2 Juohkehaš galgá beassat ássat doppe gos háliida

1.1 Álggahus

Ráđđehus ovddida dákko bokte stuorradiggedieđáhusa boaittobeale- ja regionálapolitihka birra. Stuorradiggedieđáhus lea doaibmi guvlui, mas Soria Moria-julggaštusa máinnašuvvon mihtuid ja álgaga čuovvoleapmi deattuhuvvo. Dieđáhus hui unnán geardduha Sd.dieđ. 25 (2004-2005) fáttáid Ráđđehuspolitihka birra, masa Stuorradikkis lei politihkalaš ovttamielalašvuohta. Dieđáhusas ii leat danne viiddis analysavuođus. Dieđáhusa áigumuš govve seammás Ráđđehusa árvovuđđosa, mas deattuhuvvo boaittobealepolitihkka ja mo ovttaslágidit sierranas politihkkasurggiid guovddáš váikkuhanoapmin boaittobeale- ja regionálapolitihkas. Dieđáhus danne máinnaša máηgga departemeantta ovddasvástádussuorggi politihkkasuorggi, ja dieđáhus čuovvoluvvo guoski departemeanttaid ovttasbargguin.

1.2 Váibmu olles riikii

Ráđđehus áigu juohkehažžii addit duohta válljenvejolašvuođa das gos áigot ássat, ja bidjat vuđđosa geavahišgoahtit olles riikka ja iešguđet luondduriggodagaid. Ráđđehusas lea garra dáhttu ahte juohkehaš olles riikkas galgá sáhttit ahtanuhttit gálggaidis ja eallit buori ja oaivillaš eallima. Buori eallima sáhttá olahit máηgga láhkai, sihke gávpogis ja gilážis.

Ráđđehusas lea boaittobeale- ja regionálapolitihkas bajit ulbmilin láhčit dili ovttaárvosaš eallin­eavttuide olles riikkas ja doalahit ássanmálle váldosárgosiid. Politihkka galgá váikkuhit gávpogiid ja giliid gaskasaš dássidis ovdáneami. Lassi árvoháhkan ja nannejuvvon báikkálaš ja regiovnnalaš šaddan lea sihke váikkuhanoapmin dán oažžut áigái ja mihttun iešalddes. Norggas leat moanat ealáhusbirrasat iešguđetlágan buriiguin ja olu báikáigulli resurssat mii lea vuođđun ássamii ja ealáhusdoaimmaide olles riikkas.

Norga lea sihke stuorra riika ja uhca riikkaš. Dat lea riikkaš olmmošlogu ektui, muhto seammás stuorra ja guhkes riika alla váriiguin, čiekηalis vuonaiguin ja ollu sulluiguin. Dán geažil lea bieđggus ássan, ja máηggalágan riggodatvuđđosat, kultuvra, historjá ja identitehtta. Seammás juogadat dehálaš oktasašárvvuid, ja leat nuppiid duohken servodaga buorideames buohkaid várás. Girjáivuohta ja searvevuohta lotnolasat ferte govvejuvvot buresbirgenpolitihkas ja čielga regionála ovdáneami politihkas.

Dát mearkkaša ahte mis ferte leat geografalaš peršpektiiva ja fertet vuhtii váldit mo visot dagut čuhcet geografalaččat. Dát vel mearkkaša ahte dárbbašat nana báikkálaš ja regionála politihkalaš dásiid, mat sáhttet heivehit almmolaš rahčama báikkálaš diliide. Regionála doaimmaheaddjiin lea hirbmat dehálaš doaibma ovddidit regionálapolitihka mii sáhttá váikkuhit nu ahte miehtá riikka vejolašvuođaid sáhttá atnit ávkin. Muhto dát vel mearkkaša ahte dárbbašat nana stáhtalaš dási sihkarastin dihtii dárbbašlaš ovttasdoaimma ja ovttaárvosaš rámmaeavttuid geografalaš erohusaid rastá, váikkuhan dihtii dan vuostá ahte muhtin regiovnnat eai vuoittáhala vaikke riikkas muđui lea buorre dilli. Ollislaš regionálapolitihkas šaddá regiovnnaid gaskasaš buorre ovttasdoaibma dehálaš. Ráđđehus deattuha dán oktavuođas ahte stáhtas galgá leat guovddáš boaittobealepolitihkalaš ovddasvástádus sihkarastit buriid bálvalusaid ja resurssaid ovddidit daid guovlluin main lea heajomus ruđalaš vuođus báikkálaččat.

