššegieðahallama birra. Addojuvvojit maiddái njuolggadusat Finnmárkkuopmodaga lobi birra dahkat ekonomalaš háldemiid ja bearráigeahččolávdegotti birra, mii galgá gohcit stivrra ekonomalaš doaimma. Dasa lassin sisdoallá kapihtal mearrádusaid Finnmárkkuopmodaga buhtadasrievttálaš suodjaleami birra álbmotmehciid ásaheamis ja bággolonisteamis.
Finnmárku lea fylka, gos sámit ja dážat ellet bálddalagaid. Hálddahanmálle válljemis fertejit sámi beroštusat ja vuoigatvuoðat veajihuvvot fylkka veahkadaga nuppi oasi beroštusaid ektui, juos ortnet galgá neaktit vánhurskkisin ja čohkkejeaddjin. Danne departemeanta atná vuoððun, ahte Finnmárkku boahttevaš hálddahanortnet seahtá vuoððuduvvat prinsihppii, mas leat ovttalágan vuoigatvuoðat buot fylkka ássiide almmá earutkeahttá čearddalašvuoða vuoðul, ja ahte Sámediggái ja Finnmárkku fylkkadiggái ferte dán lunddolaš čuovusin addit ovttalágan ovddastusa oðða orgánas.
7.4.2 Finnmárkkuopmodaga riektedilli
Kapihtal 2 álggahuvvo § 6 mearrádusain, mii ásahallá Finnmárkkuopmodaga riektedili. Proposišuvdnabarggu prinsihpalaččat deaŧalaš gažaldahkan lea leamaš, makkár čatnasanhápmi oðða Finnmárkkuorgánas galgá leat stáhtii. Oktavuoðaproseassa Sámedikkiin ja Finnmárkku fylkkadikkiin lea čájehan, ahte guktot álbmoga válljen orgánat Finnmárkkus háliideaba čovdosa, mas valljodagat oamastuvvojit ja hálddahuvvojit báikkálaččat. Álbmotriekteanalysa vuoðul lea maiddái čielggas ahte álbmotriekti, ja erenoamážit ILO-soahpamuša artihkal 14 nr. 1 gáibida čovdosa, mas oðða orgána oažžu iehčanas oamasteaddjiráððejumi stáhta ektui. Dán mielde mearriduvvo §:s 6, ahte Finnmárkkuopmodat galgá leat sierra riektesubjeakta. Finnmárkkuopmodat oažžu lága fápmuiboahtimis giddodatvuððosa (vuoððogirjeláhkavuððosa) dan oassái Finnmárkku eatnamiin, maid oamasteaddjin dál lea logahuvvon Statskog SF, ja ráddjejuvvon vuoigatvuoðaid gittaopmodagaide, mat Statskog SFas leat dál. Giddodatvuððosa sirdima rájes ráððe Finnmárkkuopmodat oamasteaddjin gittaopmodagaid, mat sirdojuvvojit dasa.
Finnmárkkuopmodat sulastahttá rievttálaččat mealgadii ovttaskas eanaoamasteaddji ja das šaddá eanaš dáhpáhusain seamma gaskavuohta gielddalaš ja guovddášlaš eiseválddiide go eará ovttaskas eanaoamasteddjiinge lea. Valljodathálddaheapmi stivrejuvvo boahtteáiggis almmolaččat ja bearráigehččojuvvo dábálaš ásahallanláhkamearrádusaid bokte. Juos stáhta dárbbaša areálaid dárkileappot albmaduvvon ulbmilii Finnmárkkuopmodaga eatnamiin, de ferte dat oastit guovllu dahje bággolonistit dan ja máksit buhtadasa Finnmárkkuopmodahkii dábálaš njuolggadusaid mielde. Spiehkastat gusto dalle juos stáhta dárbbaša eatnama buohcceviesuide dahje sullasaš institušuvnnaide, girkuide, oahppoinstitušuvnnaide, dávvirvuorkkáide dahje kulturdoaibmabijuide. Dát leat ulbmilat, mat bohtet buot fylkka ássiide buorrin, ja departemeanta lea gávnnahan govttolažžan ahte stáhta seahtá sáhttit atnit eatnamiid Finnmárkkus dáid ulbmiliidda almmá mávssekeahttá buhtadasa.
Erohus eará ovttaskas eanaoamasteddjiid ektui lea, ahte Finnmárkkuopmodat ii leat suodjaluvvon dan vuostá, ahte dan riektedilli heaittihuvvo dahje gáržžiduvvo lága bokte, vrd. §:in 19. Mearrádus addá Stuorradiggái lobi nuppástuhttit Finnmárkkulága, juos čájeha ahte odða hálddahanortnet ii doaimma ovdehusaid mielde. Juos Stuorradiggi gávnnaha dárbbašlažžan dahkat Finnmárkkuláhkii nuppástusaid, mat mearkkašit ahte Finnmárkkuopmodaga vuoigatvuodat gáržot, de sáhttá Stuorradiggi dán dahkat almmá dan haga, ahte geasge lea vuoigatvuohta gáibidit buhtadasa Vuoððolága § 105 mielde. Juos Stuorradiggi maŋŋil gáržžida Finnmárkkuopmodaga vuoigatvuodaid lága bokte, de ferte almmatge Stuorradiggi bissut álbmotrievttálaš rámaid siskkobealde, ja dábuhuvvon vuoigatvuoðat fertejit doahttaluvvot. Finnmárkkuláhka ii viiddit Stuorradikki rámaid dan ektui, mii dál gusto.
Maiddái gaskavuoðain olggosguvlui adnojuvvo Finnmárkkuopmodat eanaš dáhpáhusain ovttaskas eanaoamasteaddjin. Finnmárkkuopmodagas leat rievttálaš doaibmanávccat. Dát mearkkaša, ahte Finnmárkkuopmodat sáhttá čatnat iežas šiehtadusa bokte ja váldit badjelasas geatnegasvuoðaid ja ovddasvástádusaid. Finnmárkkuopmodagas lea maiddái iehčanas ovddasvástádus velggiin ja ekonomalaš geatnegasvuoðain ja dat galgá leat iešruhtadeaddji dan ipmárdusas, ahte doaibma ii ruhtaduvvo almmolaš ruðaiguin. Finnmárkkuopmodat lea maiddái iehčanas vearrosubjeakta. Mii gusto badjebáhcaga háldemii, de bidjá láhka vissis gáržžádusaid dasa, geaidda orgána sáhttá juohkit bádjebáhcaga ja makkár eavttut galget leat devdojuvvon ovdal go badjebáza sáhttá juhkkojuvvot. Dát leat gáržžádusat, mat leat dárbbašlaččat vai sáhttá váfistit doaimma ekonomalaš vuððosa ja mat sáhttet veardiduvvot gáržžádusaiguin, mat gustojit ovdamearkan oasusservviid lohpái juohkit fitnega.
Nubbi eará čuovus iehčanas riektesubjeavtta dilis lea, ahte Finnmárkkuopmoga eai sáhte almmolaš eiseválddit bagadit áššegiedahallamisttiset dábálaš bagadanválddi láhkavuððosiin. Departemeanta ii sáhte ovdamearkan bagadit stivrra dahkat dihto mearrádusaid dahje vihkkedallat áigeguovdilis ášši deasttaid dihto vuogi mielde. Juos almmolaš eiseválddit háliidit bidjat Finnmárkkuopmodaga ala geatnegasvuoðaid, de ferte dain leat láhkavuoðus, nugo gusto eará ovttaskas riektesubjeavttaidege.
Gielddaid ja fylkkagielddaid hárrái mearrida láhka, ahte Finnmárkkuopmodat ii sáhte gáibidit buhtadasa bággolonisteamis almmolaš ulbmiliidda, vrd. § 18 nuppiin laððasiin. Stáhta oamasteaddjisajádaga geažil Finnmárkkus lea eanaš gielddain leamaš alddeset uhccán oamastanvuoigatvuohta eatnamiidda gieldda siskkobealde, mii gal eanaš lea dábálaš riikkas. Finnmárkku dilli ii leat dagahan váttisvuoðaid, dasgo stáhta lea addán eatnamiid gielddaid atnui dan mahttái go leat dárbbašan. Oðða hálddahanortnet nuppástuhttá dán dili dainna lágiin, ahte Finnmárkkuopmodat ceggejuvvo ovttaskas eanaomasteaddjiorgánan. Danne lea departemeanta atnán dárbbašlažžan gávdnat čovdosa, mii váfista gielddaide beassanvuoða gittaopmodagaide, maid dat dárbbašit várehan dihtii almmolaš ulbmiliid, almmá gártatkeahttá buhtadasgeatnegasvuoða gildii. Eatnamiid bággolonisteapmái almmolaš ulbmiliidda ferte gielddas leat láhkavuoðus. § 18 nuppi laððasa marrádus ii atte láhkavuððosa čadahit bággolonisteami, muhto ásahallá dušše buhtadasgažaldagaid, mat bohciidit bággolonisteami geažil. Dábálaš eavttut bággolonisteapmái fertejit nappo leat devdojuvvon. Bággolonistanlága § 2 nuppi laððasa mielde lea eaktun, ahte sisabahkken eahpitkeahttá lea eambbo ávkin go vahágin. Dát váldoprinsihppa gusto maiddái eanaš mahttái doppe, gos bággolonistanmearrádusat dahkkojuvvojit eará lágaid láhkavuððosiin, vrd, bággolonistanlága §:in 30.
Gaskavuohta luonddugáhttenlága njuolggadusaide álbmotmehciid ásaheami birra lea ásahallojuvvon § 18 nuppi laððasis. Mearrádus mearrida, ahte Finnmárkkuopmodaga eana sáhttá biddjojuvvot álbmotmeahccin luonddugáhttenlága njuolggadusaid mielde almmá ahte Finnmárkkuopmodat sáhttá gáibidit buhtadasa. Dan vuoðul go Finnmárkkuopmodat oažžu mávssu haga sirdojuvvot alcces eanaš Finnmárkku eatnamiid, de lea departemeanta gávnnahan riektan, ahte Finnmárkkuopmodat ii galgga sáhttit gáibidit buhtadasa, go muhtun guovlu mearriduvvo álbmotmeahccin. Deasttat mat leat álbmotmehciid ásahemiid duohken, gullet maiddái Finnmárkkulága ekologalaččat suvdinnávccalaš gárgedeami váfistanulbmila siskkobeallai.
