Ovdasátni
«Eanas lea davvi», čállá dovddus diktačálli Rolf Jacobsen. Geografiija mearrida geat mii leat. Geografiija addá midjiide vejolašvuođaid – ja hástalusaid. Norga lea seakka guhkes riika, davás guvlui, meara guvlui, máilmmi nubbin guhkimus riddolinjjáin ja gos leat ollu resurssat maid galgá hálddašit, mearas, mearrabotnis ja nannámis.
Davvin Norggas lea historjjálaččat leamaš viiddis oppalašgeahčastat ja ovttasbargu nuorta ránnjáiguin ja eará lulli eurohpálaš riikkaiguin. Davviguovllut leat dehálaš oassin Norgga identitehtas, min resursavuođus, min sihkarvuođas ja min ekonomiijas. Aktiiva ealáhusdoaimmaid, dutkama ja njunušgelbbolašvuođa, ássama ja hálddašeami bokte leat mii hui oidnosis davvin.
Davviguovllut leat danin guhká leamaš definerejuvvon Norgga deháleamos strategalaš vuoruhanguovlun – daningo dáppe deaivvadit sisriikkalaš- ja olgoriikkalašpolitihkka nu njuolga ja čielgasit.
Maŋŋel galbma soađi davviguovlluin šattai dađistaga eanet ovttasbargu ja stabilitehta, oktasaš beroštumiid vuođul ja bures ovdánahtton šiehtadusvuogádagain álbmotrievtti ja mearrarievtti vuođul. Davviguovlluin lei unnán gealdu, ledje ollu gaskasaš oktavuođat ja lonohallamat badjel riikarájiid. Viiddis ovttasbargu min oktasaš hástalusaid ja bargguid dáfus davvin huksejuvvui, sihke bilaterálat, regionálalaččat ja internationálalaččat, ja iešguđet ealáhusaid guovdu.
Ruošša vašánis soahtan Ukrainain lea buktán duođaleappo sihkarvuođapolitihkalaš dili – Norgii ja Eurohpái. Earenoamážit guoská dát min oktavuhtii Ruoššain. Dás leat váikkuhusat Norgga suodjalus-, sihkarvuođa- ja olgoriikapolitihkkii – ja earenoamážit Davvi-Norgga báikegottiide. Nanu oktavuohta gaskal olgoriikka- ja sisriikkapolitihka davvin nannejuvvo heahteáiggiin. Ruošša soahtan lea dagahan ahte oktavuohta gaskal báikegottiid goabbat bealde ráji – mii áigge badjel lea huksejuvvon – dál lea boatkanan.
Min guhkesáigge áigumuš lea ahte davviguovllut galget leat regiovdna gos lea ovttasbargu, oktavuohta, ja stabilitehta, mas stáhtaid suverenitehta doahttaluvvo ja ahte lea oktasaš dáhttu čoavdit rádjerasttideaddji bargguid ja hástalusaid. Davvi-Norga galgá leat ođđahutki oassi min riikkas – gos olbmot háliidit orrut, gosa háliidit fárret ja bisánit.
Odne go mis lea duođaleamos sihkarvuođapolitihkalaš dilli nuppi máilmmi soađi rájes, de dat mearkkaša ahte mii leat gáibideaddji nuppástuhttináiggis – olles riikkas ja earenoamážit davvin. Rámmaeavttut leat sakka rievdan. Sihkarvuohta ja gearggusvuohta lea deháleamos dál.
Ráđđehus váldá dáid rievdadusaid duođalaččat. Min vuoruheamit davvin galget sihkkarastit ahte min davimus riikaoassi bissu oadjebassan, vuostálastinnávccalažžan ja dynámalažžan. Mii galgat láhčit dili lagasvuhtii, eanet máhttui, innovašuvdnii ja ealáhusovdáneapmái, báikkálaš eavttuid ja vejolašvuođaid vuođul. Earenoamážit galgat mii sihkkarastit vel lagat ovttasbarggu min lihtolaččaiguin ja ovttasbargiiguin davvin, earenoamážit Ruoŧas ja Suomas. Davviguovllut galget ain leat Norgga deháleamos strategalaš vuoruhanguovlun. Danin mii ovdanbidjat dán strategiija – čájehit geainnu davviguovlopolitihkkii ođđa duohtavuođas.
Kjersti Stenseng
Gieldda - ja guovloministtar
Espen Barth Eide
Olgoriikaministtar