Daid guovlluin gos leat guhkes gaskkat stuo­rát márkaniidda, olmmošlogu njiedjan ja ealáhus- ja bargoeallima nuppástuhttimat, leat erenomáš hástalusat. Ráđđehus áigu čađahit boaittobealepolitihkalaš nannema, mas dákkár guovllut leat guovddážis. Dákkár nannema ii sáhte čađahit dušše ruđaiguin. Jus galggaš ovdánahttit ferte dasa vel leat miella ja dáhttu oažžut bohtosa. Ráđđehus danne deattuha garrasit doarjut báikkálaš ja regionála álgagiid, hutkáivuođa ja beroštumi mii ovddida sávahatti guvlui ja mii čájeha ahte ábuha ražastit gávpotregiovnnaid olggobealde ge.

Ráđđehus áigu jođihit dakkár politihka mii váikkuha dasa ahte gávpogiid ja gilážiid gaskasaš politihkka lea dássidit. Ráđđehus dáhttu dakkár gávpogiid mat doibmet duvdagiin nationála ja regionála ovdáneamis. Ráđđehus áigu ovddidit sierra stuorradiggedieđáhusa oaivegávpotregiovnna birra 2006 čavčča.

Stuorradiggedieđáhus boaittobeale- ja regionálapolitihka birra konkretisere mo Ráđđehus áigu bargat ovddidan dihtii boaittobeale- ja regionálapolitihka ulbmiliid dán stuorradiggeáigodagas. Konkretiseren lea boaittobeale- ja regionálapolitihka golbma váldostrategiija vuođul mat Soria Moria-julggaštusas hábmejuvvojedje:

Buoridit iešguđet regiovnnaid vuđđosa nannedettiin gealbbu, lážedettiin dili ođđaháhkamiidda ja ealáhusaide, geahpedettiin gaskacakkiid, ovddidettiin ceavzilis báikegottiid ja luondduriggodagaid ceavzilis ávkkástallama. Regionála- ja boaittobealepolitihkalaš deasttat galget nannosat deattuhuvvot iešguđet suorggi politihkas.

Rahčat ovddidemiin ealáhusdoaimma dakkár surggiin main iešguđet regiovnnain leat erenomáš ovdamunit. Stáhta politihkka galgá ásahuvvot regiovnnalaš ovdamuniid ulbmillaš vuoruheapmái.

Liige garrasit ražastit dusten dihtii hástalusaid eanemus uhkiduvvon guovlluin. Boaittobealepolitihkalaš váikkuhanoamit galget nannejuvvot.

1.3 Falleheaddjibut boaittobeale- ja regionálapolitihka váldoáigumušat

Ráđđehus áigu álggahit boaittobeale- ja regionálapolitihkalaš nannema olahan dihtii boaittobeale- ja regionálapolitihka ulbmiliid. Ráđđehusa áigumušat leat čielgasat: Juohkehaččas galgá leat duohta vejolašvuohta ássat dohko gosa háliida, áigut olles riikka geavahišgoahtit nannen dihtii árvoháhkama ja galgat váikkuhit ahte fárren lassána boaittobealeguovlluide.

Bargosajit, infrastruktuvra ja buorre ja ovttaárvošaš bálvalus- ja buresbirgenfálaldat doppe gos olbmot ásset, leat vuođđoeavttut vai galgá sáhttit válljet gosa áigot ásaiduvvat. Dát gáibida ulbmillaš vuoruheami máηgga politihkkasuo­rggis, juoga maid sihke Distriktskommisjonen ja Effektutvalget deattuhedje. Máηggas eai hálit ássat stuorámus gávpotosiin. Ráđđehus garrasit deattuha ahte dan politihkas mii lea dakkár suorggis mii lea dehálaš regionála ovdáneapmái, lea áigumuš váikkuhit olahit boaittobeale- ja regionálapolitihkalaš ulbmiliid. Lea hirbmat dehálaš ahte lea regionála- ja boaittobealepolitihkalaš perspektiiva politihkkasurggiide mat gusket ohppui, dearvvasvuhtii, johtalussii, kultuvrii, ealáhusovdáneapmái ja luondduriggodagaid ávkkástallamii.