Vai váfistuvvo ahte álbmotmehciid ásaheapmi dahje viiddideapmi ii dárbbašmeahttumit čuoze bahás árbevirolaš geavaheapmái, de lea evttohuvvon sierranas mearrádus láhkii, mii mearrida ahte álbmotmehciid geavahannjuolggadusaid hábmemis galgá deattuhit, ahte árbevirolaš geavaheapmi sáhttá joatkašuvvat. Dat oktiivástida eanaš mahttái dálá geavadiin.
Mearrádus bidjat guovllu álbmotmeahccin ii mearkkaš iešalddes makkárge sisabahkkema lundui. Go guovlu biddjojuvvo álbmotmeahccin, de lea ulbmilin seailluhit lihkatkeahtes, erenoamáš dahje čáppa luondduguovlluid. Álbmotmehciin galgá luonddubirrasa gáhttet huksejumiid, rusttegiid, nuoskkidemiid ja eará meassamiid vuostá, vrd. luonddugáhttenlága §:in 3. Árbevirolaš geavaheapmi nugo guohtun dahje oðasmuvvi valljodagaid ávkkástallan, sáhttet eanaš háviid jotkojuvvot vaikko guovlu biddjojuvvoge álbmotmeahccin. Árbevirolaš sámi luonddugeavaheapmái, nugo ovdamearkan meahcásteapmái ja boazodollui, váfista álbmotmeahci ásaheapmi ahte guovlu sáhttá ain geavahuvvot ja addit dorvvolašvuoða luonddusisabahkkemiid vuostá guvlui, mat čuozášedje bahás árbevirolaš luonddugeavaheapmái, ovdamearkan industriijahuksemat dahje rusttegat šáhkketurismma várás. Buorit váikkuhusat, mat álbmotmeahcis diliid mielde sáhttet leat meahccegeavaheapmái, leat danne iešalddes ártan manne Finnmárkkuopmodat ii berre sáhttit gáibidit buhtadasa mearrádusa geažil.
7.4.3 Stivra
Oðða hálddahanortnet vuoððuduvvá dasa, ahte Finnmárkkuopmodaga cegge ja joðiha stivra, mas leat čieža lahtu: golbma lahtu geaid Finnmárkku fylkkadiggi vállje, golbma lahtu geaid Sámediggi vállje ja okta lahttu jienastanvuoigatvuoða haga gean stáhta nammada. Stivrras lea ovddasvástádus Finnmárkkuopmodaga hálddaheamis ja galgá fuolahit ahte buohkanas doaibma organiserejuvvo bealuštahtti vuogi mielde. Stivra galgá oassin bealuštahtti organiseremis fuolahit, ahte Finnmárkkuopmodagas lea hálddahus mii ovddasta beaivválaš hálddaheami válddahusaid ja bagadusaid mielde, maid stivra lea addán. Stivrras lea bajit ovddasvástádus hábmet politihka Finnmárkku valljodatávkkástallamii ja ealáhusgárgedeapmái lága rámaid siskkobealde. Gáibádus doaimma bealuštahtti organiseremii mearkkaša maiddái, ahte stivra ovddasvástida ahte Finnmárkkuopmodagas álelassii lea ekonomalaš vuoðus, mii buohtastahttá dan doaimma mii joðihuvvo.
Departemeanta lea nugo namahuvvon, atnán vuoððun ahte Sámediggi ja Finnmárkku fylkkadiggi seahtaba leat ovtta maðo ovddastuvvon stivrras ja lea gávnnahan ulbmillažžan addit goappáge orgánii vuoigatvuoða válljet golbma lahtu. Čiežain lahtuin sáhttá stivra addit vejolašvuoða iešguðetlágan oainnuid ovddasteapmái, seammás go ii šatta beare stuorisin veaddjilit doaibmat. Dasgo orgána galgá leat eanaomasteaddjiorgána, mii galgá hálddahit Finnmárkku eatnamiid ja valljodagaid, de lea departemeanta maiddái atnán lunddolažžan ahte láhka mearrida stivralahtuid galgat ássat Finnmárkkus.
Departemeanta lea maiddái gávnnahan riektan váfistit boazodollui ovddastusa stivrras. Danne mearriduvvoge ahte daid ovddasteddjiid searvái, geaid Sámediggi vállje, galgá válljejuvvot uhcimustá okta boazodoalu ovddasteaddji. Duogážin go boazodollui seahtá deartementta oainnu mielde váfistuvvot ovddastus stivrras, lea ahte boazodoallu lea deaŧalaš oassi sámi kultuvrras. Boazodoallu lea sorjavaš viiddis areálain, ja dát dahká lunddolažžan ahte ealáhusa ovddasteaddjit besset árjjálaččat oassálastit areálahálddaheapmái.
Láhka váfista sohkabeliid dássedeattu stivrra lahtuid gaskkas dainna lágiin, ahte sihke fylkkadiggi ja Sámediggi galget válljet sihke nissoniid ja dievdduid lahttun ja sadjásašlahttun.
Beroškeahttá mo hálddahanortnet organiserejuvvo ferte Finnmárkkuopmodagas leat oktilis ságastallan ja oktavuohta guovddáš eiseválddiiguin. Departemeanta lea gávnnahan, ahte dát deasttat váfistuvvojit buoremusat bissovaš ovddastusain stivrras. Jerrojuvvon lea, galgágo stáhta ovddasteaddji leat dábálaš stivralahttu ovtta dásis nuppiiguin oktan ollislaš jienastanvuoigatvuoðain jna., vai galgágo stáhtas leat eambbo doaladahkes rolla. Oktavuoðaproseassa Sámedikkiin ja Finnmárkku fylkkadikkiin lea čájehan, ahte guktot dát orgánat háliideaba ahte stáhtas ii galgga leat dábálaš stivralahttu, geas lea jienastanvuoigatvuohta, dainna vuoðustusain ahte finnmárkolaččat fertejit guoddit ovddasvástádusa iežaset mearrádusain.
Departemeanta dáhttu čovdosa, mas stáhta nammada ovtta bissovaš lahtu stivrii, muhto mas stáhta nammadan lahttui ii addojuvvo jienastanvuoigatvuohta. Dákkár málles leat departemeantta oainnu mielde máŋga ovddu ja dat čuovvu Sámedikki ja Finnmárkku fylkkadikki háliidusa. Stáhta ovddasteaddji stivrras galgá vuosttamustá váfistit oktilis ságastallama Finmárkkuopmodaga ja guovddáš eiseválddiid gaskii. Dán doaimma sáhttá áimmahuššat vaikko vel sus ii leat jienastanvuoigatvuohta. Departemeanta oaivvilda, ahte stivrra ja guovddášeiseválddiid dárbbašlaš guovtteguvlui gulahallan šaddá bevttolaččabun, juos stáhta ovddasteaddjis lea nu bealákeahtes rolla go vejolaš stivrras ja nu ahte ii čana iežas riidduvuloš áššiin jienastemiin. Go stáhta ovddasteaddjis ii leat jienastanvuoigatvuohta, de sáhttá son buorebut veahkehit gávdnat šihttojuvvon čovdosiid áššiin, main bohciida sierramielalašvuohta stivrras. Stáhtii livččii maid ovtta jienas čieža jiena gaskkas uhccán árvu stivrengaskaoapmin.
Fitnodagaid stivrraid organiserema dábálaš prinsihpaid mielde seaðášedje stivrra lahtut leat bárahis logus vai hehtte ovtta meare jienaid (jietnabárralogu). Go juo Finnmárkkuopmodagas leat erenoamáš dilálašvuoðat, de sáhttá leat positiiva beaktu das go stivrras leat lahtut bárralogus. Danne ii leatge stivrra joðiheaddjái addojuvvon duppaljietna. Čoavddus mas Sámedikki válljen ovddasteaddjit eai leat uhcitlogus stivrras, čuovvu buoremusat álbmotrievtti gáibádusaid, ahte álgoálbmogis galgá leat geavatlaš ja duoðalaš váikkuhanfápmu areálahálddaheapmái.
Juos Sámedikki válljen ovddasteaddjit šaddet uhcitlohkui jienastanvuoigatvuoðalaččaid gaskkas, de fertejit Sámediggái departemeantta oainnu mielde addojuvvot lasi gaskaoamit go dat mat evttohuvvojit dán lágas vai álbmotriekti sáhttá adnojuvvot ollašuvvan.
Ovtta maðo lahtut stivrras mearkkašit, ahte stivra ieš ferte váldit ovddasvástádusa gávdnat čovdosiid, maid birra eanetlohku sáhttá boahtit ovttaide. Olles oðða hálddahanortnet vuoððuduvvá dássededdui, mas Finnmárkku álbmotjoavkkut galget leat ovtta láhkai ovddastuvvon ja mas sis ovttas galgá leat ovddasvástádus boahtteáiggi areálahálddaheamis. Dakkár vuogádat lea dan duohken, ahte bohtet ovttaide deaŧalaš gažaldagain, dainna lágiin ahte veajihit njuolga daid deasttaid mat bohtet ovdan iešgudet áššis. Go leat ovtta meare jienat, de ii sáhte dahkat mearrádusa guoskevaš áššis. Dát ii dárbbaš gal mearkkašit maidege dramáhtalaččaid, earret dan ahte stivra ii jienas mearrádusa beales, man lea gieðahallamin. Juos šaddet ovtta meare jienat menddo máŋgga stuorra ja prinsihpalaččat deaŧalaš áššis, de sáhttá stivra geavvat dárpmehuvvat, ja ferte ieš guoddit ovddasvástádusa das, ahte dát čuohcá veahkadaga dárbbuide ja fylkka ealáhusgárgedeapmái.
Áššiin main lea dárbbašlaš Finnmárkkuopmodaga doaimma dihtii ahte mearrádus dahkkojuvvo, sáhttá čoavddus mas leat ovtta meare jienat stivrras šaddat čuolbman. Departemeanta lea danne doaimma deastta dihtii evttohan mearrádusa láhkii, ahte juos leat ovtta meare jienat ja lea «dárbbašlaš Finnmárkkuopmodaga doibmii» dahkat mearrádusa, de sáhttá stáhta ovddasteaddji stivrras bivdit departemeantta mearridit ášši. Departemeantta mearrádusas lea dalle seamma váikkuhus go stivramearrádusas. Mearrádus lea oaivvilduvvon leat sihkarvuoða gaskaoapmin dakkár dilálašvuoðain, main ovdamearkka dihtii ii šatta ovttamielalašvuohta gažaldagain, mat gusket doaimma organiseremii dahje deaŧalaš doaibmafunkšuvnnaid sajusteapmái jna. Juos stivra ii boðeš ovttaide, gii galgá leat stivrajoðiheaddji, de loaidá stáhta ovddasteaddji stivrajoðiheaddji luohttámušdoibmii.
Stivrra dárkilet njudggadusaid hábmemis lea departemeanta vuolgán dábálaš láhkamearrádusain iešguðetlágan fitnodathámiid stivrraid birra ja heivehallan nugo lea leamaš sávahahtti ja dárbbašlaš Finnmárkkuopmodahkii. Mearrádusat stivraovddasvástádusa, ovddastusa, rehketdoalu ja rehketdoallodárkkisteami je. birra lea eanaš vižžojuvvon ieš oasuslágas ja eará láhkamearrádusain, mat gustojit ovttaskas (priváhta) gávpeservviide.
Stivralahtuid válljemii leat gielddalága njuolggadusaid prinsihpat lávdegottiid válljema jna. birra adnojuvvon vuoððun. Demokráhtalaš hálddu váfisteami dihtii mearrida láhka, ahte Sámediggi ja Finnmárkku fylkkadiggi sáhttiba bidjat eret stivralahtuid, geaid guoskevaš orgána lea válljen. Eai gáibiduvvo sierranas eavttut, mat fertejit devdojuvvot ovdal go eretbidjan sáhttá dahkkojuvvot.
7.4.4 Stivrra áššegieðahallan
Stivrra áššegieðahallamii gusto vuolginsajis eanetlohkoprinsihppa. Stivra lea mearridanválddálaš, go uhcimustá vihtta jienastanvuoigaduvvon stivralahtu leat das, ja mearrádusat dahkkojuvvojit dábálaš eanetloguin. Go leat ovtta meare jienat, de adnojuvvo ahte mearrádus ii leat dahkkojuvvon. Leat addojuvvon sierranas njuolggadusat, mo galgá gieðahallat áššiid mehciid geavahannuppástusa je. birra. Máŋga ášši mehciid geavaheami birra sáhttet bohciidahttit sierranas gažaldagaid sámi kultuvrra luondduvuððosa suodjaleami hárrái, ja láhka mearrida danne sierra gáibádusaid dákkár áššiid áššegieðahallamii.
§ 10 mearrádus mearrida, ahte Finnmárkkuopmodat galgá áššiin mehciid geavahannuppástusa je. birra árvvoštallat, maid nuppástus mearkkaša sámi kultuvrii, boazodollui, ealáhusdoaimmaheapmái ja servodateallimii. Árvvoštallan galgá dahkkojuvvot Sámedikki válddahusaid vuoðul. Geavaheami nuppástusmearrádus gáibida álo uhcimustá njealji stivralahtu guorraseami. Dát mearkkaša, ahte juos okta stivralahttu ii leat das gieðahaladettiin ášši dahje addá guoros jiena, de ii sáhte mehciid geavahannuppástus mearriduvvot jietnaloguiguin 3-2, vaikko stivra gal livččii mearridanválddálaš.
Váfistan dihtii ahte Sámedikki válddahusat váldojuvvojit doarvái vuhtii, ja addin dihtii Sámediggái vel ovtta duoðalaš váikkuhanfápmogaskaoami areálahálddaheapmái, leat maiddái mearriduvvon sierranas gáibádusat áššegieðahallamii dakkár diliide, main guovttis guhttasis jienasteaba dahje okta vihttasis jienasta mehciid geavaheami nuppástusmearrádusa vuostá ja vuoðudallaba dahje vuoðudallá dán sámi kultuvrra je. destii, man leaba dahje lea árvvoštallan válddahusaid vuoðul. Dakkár diliin sáhttá uhcitlohku gáibidit ášši Sámedikki ovdii, mii dalle ferte árvvoštallat rihkkugo mearrádus válddahusaid. Juos Sámediggi gávnnaha, ahte mearrádus ii rihko válddahusaid, de adnojuvvo Finnmárkkuopmodat dahkan mearrádusa, mii oktiivástida stivraeanetlogu mearrádusain. Juos Sámediggi doarju stivrra uhcitlogu, de sáhttá eanetlohku ovdandivvut ášši Gonagassii, gii mearrida galgágo eanetlogu mearrádus dohkkehuvvot vai fámuhuhttojuvvot.
Dáid njuolggadusaid duogážin lea departemeantta háliidus hehttet ovtta sámi lahtu ja eará lahtuid searválaga badjeljienasteames sámi stivralahtuid eanetlogu gažaldagain, main lea erenoamáš mearkkašupmi sámi kultuvrii jna. Njuolggadusat dán sierranas meannudanvuogi birra eai almmatge earut Sámedikki válljen stivralahtuid ja fylkkadikki válljen stivralahtuid. Dáinna lágiin gustojit seamma meannudannjuolggadusat buot stivrra guða jienastanvuoigaduvvon lahttui.
Áššit mat sáhttet jurddašuvvot geavvat diekkár áššegieðahallamii, dáidet leat áššit mat čuoččáldahttet prinsihpalaš gažaldagaid sámi kultuvrra luondduvuððosa suodjaleami birra. Gonagas dat ferte dán dilis loahpalaččat mearridit, galgágo mearrádus dohkkehuvvot juos Finnmárkku veahkadat ii boaðe ovtta oaivilii. Gonagas ferte viidát ja seagášlaččat árvvoštallat deasttaid mat bohtet ovdan áššis, ja ferte dán oktavuoðas earret eará árvvoštallat álbmotrievtti njuolggadusaid sámi kultuvrra luondduvuððosa suodjaleami birra.
7.4.5 Finnmárkkuopmodaga lohpi juogadit badjebáhcaga jna.
Kapihtal 2 sisdoallá viidáseappot njuolggadusaid, mat ásahallet lobi dahkat muhtun ekonomalaš háldemiid. Vuolginsadjin lea ahte Finnmárkkuopmodat lea iehčanas riektesubjeakta, mii luðolaččat sáhttá dahkat ekonomalaš háldemiid, juos lágas eai gávdno gáržžádusat.
Prinsihpalaččat deaŧalaš lea mearrádus §:s 14, mii ásahallá Finnmárkkuopmodaga lobi juogadit badjebáhcaga. Finnmárkkuopmodat galgá joðihuvvot lága ulbmila mielde, mii gohčču lágidit dilálašvuoðaid nu ahte fylkka eatnamat ja luondduvalljodagat hálddahuvvojit dássedis ja ekologalaččat suvdinnávccalaš vuogi mielde buorrin sámi kultuvrii, boazodollui, ealáhusdoaimmaheapmái ja servodateallimii, fylkka ássiide ja muðui álbmogii. Dán vuoðul mearriduvvo, ahte Finnmárkkuopmodat dušše sáhttá juogadit bádjebáhcaga, juos das báŋkoduksan, reaidaruhtan ja sullasaš hámis leat aktiva mat, go buot vealggit leat gessojuvvon eret, gártet eambbo go dat mii dárbbašuvvo váfistit fitnodaga doaimma. Iige dat sáhte juogadit badjebáhcaga, mii boahtá gittaopmodaga vuovdimis. Dát lea vuoðustuvvon dainna, ahte Finnmárkkuopmodaga opmodaga ii galgga sáhttit headjudit dainna lágiin, ahte gittaopmodat vuvdojuvvo eret ja vuovdinsubmi máksojuvvo badjebázan.
Departemeantta oainnu mielde seahtá láhka maiddái bidjat rámaid dasa, gii sáhttá váldit oasi vejolaš badjebáhcagis. Badjebáza boaðášii njuolga Finnmárkku eatnamiid ja luondduvalljodagaid hálddaheamis. Vejolaš badjebáza seahtá danne boahtit fylkka ássiide buorrin, ja láhka mearrida ahte Finnmárkkuopmodat sáhttá juogadit badjebáhcaga Finnmárkku fylkkadiggái, Sámediggái ja oktasašávkkálaš ulbmiliidda, mat bohtet fylkka ássiide buorrin.
7.4.6 Bearráigeahččolávdegoddi
Áimmahuššan dihtii muhtun dahkamušaid, mat eará fitnodagain gullet oamasteaddjiorgánaide, mearrida láhka válljet bearráigeahččolávdegotti, mii geahččá bearrái ahte fitnodat doaimmahuvvo Finnmárkkulága ja eará láhkamearrádusaid mielde. Bearráigeahččolávdegoddi galgá maiddái dohkkehit stivrra jahkerehketdoalu ja jahkemuitalusa, ja dohkkehit stivrra mearrádusaid loanaheami, badjebáhcaga juogadeami ja iežas buhtadasa mearrama birra. Bearráigeahččolávdegoddi galgá maiddái válljet rehketdoallodárkkisteaddji. Bearráigeahččolávdegoddi šaddá Finnmárkkuopmodaga ja guovddáš eiseválddiid deaŧalaš gaskalaðasin danne go láhka albmada, ahte bearráigeahččolávdegoddi juohke jagi galgá addit raportta Sámediggái, Finnmárkku fylkkadiggái ja departementii, mas lávdegoddi čilge bearráigeahččodoaimmas birra, árvvoštallá stivrra jahkemuitalusa, ja árvvoštallá mo lágat doibmet ja leago sávahahtti nuppástuhttit lágaid. Bearráigeahččolávdegottis galgá leat okta Sámedikki nammadan lahttu, okta Finnmárkku fylkkadikki nammadan lahttu ja okta Gonagasa nammadan lahttu. Stáhta lahttu bearráigeahččolávdegottis galgá deavdit eavttuid, mat leat alimusrievttiduopmáriidda, ja son galgá leat lávdegotti joðiheaddjin.
7.5 Lága kapihtal 3 - Oðasmuvvi valljodagat Finnmárkkuopmodaga eatnamiin
7.5.1 Álggahus
Kapihtal 3 ásahallá oðasmuvvi valljodagaid hálddaheami Finnmárkkuopmodaga eatnamiin. Meahccevalljodagaid ávkkástallan lea árbevirolaččat leamaš ja lea ain deaŧalaš Finnmárkkus. Oðða hálddahanortnet ferte čielgasit ásahallat Finnmárkku meahcceburiid. Departemeanta evttoha oktasaš vuoigatvuoða- ja hálddahanortnega, mii siskkilda eanaš oðasmuvvi valljodagaid fylkkas. Vuoigatvuohta ávkkástallat valljodagain lea juhkkojuvvon gieldda ássiid, fylkka ássiid ja muðui álbmoga gaskkas. Juohkin čuovvu eanaš dan geavada, mii dál gusto Finnmárkkus.
Oðða áhtan lea, ahte gielddaide addojuvvo lohpi juohkit báikkálaš meahccegeavaheddjiide sierranas vuoigatvuoða ávkkástallat muhtun oðasmuvvi valljodagain ráddjejuvvon áigge. Ortnega ulbmilin lea nannet báikkálaš geavaheddjiid vuoigatvuoða meahcceburiide.