Bures doaibmi, oadjebas ja identitehtaásaheaddji báikegottit leat mearrideaddjin buresbirgenservodahkii. Dorvvolaš ja buorit ássanbirrasat ja geasuheaddji báikkit šaddet báikkálaččat. Nana ja dearvvas gielddaruhtadilli lea eaktun buori bálvalus- ja buresbirgenfálaldahkii olles riikkas, ja lea danne geađgejuolgin doaibmi boaittobeale- ja regionálapolitihkas. Ráđđehus áigu njulget gielddasuorggi ruđalaš dásehisvuođa. Mii dáhttut gielddaide dakkár boahto­vuogádaga mii sihkarastá ássiide buori ja ­ovttaárvosaš bálvalusfálaldaga olles riikkas, ja dearvvasvuođafálaldaga mii deattuha lagašvuođa geavaheaddjiide.

Mis vel galgá leat sihke fysalaš sáhtosteapmái ja elektrovnnalaš mediaide dakkár infrastruktuvra mii lea ovttaárvosaš olles riikkas. Visot báikkiide galgá leat álki govdafierpmádaga fidnet, giehtatelefovnna atnit ja TV-signála fidnet vai leat geasuheaddji báikkit guhkit áiggi ássamii, ja fysalaš sáhttoinfrastuktuvra ferte leat heivehuvvon ealáhusaid ja ássiid dárbbuide.

Ráđđehus dáhttu dasa lassin váikkuhit ásahit buori vuoigηηa ja jáhkku boahtteáigái daid guovlluin gos leat stuorámus hástalusat olmmošlogu ja ealáhusovddideami ektui, lážedettiin ja doarjjodettiin báikkálaš álgagiid ovdánahttin dihtii geasuheaddji báikkiid, ođđa bargosajiid ja buriid bálvalus-, kultur- ja ássanfálaldagaid. Lea dehálaš ahte nuorat seaguhuvvohit báikegottiid ovdánahttimii. Nuorat galget sáhttit váikkuhit plánaprosea­ssa ja oažžut duohta váikkuheami dakkár áššiin mat sidjiide gusket.

Ráđđehus deattuha ahte boaittobeale- ja regionálapolitihkas lea sohkabealledimenšuvdna, ja dárbbaša áinnas nissoniid sávaldagaid ja dárbbuid bidjat vuođđun regiovnnalaš ja báikkálaš ovddidanbarggus.

Nana šaddi ealáhusbirrasat ovdánahttojit báikkálaččat ja regionálalaččat, doaimmaheaddjiid gaskasaš oktavuođain bargomárkanregiovnnain ja surggiid siskkobealde ja daid rastá. Regionála ovdamuniid, vejolašvuođaid ja báikegotti riggodagaid ulbmillaš vuoruhemiin leat Norggas buorit eavttut dustet gávppiid ja ealáhusaid lassáneaddji globála gilvvu.

Politihkalaš vuoruheapmi ferte leat láhččon nu ahte regiovnnat ja báikegottit hálddašit báikkálaš ja regionála nuppástusaid, mat čuvvot ealáhusaid nuppástusain ja lassi gilvvus. Dát mearkkaša ahte politihkka ferte váikkuhit nannet nuppástuhttin- ja oahppangálgga, ovddidettiin gealbbu, hutkáivuođa, entreprenorvuođa ja innovašonnávccaid, ja ovddidettiin regionála ealáhus- ja gealboguo­vddážiid. Ráđđehus áigu vel váikkuhit mággalágan riskakapitálain, ja láhčit dili ealáhusaid, almmolaš suorggi ja dutkan- ja gealboguovddážiid gaskasaš ovttasdoibmii. Lea dehálaš ahte dát ollašuvvo miehtá riikka, iige dušše guovddáš guovlluin.

Ealáhusguoski boaittobeale- ja regionálapolitihkalaš vuoruheapmi galgá earret eará ovddidit suorggi mas lea garra gilvu. Njeaidit dákkár suorggi lea unohas bargguhisvuhtii dakkár guovlluin gos leat sorjasat industriijas iige alla olmmošlohku, ja riikkas guorrana vel čehppodat. Ráđđehus áigu čađahit politihka mii galgá nannet olles riikka ollislaš gilvonávccaid, áinnas vuoruhettiin oahpu, dutkama, johtalusa ja doaibmibut ealáhuspolitihka mii nanne daid ealáhusaid mat mis leat ja oalgguha ođđa doaimmaid šaddat juohke sajis riikkas.