Oðasmuvvi valljodagaid hálddaheapmi lea biddjojuvvon Finnmárkkuopmodahkii, mas šaddá bajit ovddasvástádus das ahte hálddahuvvojit ekologalaččat suvdinnávccalaš vuogi mielde ja Finnmárkkulága ja eará láhkamearrádusaid rámaid siskkobealde. Dát váfista ahte valljodagat hálddahuvvojit ollislaččat ja guhkesáiggediðolaččat.
7.5.2 Oðasmuvvi valljodagaid hálddaheami váldoprinsihpat
Oðða vuogádaga hábmemis oðasmuvvi valljodagaid hálddaheapmái lea departemeanta vuolgán muhtun vuoððodeasttain. Sámi kultuvra ja eallinvuohki čatnasa čavgadit eallimii luonddus ja luondduvalljodagaid árbevirolaš geavaheapmái. Sámi kultuvrra luondduvuoðus ferte danne leat guovdil oðða hálddahanortnegis vai sámi álbmot sáhttá váfistit ja gárgedahttit kultuvrras. Maiddái fylkka eará ássiide mearkkaša almmatge beassanvuohta meahccevalljodagaide olu. Láhkaevttohus dáhttu danne, ahte buohkat geat ásset ovtta guovllus galget gieðahallojuvvojit ovtta láhkai, almmá earutkeahttá čearddalašvuoða vuoðul. Goalmmát váldodeasta lea deasta das, ahte eatnamiid ja luondduvalljodagaid hálddaheapmi ferte váfistit, ahte luondu geavahuvvo ekologalaččat suvdinnávccalaš vuogi mielde.
Kapihtal 3 álggahuvvo mearrádusain §:s 20, mii mearrida váldoprinsihpaid oðasmuvvi valljodagaid hálddaheapmái. Finnmárkkuopmodat galgá eanaoamasteaddjin hálddahit oðasmuvvi valljodagaid eatnamiinnis Finnmárkkulága ulbmila mielde ja daid rámaid siskkobealde, mat čuvvot eará láhkamearrádusain. Fuoððoláhka ja luossa- ja sáivaguolleláhka leat erenoamážit namahuvvon, dasgo dát lágat oktan gullevaš láhkaásahusaiguin mearridit guovdilis rámaid bivdui ja guolásteapmái. Muðui nanne § 20, ahte luonddu máŋggadáfotvuohta ja buvttadanmunni galget seailluhuvvot. Dát čuovvu Vuoððolága § 110 b.
7.5.3 Vuoigatvuohta ávkkástallat valljodagain
Láhka dáhttu meahccegeavahanvuoigatvuoðaid Finnmárkkuopmodaga eatnamiin juohkit iešguðet gieldda ássiid, fylkka ássiid ja muðui álbmoga gaskkas. Báikkálaš meahccegeavaheami bisuheami dihtii leat muhtun vuoigatvuoðat várrejuvvon gieldda ássiide, dan botta go fylkka ássit ja álbmot muðui ain galget beassat daid meahccevalljodagaide, main sis árbevirolaččat lea leamaš vuoigatvuohta ávkkástallat. Finnmárkkus leat olu luondduvalljodagat. Ássit olggobealde gieldda eai seaðe hehttejuvvot beassamis valljodagaide, mat gullet gieldda ássiide, juos valljodatvuoðus suvdá eambbosiid go báikkálaš geavaheddjiid. Láhka dáhttu dán vuoðul, ahte Finnmárkkuopmodat sáhttá addit fylkka ássiide ja álbmogii muðui vuoigatvuoða ávkkástallat valljodagain, mat vuolginsajis gullet gieldda ássiide.
Álbmogis galgá dálá gustoma mielde leat vuoigatvuohta bivdit smávvafuðožiid ja oaggut stákkuin ja duorgguin. Dát leat vuoigatvuoðat, mat álbmogis leat stáhtaeatnamiin muðui riikkas ja mat das sehtet leat Finnmárkkusge. Beassanvuohta bivdit ja guolástit lea maiddái deaŧalaš vuoðusin olgoáibmoeallimii. Álbmogii galgá lága mielde addojuvvot vuoigatvuohta lubmet iežas ruovttudollui ohcamuša mielde, juos valljodatvuoðus suvdá. Dát oktiivástida dálá lubmema geavadiin.
Fuoððobivdu, luomečoaggin ja muorraávdnasiid váldin ruovttuduodjái leat valljodagat, mat lága mielde gullet buot Finnmárkku ássiide. Dát leat valljodagat, maid buohkat Finnmárkkus leat beassan váldit, iige láhka nuppástuhte dan.
Muðui leat valljodagat eanaš várrejuvvon báikkálaš geavaheddjiide. Gieldda ássiide lea nappo várrejuvvon vuoigatvuohta bivdit jávreguoli sáimmaiguin, bivdit luosa mearas gittabivdosiiguin bivdobáikki čujuheami mielde, čoakkildit maniid ja uvjjaid, čuohppat lastamuoraid boaldámuššan dáludárbui, loggut lavnnjiid boaldámuššan ja eará dáludárbui ja váldit lastamuoraid áidestoalpun ja áhcestávran boazodoallo- ja eanadoalloealáhussii. Vuoigatvuoðat gullet buohkaide, geat leat gieldda ássit, olles gieldda guovllu siskkobealde.
Buot vuoigatvuoðalaččat galget doahttalit daid gáržžádusaid vuoigatvuoðas ávkkástallat valljodagain, maid stáhtalaš eiseválddit leat mearridan lága vuððosiin. Finnmárkkuopmodat sáhttá gáržžidit lobi eanaš meahccevalljodagaide, bidjat eavttuid lobiide jna., vrd. čuoggáin 7.5.6. Sáhttet maiddái leat juhkkojuvvon sierranas báikkálaš geavahanvuoigatvuoðat, maid eará vuoigatvuoðalaččat fertejit doahttalit, vrd. čuoggáin 7.5.4. Láhka bidjá vissis hámolaš gáibádusaid meahccegeavaheapmái. Finnmárkkuopmodagas lea váldi mearridit, ahte valljodagain ávkkástallan ovdeha lobi, ja bivdui ja guolásteapmái mearrida láhka, ahte lohpi álo lea dárbbašlaš. Finnmárkkuopmodat sáhttá maiddái gáibidit divada bivddus ja guolásteamis, ja láhka addá muhtun dárkilet mearrádusaid dan birra
7.5.4 Báikkálaš geavaheddjiid sierranas vuoigatvuohta ávkkástallat meahccevalljodagain
Sihke čalmmustan dihtii mearkkašumi, mii meahccevalljodagaid geavaheamis lea leamaš, ja atnin dihtii deastta duoðalaš geavahandárbbuin, evttohuvvo lágas mearrádus báikkálaš ovdavuoigatvuoða birra oðasmuvvi valljodagaid omardeapmái. Báikkálaš ovdavuoigatvuoðaid ortnega galget gielddat hálddahit, ja dat sáhttet juolludit dakkár vuoigatvuoðaid iešguhtege guovllus siskkobealde. Mearrádus sulastahttá Sámi vuoigatvuoðalávdegotti evttohusa addit giliolbmuide vuoigatvuoða ásahit geavahanguovlluid.
Gielddalaš juolludanortnet, mas juolluduvvojit sierranas vuoigatvuoðat valljodagaid ávkkástallamii, ii guoskkat vuoigatvuoðaid, mat leat dábuhuvvon dábálaš diggerievttálaš prinsihpaid mielde. Dát lea čielgasit nannejuvvon §:s 5. Dákkár vuoigatvuoðat galget sáhttit dábuhuvvot ja dahkkojuvvot gustovažžan dábálaš vuogi mielde. Almmatge lea váttis dábuhit ovttaskasrievttálaš vuoigatvuoðaid dan geavaheami vuoðul, mii šaddá dán ortnega juolludanmearrádusaid vuoðul.
Ovttatolbmot dahje joavkkut, geaid eallinvuððosa mealgadaš oassi boahtá oðasmuvvi valljodagaid ávkkástallamis, sáhttet oažžut sierranas vuoigatvuoða ávkkástallamii. Maid dán eavttu deavdin dárbbaša, ferte árvvoštallojuvvot konkrehtalaččat earret eará guoskevačča boahtovuððosa vuoðul muðui, meahccevalljodagaid ávkkástallandárbbu ja meahccegeavaheami viidodaga vuoðul.
Gielda sáhttá juolludit sierranas vuoigatvuoða ávkkástallamii gitta 10 jagi áigodaga rádjai ain háválassii. Juolludanáššiid gieðahallamis galget hálddahanlága dábálaš áššegiedahallannjuolggadusat gustot. Finnmárkkuopmodat šaddá bajit orgánan gieldda ektui. Dát mearkkaša earret eará, ahte áššeoasálaččat ja eará rievttálaččat váidalanberošteaddjit sáhttet guoddalit mearrádusa sierranas vuoigatvuoða juolludeami birra, ja ahte Finnmárkkuopmodat sáhttá rievdadit (oððasisdahkat) gieldda mearrádusa iežas álgaga mielde.
Ortnet, mas lea báikkálaš ovdavuoigatvuohta oðasmuvvi valljodagaid ávkkástallamii, sáhttá doaivvu mielde fáhtet dilálašvuoðaid, main sáhttá eahpidit leatgo gáibádusat oamastussii dahje dološ áiggi rájes geavaheapmái devdojuvvon. Ortnet šaddá dáinna lágiin molssaeaktun geavaheddjiide, geat eai hálit ášši čuoččáldahttit vai oččošedje nannejuvvot vuoigatvuoðaideaset vejolaš soahpameahttunvuoðas dan hárrái, leago guoskevaččas iehčanas vuoigatvuohta ávkkástallat oðasmuvvi valljodagain dihto guovllus.
7.5.5 Servviid bivdo- ja guolástanhálddaheapmi
Lága kapihtal 3 sisdoallá vejolašvuoða Finnmárkkuopmodahkii juolludit báikkálaš servviide ja ovttastusaide, maid ulbmilin lea ovddidit oktasaš bivddu ja guolásteami, vuoigatvuoða hálddahit dakkár valljodagaid dárkileappot mearriduvvon guovlluin Finnmárkkuopmodaga eatnamiin. Vuoigatvuoða báikkálaš hálddaheapmái sáhttá juolludit gitta 10 jagi áigodaga rádjai ain háválassii. Dál leat máŋga Finnmárkku čázádaga vuovrruhuvvon báikkálaš servviide ja ovttastusaide, maidda lea juolluduvvon vuoigatvuohta vuovdit guolástangoarttaid stáhtaeatnamiin ja ieža háldet boaðuid guolásteami ovddideapmái. Dán lágaš ortnegiid sáhttá joatkit oðða hálddahanortnega siskkobealde.
7.5.6 Gáržžádusat ja eavttut
Láhka addá Finnmárkkuopmodahkii eanaoamasteaddjin, mii ovddasvástida ahte oðasmuvvi valljodagat hálddahuvvojit ekologalaččat bealuštahtti ja suvdinnávccalaš vuogi mielde, gelbbolašvuoða gáržžidit vuoigatvuoða valljodagas ávkkástallat, juos deasta valljodatvuððosis dan gáibida, vrd. §:in 27. Finnmárkkuopmodat sáhttá maiddái bidjat dárkilet eavttuid oðasmuvvi valljodagaid ávkkástallamii, juogo oppalaš mearrádusaid bokte dahje eavttuid bidjamiin lobiide. Vuolginsajis leat dušše bivdu ja guolásteapmi, mat gáibidit lobi Finnmárkkuopmodagas, muhto Finnmárkkuopmodat sáhttá mearridit ahte ferte vižžojuvvot lohpi maiddái eará oðasmuvvi valljodagaid ávkkástallamii, vrd. §:in 25. Finnmárkkuopmodat sáhttá maiddái divada gáibidanvejolašvuoða bokte vissis mahttái stivret man olu bivdojuvvo ja guolástuvvo.
Dáid gaskaomiid veagas sáhttá Finnmárkkuopmodat nagadit váfistit, ahte oðasmuvvi valljodagain ávkkástallojuvvo dainna lágiin, ahte valljodatvuoðus seailu.
7.5.7 Guolásteapmi Álaheaju, Deanu ja Njávdáma čázádagain
Sámi vuoigatvuoðalávdegoddi evttohii máŋggaid nuppástusaid Álaheaju, Deanu ja Njávdáma čázádagaid guolástannjuolggadusaide. Evttohus bohciidahttá máŋga mohkkás gažaldaga, ja máŋggas leat ovddidan oðða evttohusaid. Deanu ja Njávdáma guollemáddodagat leat dasa lassin oktasašvalljodagat, mat hálddahuvvojit ovttasbarggus Suomain, ja lea áigeguovdil muddet guoskevaš soahpamušaid.
Dán vuoðul ii leat departemeanta ovddidan evttohusaid dán proposišuvnnas, mat guoskkahivčče sierranas riektedilálašvuoðaid ja dán golmma čázádaga guolásteami sierranas ásahallama, vrd. §:in 28.
7.6 Meahccehálddaheami goziheapmi
Stáhta luonddugozáhus galgá luonddugozihanlága mielde gozihit almmolašrievttálaš láhkamearrádusaid mearrádusaid luondduvalljodagaid ávkkástallama, olgoáibmoeallima jna. birra, vrd. luonddugozihanlága §:in 2. Dáláža rádjai lea Statskoga meahccebálvalus doaimmahan dáid dahkamušaid Stáhta luonddugozáhusa beales Finnmárkkus. Statskoga meahccebálvalus lea lassin doaimmahan dan meahccegoziheami, man Statskog lea dárbbašan.
Finnmárkkuláhka ovdeha, ahte Stáhta luonddugozáhus boahtteáiggis goziha Finnmárkkus luonddugozihanlága mielde seamma láhkai go muðui riikkas. Mii gusto meahccegoziheapmái, man Finnmárkkuopmodat eanaoamasteaddjin dárbbaša, ja man Stáhta luonddugozáhus ii doaimmat luonddugozihanlága mielde, de evttohuvvo nuppástus luonddugozihanlága §:ii 2, mii mearrida ahte Stáhta luonddugozáhus Finnmárkkuopmodaga eatnamiin galgá doaimmahit lasi goziheami, juos dás šiehttaba Finnmárkkuopmodat ja departemeanta. Mearrádus lea vuoðustuvvon dakkár geavatlaš deasttaide, ahte adnojuvvo uhccán ulbmillažžan ahte Finnmárkkuopmodat ja Stáhta luonddugozáhus guktot hukseba goabbat gozihanapparáhtaska.
7.7 Bákteruvkelága nuppástusat
Finnmárkkuláhka vuoððuduvvá, oassin álbmotrievttálaš geatnegasvuoðaid ollašuhttimis, dasa ahte sámiin galgá leat duoðalaš váikkuhanfápmu fylkka areálahálddaheapmái ja duoðalaš váikkuhanfápmu gažaldahkii sámi kultuvrra, boazodoalu, ealáhusdoaimmaheami ja servodateallima luondduvuððosa suodjaleamis. ILO-soahpamuša artihkal 15 sisdoallá maiddái erenoamáš gáibádusaid álgoálbmogiid váikkuhanfápmui minerálavalljodagaid ávkkástallamis jna.
Finnmárkku minerálavalljodagaid hálddaheapmi lea deaŧalaš oassi buohkanas areálahálddaheamis ja danne láhkaevttohus sisdoallá njuolggadusaid, mat galget váfistit sámi váikkuhanfámu minerálaáššiide, namalassii áššiide šerpema, muhtema ja mihtádusa birra bákteruvkelága mielde.
Bákteruvkelága vuolginsadjin lea bákteluðolašvuoða prinsihppa, mii mearrida ahte juohkehaččas lea vuoigatvuohta lága eavttuiguin šerpet (ohcat), muhtet (guorahallat) ja oažžut mihtádusa muhtehahtti minerálaid gávdnosiin iežas dahje nuppiid eatnamis, vrd. bákteruvkelága §:in 2. Váfistan dihtii sámi váikkuhanfámu áššiide bákteruvkelága mielde evttohuvvojit vissis gáržžádusat dán vuolginsadjái šerpemii, muhtemii ja mihtádussii Finnmárkkus.
Nuppástusat mielddisbuktet, ahte sámi beroštusain galgá atnit deastta ja fuolahit bákteruvkelága dálá vuogádaga bokte dainna lágiin, ahte addojuvvojit sierranas áššegieðahallannjuolggadusat Finnmárkku ruvkeáššiide. Šerpemii evttohuvvo ortnet, mas šerpejeaddjit galgá dieðihit Sámediggái, eanaoamasteaddjái ja boazodoalu guovllustivrii ja orohatstivrii. Muhtemii ja mihtádussii mearrida láhka, ahte bákteruvkeeiseválddit sáhttet biehttalit ohcamuša muhtema ja mihtádusa birra, juos oktasaš deasttat dan gáibidit. Árvvoštallamis galgá sámi beroštusaid atnit mearkkašahtti dettolažžan. Sámediggái, eanaoamasteaddjái, fylkkamánnái, fylkkadiggái, gildii ja boazodoalu guovllustivrii ja orohatstivrii galgá addit vejolašvuoða cealkit oaivila. Juos Sámediggi dahje Finnmárkkuopmodat eanaoamasteaddjin vuosttaldeaba addimis lobi muhtemii dahje mihtádussii, de galgá departemeanta mearridit ášši. Departemeanttas lea bajit ovddasvástádus das, ahte vejolaš lohpi ii rihko álbmotriektenjuolggadusaid sámi kultuvrra luondduvuððosa suodjaleami birra, ja ahte das eai leat dakkár negatiiva čuvvosat sámi kultuvrra suodjaleapmái jna. ahte dan seahtá gieldit.
Evttohus: Láhka riektedilálašvuodaid ja eatnamiid ja luondduvalljodagaid hálddaheami birra Finnmárkku fylkkas (Finnmárkkuláhka)
Kapihtal 1 Dábálaš mearrádusat
§ 1 Lága ulbmil
Lága ulbmil lea lágidit dilálašvuodaid nu, ahte eatnamat ja luondduvalljodagat Finnmárkku fylkkas hálddahuvvojit dássedis ja ekologalaččat suvdinnávccalaš vuogi mielde sámi kultuvrii, boazodollui, ealáhusdoaimmaheapmái ja servodateallimii, fylkka ássiide ja muðui álbmogii buorrin.
§ 2 Doaibmaviidodat
Láhka gusto gittaopmodagaide ja čázádagaide oktan luondduvalljodagaiguin Finnmárkku fylkkas. Gáddesárgás gusto láhka nu guhkás merrii go ovttaskas oamastanvuoigatvuohta ollá.
§ 3 Gaskavuohta álbmotriektái
Láhka galgá adnojuvvot álbmotrievtti álgoálbmot- ja veahádatnjuolggadusaid mielde ja daid mearrádusaid mielde, mat leat šiehtaduvvon vieris stáhtaiguin guolásteami birra rádjaguovlluin.
§ 4 Válddahusat mehciid hálddaheapmái
Sámediggi sáhttá addit válddahusaid dasa, mo mehciid geavahannuppástusa váikkuhus sámi kultuvrii, boazodollui, ealáhusdoaimmaheapmái ja servodateallimii galgá árvvoštallojuvvot. Válddahusaid ja válddahusaid nuppástusaid galgá departemeanta dohkkehit.
Mehciid geavaheami nuppástusáššiin galget stáhtalaš, fylkkagielddalaš ja gielddalaš eiseválddit Sámedikki válddahusaid vuoðul árvvoštallat, mo nuppástus váikkuha sámi kultuvrii, boazodollui, ealáhusdoaimmaheapmái ja servodateallimii.
§ 5 Gaskavuohta bissovaš vuoigatvuoðaide
Dát láhka ii guoskkat ovttaskas dahje oktasaš vuoigatvuoðaid, mat vuoððuduvvet oamastussii dahje dološ áiggi rájes geavaheapmái.
Vuoigatvuoðat, mat sámi boazodolliin leat vuððosa alde nugo namahuvvo vuosttas laððasis dahje boazodoallolága mielde, eai gáržžiduvvo dán lága bokte.
Kapihtal 2 Finnmárkkuopmodat
§ 6 Finnmárkkuopmodaga riektedilli
Finnmárkkuopmodat lea Finnmárkkus orru sierra riektesubjeakta, mii galgá hálddahit eatnamiid ja luondduvalljodagaid jd., maid dat oamasta lága ulbmila mielde ja muðui dán lága njuolggadusaid mielde.
§ 7 Finnmárkkuopmodaga stivra
Finnmárkkuopmodaga joðiha čieža olbmo stivra.