Vuoruhit regionála ovddideami galgá šaddat ulbmillaš ja nannosat. Ráđđehus deattuha ávkkástallat daid doaimmain mat leat boaittobeale- ja regionálpolitihkas riikkaidgaskasaš šiehtadusain. Ráđđehus áigu fas bidjat doibmii regionála earuhuvvon bargoaddidivatortnega ođđajagimánu 1.b. 2007 nu guhkás go lea vejolaš. Ráđđehus áigu vel viiddidit boaittobealepolitihkalaš doaibmaguovllu. Ráđđehus áigu vel nannet váikkuhanoapmegeavaheami Innovasjon Norge, SIVA, Dutkanráđi, fylkkagielddaid ja gielddaid bokte.

Ráđđehus deattuha norgalaš searvama riikkaidgaskasaš regionála ovttasbarggus nugo dehálaš oassin regionála ovddidanbarggus. Rádjaregionála ja riikkaidrastá prográmmat EO guovllulaš ovttasbarggus (Interreg) joatkkašuvvojit 2007 rájes 2013 rádjai. Ráđđehus áigu láhčit dili nu ahte regiovnnalaš ja báikkálaš doaimmaheaddjit sáhttet searvat dákkár prográmmaid hábmemis ja čuovvoleamis.

Ráđđehus áigu čađahit doaibmi davviguovlopolitihka ja nannet davviguovlobarggu, deattuhettiin davvi áhpeguovlluid ceavzilis ávkkástallama. Dát galgá earret eará lasihit ekonomalaš doaimma nannámis Davvi-Norggas, ii dušše oljo- ja gássadoa­immas, muhto ealáhusainge nugo guolásteamis ja mearradoalus, mátkkošteamis, eanadoalus ja boazodoalus. Davviguovlluin lea vel hirbmat dehálaš vuhtii váldit árbevirolaš sámi ealáhusaid mat leat sámi kultuvrra ja giela vuođđun.

Ráđđehus áigu joatkit dainna stuorra liigevuo­ruhemiin Finnmárkkus ja Davvi-Romssas. 1 Dán guovllus leat ain stuorra hástalusat ealáhus- ja bargoeallima nuppástusaid geažil ja go leat stuorra gaskkat hui smávva báikegottiid gaskkas.

Ráđđehus áigu nannet báikedemokratiija ja bargguid ja ovddasvástádusa lávdadeami. Gielddain lea bajit ovddasvástádus sin ássiid buresbirgenbálvalusaide, ja dehálaš sadji báikkálaš servodatovddideaddjin. Fylkkagielddain lea dehálaš sadji regionála ovddidandoaimmaheaddjin buori servodatovdáneamis sin guovlluin, ovttas gielddaiguin, regionála stáhta ja ovttaskas doaimmaheaddjiiguin. Ráđđehus deattuha ahte fylkkagielddat ja gielddat ovddasvástidit váikkuhit sávahahtti regionála ovdáneami, muhto stáhtas lea bajit ovddasvástádus sihkarastit ahte dasa leat ovttaárvosaš eavttut.

Soria Moria-julggaštusa mielde galgá ásahuvvot ođastuvvon ja nannejuvvon, álbmotválljen regionála hálddašandássi. Ráđđehus dáhttu sihkarastit bures doaibmi golmmadásat almmolaš suorggi. Ráđđehus áigu láhčit dili ealli álbmotstivrejupmái ja nana gielddaide ja regiovnnaide mat ávkkástallet báikkálaš ja regionála ovdamuniid ássiide, ealáhusaide ja servodahkii buoremussan. Bargguid lávdadit báikkálaš ja regiovnnalaš dássái buorida báikkálaš ja regiovdnadásat ovdamuniid atnima. Hálddašanođastusat galget sihkarastihit bargosajiid ja buresbirgejumi doppe gos leat ássit.

Ráđđehus áigu 2006 čavčča ovddidit dieđáhusa Stuorradiggái hálddašandásiid gaskasaš boahttevaš bargojuohkima birra. Bargojuohkima nuppástusat eai galgga geahpedit gieldda bargguid dahje guovdilasttihit regiovnnas siskkáldasat. Ságaškuššamat báikkálaččat ja regiovnnalaččat, boahttevaš juohkima birra, galget leat 2006 čavčča ja 2007 giđa. Hálddašanođastusa bargu galgá áigumuša mielde leat gárvvis ja ovddiduvvon Stuorradiggái nu ahte ođastusa galgá sáhttit fápmui bidjat ođđajagimánu 1.b. 2010.

1 kapihttalis 7 kahpitalii áigu Ráđđehus čilget dáid doaimmaid konkrehta barggu ovddasguvlui.