Finnmárkku fylkkadiggi ja Sámediggi válljeba ieža goabbáge golbma lahtu oktan persovnnalaš sadjásašlahtuiguin. Lahtut ja sadjásašlahtut galget leat Finnmárkku ássit. Sámedikki válljen lahtuid gaskkas galgaba uhcimustá okta stivralahttu ja su sadjásašlahttu leat boazodoalu ovddasteaddjit. Sihke lahttun ja sadjásašlahttun galgaba guktot orgánat válljet sihke nissoniid ja dievdduid. Orgána galgá válljet lahtuid ja sadjásašlahtuid ovtta ollái. Stivralahttun dahje sadjásašlahttun ii sáhte válljet Finnmárkkuopmodaga virgehasaid, Finnmárkkuopmodaga rehketdoallodárkkisteaddji ja bearráigeahččolávdegotti lahtuid ja sadjásašlahtuid.
Gonagas nammada ovtta stivralahtu ja su persovnnalaš sadjásašlahtu. Guoskevaččas ii leat jienastanvuoigatvuohta stivrras.
Stivralahtut ja sadjásašlahtut nammaduvvojit njealji jahkái háválassii. Ii oktage sáhte leat stivralahttun eambbo go logi jagi oktilassii.
Stivralahtuid ja sadjásašlahtuid sáhttá orgána, mii lea nammadan guoskevačča, bidjat eret. Orgána galgá dalle oððasis válljet lahtuid ja sadjásašlahtuid ovtta ollái.
Stivralahtuin ja sadjásašlahtuin lea vuoigatvuohta luohpat ovdal go bálvalusáigi lea nohkan, juos lea erenoamáš árta. Stivrii ja orgánii, mii lea nammadan guoskevačča, galgá addojuvvot govttolaš ovddalgihtedieðáhus. Viðát laððasa nubbi čuokkis gusto seamma láhkai.
Stivra vállje ieš lahtuidis gaskkas joðiheaddji ja nubbejoðiheaddji. Juos ii oktage oaččo eanetlogu, de lea stáhta nammadan stivralahttu joðiheaddji.
§ 8 Dárkileappot gorreválggaid birra
Stivralahtuid ja sadjásašlahtuid válggat galget dollojuvvot gorreválgan nugo namahuvvo gielddalágas § 37, juos uhcimustá okta orgána lahtuin dan gáibida.
Juos gorreválggain lea dárbbašlaš deavdit gáibádusa, man mielde lahtuid ja sadjásašlahtuid gaskkas galget leat sihke nissonat ja dievddut, de galgá beare uhccán ovddastuvvon sohkabeali evttohasaid loktet badjeliidda dan listtas, mii lea ožžon uhcimus jienaid daid listtaid gaskkas mat galget ovddastuvvot. Juos leat ovtta meare jienat, de mearriduvvo vuorbádeami bokte guðe listtas loktejuvvo badjeliidda.
Juos Sámedikki gorreválggain lea dárbbašlaš deavdit gáibádusa, man mielde okta stivralahtuin ja su sadjásašlahttu galgaba leat boazodoalu ovddasteaddjit, de galgá boazodoalu ovddasteddjiid loktet badjeliidda dan listtas, mii lea ožžon uhcimus jienaid daid listtaid gaskkas, mat galget ovddastuvvot ja main leat dakkár evttohasat. Juos ii leat oktage dakkár lista, de manná maŋimuš stivrasadji boazodoalu ovddasteddjiide, geat leat dan listtas mii lea ožžon eanemus jienaid daid listtaid gaskkas, main leat dakkár evttohasat. Juos leat ovtta meare jienat, de mearriduvvo vuorbádeami bokte guðe lista oažžu eanemus dahje uhcimus jienaid.
§ 9 Stivrra dahkamušat ja áššegieðahallan
Finnmárkkuopmodaga hálddaheapmi gullá stivrra vuollái. Stivra galgá fuolahit doibmii bealuštahtti organiserema. Stivra galgá dárbbašlaš olis mearridit doibmii plánaid, budjeahta, válddahusaid ja bagadusaid. Stivra guorahallá daid, maid atná dárbbašlažžan vai sáhttá doaimmahit dahkamušaidis. Stivra čaðaha dakkár guorahallamiid, juos okta stivralahttu gáibida dan.
Stivrajoðiheaddji galgá fuolahit, ahte stivra gieðahallá áigeguovdilis áššiid ja ahte stivra gohččojuvvo čoahkkái ulbmillaš vuogi mielde ja govttolaš áigemeriin. Okta stivralahttu sáhttá gáibidit stivrra gieðahallat dihto áššiid.
Stivra galgá gieðahallat áššiid čoahkkimis, juos joðiheaddji ii gávnnat ahte ášši sáhttá váldit ovdan čálalaččat dahje gieðahallat eará sihkkaris vuogi mielde. Okta stivralahttu sáhttá gáibidit čoahkkingieðahallama.
Stivra sáhttá dahkat mearrádusaid, go uhcimustá vihtta jienastanvuoigatvuoðalačča leat das. Mearrádusat dahkkojuvvojit dábálaš eanetloguin, juos eará ii čuovo §:s 10.
Go leat ovtta meare jienat, de adnojuvvo mearrádus dagatkeahttá. Juos stáhta nammadan stivralahttu atná dárbbašlažžan Finnmárkkuopmodaga doibmii ahte mearrádus dahkkojuvvo, de son sáhttá bivdit departemeantta mearridit ášši. Departemeantta mearrádus dahká stivramearrádusa maððása. Das ii sáhte váidalit Gonagassii.
Stivra addá jahkásaččat muitalusa bearráigeahččolávdegoddái Finnmárkkuopmodaga doaimma birra. Muitalusas galgá namalassii čilget mehciid geavaheami nuppástusaid ja árvvoštallat maid nuppástusat mearkkašit sámi kultuvrra, boazodoalu, ealáhusdoaimmaheami ja servodateallima luondduvuððosii. Stivra mearrida ieš iežas buhtadasa. Buhtadasa máksá Finnmárkkuopmodat.
§ 10 Mehciid geavaheami nuppástusat jd. áššit
Mehciid geavaheami nuppástusáššiin galgá Finnmárkkuopmodat árvvoštallat, mo nuppástus váikkuha sámi kultuvrii, boazodollui, ealáhusdoaimmaheapmái ja servodateallimii. Árvvoštallamis galgá § 4 mielde atnit Sámedikki válddahusaid vuoððun.
Mehciid geavaheami nuppástusmearrádusat gáibidit álo uhcimustá njealji jienastanvuoigaduvvon stivralahtu miellasuvvama, juos olles uhcitlohku vuoððudallá oainnus sámi kultuvrra, boazodoalu, ealáhusdoaimmaheami ja servodateallima destii, mii lea árvvoštallojuvvon Sámedikki válddahusaid vuoðul. Juos eanetlogus eai leat eambbo go njealjis, de sáhttá uhcitlohku stivračoahkkima áigge ovtta oli gáibidit ášši Sámedikki gieðahallamii. Juos Sámediggi ii dohkket eanetlogu mearrádusa, dahje ii gieðahala ášši govttolaš áiggi sisa, de sáhttá stivrra eanetlohku ovtta oli gáibidit Finnmárkkuopmodaga váldit ášši ovdan Gonagasain, gii mearrida galgágo mearrádus dohkkehuvvot. Mearrádusa dohkkeheapmi dahká stivramearrádusa maððása.
Stivra sáhttá dušše fápmudit virgehasaid ja earáid mearridit mehciid geavahannuppástusa, juos uhcimustá njeallje stivralahtu jienastit dan beale. Nubbi laðas nuppi čuoggás njealját čuoggái gusto seamma láhkai.
Dán paragráfa mearrádusat gustojit seamma láhkai mehciid dahje meahccevuoigatvuoðaid vuovdin- ja láigohanáššiide, oðasmuvvi valljodagaid báikkálaš sierranas ávkkástallanvuoigatvuoða juolludeapmái ja bivddu ja guolásteami báikkálaš hálddaheapmái. Dán paragráfa mearrádusat eai gusto eará áššiide kapihttala 3 mielde.
§ 11 Ovddastus
Stivra ovddasta Finnmárkkuopmodaga olggosguvlui ja vuolláičállá dan firpmá beales.
Stivra sáhttá addit ovtta dahje máŋgga stivralahttui dahje eará nammejaolbmuide vuoigatvuoða vuolláičállit Finnmárkkuopmodaga firpmá beales. Vuoigatvuoða vuolláičállit firpmá beales sáhttá goas ihkinassii rávkat ruoktot.
Juos oktage, gii ovddasta Finnmárkkuopmodaga olggosguvlui dán mearrádusa mielde, lea mannan guhkkelii go su váldi juoksu, de háldogeavaheapmi ii čana Finnmárkkuopmodaga, go dát duoðašta ahte mieldešiehtadalli áddii dahje livččii galgan áddet, ahte lea mannan guhkkelii go váldi juoksu ja ahte livččii riidán rehálašvuoða dahkat háldogeavaheami gustojeaddjin.
§ 12 Rehketdoallu, rehketdoallodárkkisteapmi ja logaheapmi
Finnmárkkuopmodat galgá doallat rehkega rehketdoallolága njuolggadusaid mielde.
Rehketdoalu galgá stáhta autoriseren rehketdoallodárkkisteaddji dárkkistit. Rehketdoallodárkkisteaddji galgá juohke rehketdoallojagi ovddas addit dárkkástusmuitalusa Finnmárkkuopmodaga stivrii.
Finnmárkkuopmodat galgá logahuvvot fitnodatlogahallamii.
§ 13 Bántideapmi ja vealgeoaguheapmi
Gittaopmodaga, man Finnmárkkuopmodat oamasta, ja ráddjejuvvon vuoigatvuoðaid, mat Finnmárkkuopmodagas leat earáid oamastan gittaopmodagas, ii sáhte bidjat dáhkádussan vealggi dahje eará geatnegasvuoðaid ovddas eaige dat sáhte leat velgoheaddjiduoguštanáhtun. Dát ii dattetge gusto opmodagaide ja ráddjejuvvon vuoigatvuoðaide opmodagain, mat leat čuldojuvvon almmolaš juohkogávppi bokte ja mat leat biddjojuvvon huksenguovlun plánain plána- ja huksenlága mielde, dahje čuldojuvvon viessosajiide maidda lea huksejuvvon.
Finnmárkkuopmodaga ii sáhte reastaluhttit dahje das ii sáhte álggahit vealgešiehtadallamiid.
§ 14 Badjebáhcaga juogadeapmi
Juos Finnmárkkuopmodagas lea báŋkoduksan, reaidaruhtan dahje sullasaš aktivan, main lea gessojuvvon vejolaš vealggi ovddas, eambbo go dat mii dárbbašuvvo várrin váfistit doaimma, de sáhttá stivra mearridit ahte badjebáza ollásit dahje oassálassii máksojuvvo Finnmárkku fylkkagildii, Sámediggái, fylkka gielddaide dahje oktasašávkki ulbmiliidda, mat bohtet fylkka ássiide buorrin. Badjebáhcaga sáhttá dattetge dušše máksit, juos báŋkoduvssaid, reaidaruða ja sullasaččaid submi lea stuorát go Finnmárkkuopmodaga buohkanas vuoittut gittaopmodagaid vuovdimis ceggema rájes, main lea gessojuvvon gittaopmodagaid investeremiid ovddas.
§ 15 Bearráigeahččolávdegoddi
Stivrra doaimma bearráigeahččá bearráigeahččolávdegoddi, mas leat golbma lahtu. Finnmárkku fylkkadiggi, Sámediggi ja Gonagas nammadit guhtege ovtta lahtu ja persovnnalaš sadjásašlahtu. Lahttun ja sadjásašlahttun galgá iešguhtege orgána nammadit dievddu ja nissona. Stáhta nammadan lahttu ja sadjásašlahttu galgaba deavdit gáibádusaid, maid duopmostuolloláhka bidjá alimusrievttiduopmáriidda. Lahtut ja sadjásašlahtut nammaduvvojit gitta njealji jagi rádjai háválassii. Ii oktage sáhte leat lahttun eambbo go logi jagi oktilassii. Lahttu, gean stáhta lea nammadan, lea lávdegotti joðiheaddji.
Bearráigeahččolávdegoddi galgá:
a) bearráigeahččat ahte Finnmárkkuopmodaga doaibma joðihuvvo Finnmárkkulága ja eará láhkamearrádusaid mielde,
á) válljet ovtta dahje máŋga stáhta autoriseren rehketdoallodárkkisteaddji dárkkistit Finnmárkkuopmodaga rehketdoalu,
b) dohkkehit Finnmárkkuopmodaga jahkerehketdoalu, jahkemuitalusa ja dárkkástusmuitalusa,
c) dohkkehit stivrra buhtadasa,
č) dohkkehit loanahemiid ja dáhkidemiid ja
d) dohkkehit badjebáhcaga juogadeami.
Juos leat sierramielalašvuoðat, de eanetlohku mearrida. Mearrádusaide nugo namahuvvon nuppi laððasis bustávas č ja d gáibiduvvo ovttamielalašvuohta.
Bearráigeahččolávdegoddi galgá fidnet buot dábuhahtti dieðuid Finnmárkkuopmodagas, maid dárbbaša dahkamušaidis čadaheapmái dán paragráfa mielde.
Bearráigeahččolávdegoddi addá jahkásaččat raportta Finnmárkku fylkkadiggái, Sámediggái ja departementii. Raporttas galgá bearráigeahččolávdegoddi čilget bearráigeahččodoaimmas, árvvoštallat stivrra jahkemuitalusa ja dilálašvuoðaid maid dat siskkilda, ja árvvoštallat mo dát láhka doaibmá ja leago sávahahtti dan nuppástuhttit.
Bearráigeahččolávdegotti goluid máksá Finnmárkkuopmodat. Buhtadasa lahtuide ja sadjásašlahtuide máksá dat orgána, mii lea nammadan guoskevačča.
§ 16 Stivralahtuid j.e. ráŋggáštus- ja buhtadasovddasvástádus
Stivrra lahttu, firpmávuolláičálli, rehketdoallodárkkisteaddji, hovdejeaddji virgehas geasa lea addojuvvon váldi dahkat mearrádusaid Finnmárkkuopmodaga beales ráddjejuvvon áššeduovdagiid siskkobealde, dahje bearráigeahččolávdegotti lahttu, gii fasttes jearggahisvuoðain čadaha dahkamušaidis Finnmárkkuopmodaga beales, ráŋggáštuvvo sáhkuiguin dahje čavgejeaddji dilálašvuoðain giddagasain gitta jagi rádjai.
Stivrra lahttu, gii eaktodáhtus dahje sahtedohko lea dagahan Finnmárkkuopmodahkii manahusa luohttámušdoaimma čaðahettiin, lea geatnegas buhttet manahusa. Bearráigeahččolávdegoddi mearrida, gáibiduvvogo buhtadas.
§ 17 Gaskavuohta almmusvuoðaláhkii ja hálddahanláhkii
Finnmárkkuopmodaga áššegirjjit leat almmolaččat almmusvuoðalága njuolggadusaid mielde. Go oaidningáibádus biehttaluvvo, de sáhttá váidalit Finnmárkku fylkkamánnái gažaldaga, leago lohpi beaitit áššegirjji almmusvuoðas.
Hálddahanlága kapihtal II ja III gustojit Finnmárkkuopmodahkii.
§ 18 Álbmotmeahcit, bággolonisteapmi
Eatnamat, maid Finnmárkkuopmodat oamasta, sáhttet biddjojuvvot álbmotmeahccin luonddugáhttenlága mielde almmá ahte Finnmárkkuopmodat sáhttá gáibidit buhtadasa. Geavahannjuolggadusaid hábmemis galgá deattuhit, ahte árbevirolaš geavaheami sáhttá joatkit.
Finnmárkkuopmodat ii sáhte gáibidit buhtadasa bággolonisteamis almmolaš ulbmiliidda, mat leat ovdun Finnmárkku fylkkagildii dahje Finnmárkku gielddaide. Iige Finnmárkkuopmodat sáhte gáibidit buhtadasa bággolonisteamis, mii lea ovdun stáhtii dahje fitnodahkii, man stáhta oamasta okto, buohccevissui dahje eará dálkkaslaš dahje psykiátralaš institušuvdnii dahje sullasaččaide, girkuide, girkogárddiide, oahppoulbmiliidda, dávvirvuorkkáide dahje kulturmuitodoaibmabijuide.
§ 19 Gaskavuohta boahttevaš láhkamearrádusaide
Finnmárkkuopmodat ii leat suodjaluvvon dan vuostá, ahte dan riektedilli dahje vuoigatvuoðat nuppástuhttojuvvojit, gáržžiduvvojit dahje fámuhuhttojuvvojit lága bokte.
Kapihtal 3 Oðasmuvvi valljodagat Finnmárkkuopmodaga eatnamiin
§ 20 Hálddaheami váldoprinsihpat
Finnmárkkuopmodat galgá hálddahit iežas eatnamiid oðasmuvvi valljodagaid lága ulbmila mielde ja daid rámaid siskkobealde mat čuvvot fuoððolágas, luossa- ja sáivaguollelágas ja eará láhkamearrádusain. Luonddu máŋggadáfotvuoða ja buvttadanmuni galgá seailluhit.
§ 21 Álbmoga vuoigatvuoðat
Dán kapihttala njuolggadusaid mielde ja daid rámaid siskkobealde mat čuvvot eará láhkamearrádusain, lea buohkain geat maŋimuš jagi leat ássan ja ain ásset Norggas, vuoigatvuohta Finnmárkkuopmodaga eatnamiin bivdit smávvafuðožiid ja oaggut čázádagain stákkuin ja duorgguin. Finnmárkkuopmodat sáhttá addit lobi ávkkástallat oðasmuvvi valljodagain nugo namahuvvo vuosttas čuoggás.
Finnmárkkuopmodat sáhttá addit olbmuide, geat maŋimuš jagi leat ássan ja ain ásset Norggas, ja earáide lobi ávkkástallat oðasmuvvi valljodagain nugo namahuvvo §§:in 22 ja 23 dan mahttái go valljodat suvdá. Olbmuide nugo lea namahuvvon vuosttas čuoggás, galgá ohcamuša vuoðul dábálaččat addit lobi lubmet iežaset ruovttudollui.
§ 22 Finnmárkku ássiid vuoigatvuoðat
Dán kapihttala njuolggadusaid mielde ja daid rámaid siskkobealde, mat čuvvot eará láhkamearrádusain, lea sis geat ásset Finnmárkku fylkkas, vuoigatvuohta Finnmárkkuopmodaga eatnamiin bivdit fuoððuid, čoaggit luopmániid ja váldit muorraávdnasiid ruovttuduodjái.
Eanadoalloopmodahkii gullá guohtunvuoigatvuohta nu stuorra gárjái go sáhttá dálvvi badjel biebmat eanaopmodagas.
Finnmárkkuopmodat sáhttá addit Finnmárkku ássiide lobi ávkkástallat oðasmuvvi valljodagain nugo namahuvvo §:s 23 dan mahttái go valljodagat suvdet.
§ 23 Gieldda ássiid vuoigatvuoðat
Dán kapihttala njuolggadusaid mielde ja daid rámaid siskkobealde, mat čuvvot eará láhkamearrádusain, lea sis geat ásset gielddas mii lea Finnmárkku fylkkas, Finnmárkkuopmodaga eatnamiin vuoigatvuohta:
a) bivdit sáivaguliid firpmiiguin,
á) bivdit sáivačázis goðði luossaguliid gittabivdosiin mearas,
b) čoakkildit maniid ja uvjjaid,
c) čuohppat lastamuoraid boaldámuššan viessodárbui,
č) loggut lavnnjiid boaldámuššan ja eará viessodárbui ja
d) váldit lastamuoraid áidestoalpun ja áhcestávrán boazodoallo- ja eanadoalloealáhusa atnui.
Boazodolliin lea bohccuid guoðohettiin gielddas seamma vuoigatvuohta go gieldda ássiin.
§ 24 Sierranas vuoigatvuohta báikkálaš ávkkástallamii
Ovttaskas persovnnaide dahje persovdnajoavkkuide, geaid eallinvuððosa mealgadaš oassi čatnasa oðasmuvvi valljodagaid ávkkástallamii, sáhttá gielda gitta 10 jagi rádjai háválassii addit sierranas vuoigatvuoða ávkkástallat oðasmuvvi valljodagain nugo namahuvvo §§ 21 rájes 23 rádjai dárkileappot albmaduvvon guovlluin gielddas. Vuosttas čuokkis ii gusto fuoððuid ja smávvafuðožiid bivdimii, oaggumii čázádagain stákkuin ja duorgguin ja sáivačázis goðði luossaguliid guolásteapmái mearas gittabivdosiin.
Finnmárkkuopmodat sáhttá addit oppalaš mearrádusaid, mo gielddat galget gieðahallat ja árvvoštallat áššiid dán paragráfa mielde. Finnmárkkuopmodat lea váidalusorgánan gieldda dahkan mearrádusaid hárrái.
§ 25 Dárkilet eavttut oðasmuvvi valljodagaid ávkkástallamii
Finnmárkkuopmodat sáhttá mearridit dárkilet mearrádusaid oðasmuvvi valljodagaid ávkkástallamii nugo namahuvvo §§ 21 rájes 23 rádjai. Finnmárkkuopmodat sáhttá gáibidit ávkkástallamii lobi. Lobiide sáhttet biddjojuvvot eavttut.
Bivdui ja guolásteapmái dárbbašuvvo álo lohpi. Son gii oažžu lobi, galgá vuostáváldit goartta dahje sullasačča, mii čájeha ahte sus lea lohpi. Departemeantta miellasuvvamiin sáhttá Finnmárkkuopmodat mearridit spiehkastagaid dán laððasa mearrádusain.
Bivdo- ja guolástanlobis sáhttá Finnmárkkuopmodat gáibidit divada. Finnmárkku ássiid divat ii galgga leat alit go guovtte dan maðe go gieldda ássiid divat. Divada ii sáhte gáibidit sierranas vuoigatvuoðaid juohkimis § 24 mielde.
Sáivačázis goðði luossaguliid sáhttá bivdit dušše gittabivdosiin mearas maŋŋil go Finnmárkkuopmodat lea čujuhan bivdosaji.
§ 26 Bivddu ja guolásteami báikkálaš hálddaheapmi
Finnmárkkuopmodat sáhttá gitta 10 jagi rádjai háválassii juohkit báikkálaš servviide, maid ulbmilin lea ovddidit oktasaččat bivddu ja guolásteami, sierranas vuoigatvuoða hálddahit bivddu ja guolásteami dárkileappot albmaduvvon guovlluin Finnmárkkuopmodaga eatnamiin.
§ 27 Ávkkástallama gáržžádusat
Finnmárkkuopmodat sáhttá dárkileappot albmaduvvon guovlluide mearridit gáržžádusaid oðasmuvvi valljodagaid ávkkástallanlohpái nugo namahuvvo §§ 21 rájes 23 rádjai, juos deasta valljodagas gáibida dan. Gielddaid, fuoððo- ja guolástaneiseválddiid jna. ja guoskevaš geavaheddjiid servviid, galgát gulla ovddalgihtii.
Fuoððuid ja smávvafuðožiid bivdinlohpegáržžádusaid ja čázádagain stákkuin ja duorgguin oaggunlohpegáržžádusaid galgá juohkit gorálaččat geavaheddjiid gaskkas nugo namahuvvo §§ 21 rájes 24 rádjai.
§ 28 Guolásteapmi Álaheaju, Deanu ja Njávdáma čázádagain
Dán kapihttala mearrádusat eai guoskka Álaheaju, Deanu ja Njávdáma čázádagaid erenoamáš vuoigatvuoðadilálašvuoðaide ja erenoamáš ásahallamii.
Kapihtal 4 Loahppamearrádusat
§ 29 Fápmuiboahtin
Láhka gusto dan áiggi rájes, go Gonagas mearrida. Gonagas sáhttá bidjat fápmui iešguðege mearrádusa iešguðege áigái.
§ 30 Muhttádusnjuolggadusat
Kapihttala 2 fápmuiboahtimis váldá Finnmárkkuopmodat badjelasas daid gittaopmodagaid Finnmárkkus, maid Statskog SF oamasta. Seamma láhkai gustojit gittaopmodagaid ráddjejuvvon vuoigatvuoðat. Oððasislogaheapmi vuoððogirjái dáhpáhuvvá nammanuppástuhttimiin. Sirdin dáhpáhuvvá verolaš jotkkolašvuoðain iige dagat vearrogeatnegasvuoða Statskog SFii vearrolága § 5-2 mielde.
Finnmárkkuopmodat váldá badjelasas persovnnalaš ovddasvástádusa Statskog SFas bántagiddehusain ja eará ruhtageatnegasvuoðaid giddehusain daid opmodagain dahje vuoigatvuoðain, maid Finnmárkkuopmodat váldá badjelasas. Finnmárkkuopmodat váldá maidðái badjelasas ovddasvástádusa šiehtadusain geavahanvuoigatvuoðaid, láigovuoigatvuoðaid js. birra daid opmodagaid ja vuoigatvuoðaid dáfus, maid váldá badjelasas. Finnmárkkuopmodat váldá badjelasas konsešuvnnaid ja doaibmalobiid jna., mat Statskog SFas leat daid opmodagain ja vuoigatvuoðain, maid váldá badjelasas.
Finnmárkkuopmodagas lea šiehtadusa mielde Statskog SFain vuoigatvuohta váldit badjelasas šiehtadusaid, maid Statskog SF lea dahkan doaimma hárrái Finnmárkkus.
Gii kapihttala 2 fápmuiboahtimis lea Statskog SFa virgehas ja geas lea bargobáiki Finnmárkku fylkkas, adnojuvvo Finnmárkkuopmodaga virgehassan fápmuiboahtináiggi rájes seamma bálká- ja bargoeavttuiguin go sus ledje Statskog SFas, juos virgehas ii leačča dieðihan ahte son ii hálit dan. Fápmuiboahtináiggi rájes eai leat Statskog SFa virgehasat, geain lea bargobáiki Finnmárkkus, šat Statskog SFa virgehasat, juos dat ii leačča vásedin šiehtaduvvon.
Stivralahttu, gean stáhta lea nammadan, gohčču Finnmárkkuopmodaga vuosttas stivračoahkkimii. Stivra galgá fuolahit, ahte Finnmárkkuopmodat logahuvvo fitnodatlogahallamii ovdal go guhtta mánu leat vássán fápmuiboahtima rájes.
Muðui sáhttá Gonagas addit dárkilet muhttádusnjuolggadusaid.
§ 31 Eará láhkamearrádusaid nuppástusat
Dan áiggi rájes go Gonagas mearrida, dahkkojuvvojit čuovvovaš nuppástusat eará láhkamearrádusaide:
1. Láhka njukčamánu 12. 1965 stáhta čálitkeahtes eatnamiid birra Finnmárkku fylkkas fámuhuhttojuvvo.
2. Láhkii geassemánu 30. 1972 nr. 70 bákteruvkkiid birra dahkkojuvvojit čuovvovaš nuppástusat:
Kapihttalis 2 galgá oðða § 7 a čuodjat:
Sierranjuolggadusat šerpema birra Finnmárkkus
Šerpemis Finnmárkku fylkkas galgá šerpejeaddji maŋimustá vahku ovdal go šerpen álgá, čálalaččat dieðihit Sámediggái, eanaoamasteaddjái ja boazodoalu guoskevaš guovllustivrii ja orohatstivrii. Juos šerpejeaddji áigu meassat eatnamiid, de galgá albmadit meassanbáikki.
Kapihttalis 3 galgá oðða § 22 a čuodjat:
Sierranjuolggadusat muhtema birra Finnmárkkus
Ohcamušaid muhtema birra Finnmárkku fylkkas sáhttá biehttalit, juos oktasaš deasttat mannet vuostá ohcamuššii mieðiheami. Árvvoštallamis galgá deastta sámi kultuvrras, boazodoalus, ealáhusdoaimmaheamis ja servodateallimis mearkkašahtti mahttái deattuhit. Juos ohcamuššii mieðihuvvo, de sáhttá bidjat eavttuid mat áimmahuššet namahuvvon deasttaid.
Ohcamuša gieðahallamis galgá báktemeašttir addit eanaoamasteaddjái, Sámediggái, fylkkamánnái, fylkkagildii, gildii ja boazodoalu guoskevaš guovllustivrii ja orohatstivrii vejolašvuoða cealkit oaivila.
Juos Sámediggi dahje Finnmárkkuopmodat eanaoamasteaddjin vuosttalda mieðihit ohcamuššii, de galgá departemeanta mearridit ohcamuša.
Juos departemeanta mieðiha ohcamuššii dáhpáhusain nugo namahuvvo goalmmát laððasis, de lea váidalusas Gonagassii Sámedikkis dahje Finnmárkkuopmodagas eanaoamasteaddjin maŋideaddji váikkuhus.
Kapihttalis 4 galgá oðða § 39 b čuodjat:
Mihtádusa sierranjuolggadusat Finnmárkkus
Mihtádusohcamušaide Finnmárkku fylkkas gustojit mearrádusat §:s 22 a seamma láhkai. Dáhpáhusain nugo namahuvvo §:s 22 a goalmmát laððasis mearrida departemeanta, galgágo doallat mihtádusgávppi ovdal vai maŋŋil go departemeanta lea mearridan ohcamuša.
§ 42 vuosttas laðas nubbi čuokkis galgá čuodjat:
Ruvkkiide Finnmárkkuopmodaga eatnamiin sáhttá Gonagas láhkaásahusa bokte mearridit alit divada.
3. Láhkii geassemánu 9. 1978 nr. 49 boazodoalu birra dahkkojuvvojit čuovvovaš nuppástusat:
§ 13 goalmmát laðas oðða njealját čuokkis galgá čuodjat:
Finnmárkkuopmodat ii sáhte gáibidit mávssu dán oasi mearrádusaid mielde.
§ 14 vuosttas laðas vuosttas čuokkis galgá čuodjat:
Bivdo- ja guolástanvuoigatvuohta addá lobi lobálaš boazodoalu doaimmahettiin boazoguovllus bivdit ja guolástit stáhta oktasašmehciin, dakkár stáhtaeatnamiin mat eai leat erenoamážit mihtiduvvon ja Finnmárkkuopmodaga eatnamiindan orohaga siskkobealde gos doallu doaimmahuvvo, seamma eavttuiguin go dan gieldda, gili dahje báikegotti fásta ássit, gos oktasašmeahcci, stáhtaeanan dahje guoskevaš oassi Finnmárkkuopmodaga eatnamiinlea.
4. Lágas miessemánu 29. 1981 nr. 38 fuoððuid birra fámuhuhttojuvvo § 44 nubbi laðas.
5. Láhkii miessemánu 15. 1992 nr. 47 luossaguliid ja sáivaguliid jna. birra dahkkojuvvojit čuovvovaš nuppástusat:
§ 19 goalmmát laðas galgá čuodjat:
Stáhta dahje Finnmárkkuopmodaga gittaopmodaga vuovdimis Finnmárkkussáhttá guolástanvuoigatvuohta doalahallojuvvot buorrin álbmogii.
§ 22 njealját ja viðát laðas fámuhuhttojuvvojit.
6. Lágas geassemánu 21. 1996 nr. 38 stáhtalaš luonddugoziheami birra galgá § 2 oðða njealját laðas čuodjat:
Finnmárkkuopmodaga eatnamiin galgá goziheaddji čaðahit dan lasi gozáhusa, maid departemeanta ja Finnmárkkuopmodat šiehttaba.